[[suggestion]]
Liettua

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Vilna

Etniset ryhmät

Liettualaiset 84%, puolalaiset 6,1%, venäläiset 4,9%, valkovenäläiset 1,1%, muut tai määrittämättömät 3,9%

Kieli

liettua (virallinen) 82%, venäjä 8%, puola 5,6%, muu tai määrittämätön 4,4%

Uskonto

roomalaiskatolilaiset 77,2 %, ortodoksit 4,1%, ateistit 6,1 %, muut 12,5 %

Väkiluku

3,3 miljoonaa

Pinta-ala

65 300 km2

Valuutta

Lita

BKT per asukas

29 862 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

16. helmikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Liettua on eteläisin ja runsasväkisin Baltian maista, ja sillä on rannikon lisäksi rajaa Latvian, Valko-Venäjän, Puolan sekä Venäjälle kuuluvan Kaliningradin alueen kanssa. Pääkaupuki Vilna sijaitsee kaakossa, ja maa kuuluu sekametsävyöhykkeeseen. Liettua on melko matala maa, eivätkä lännen ja idän ylänköjen kukkulat yllä 300 metriä korkeammalle.

Maan ympäristöongelmia ovat ennen kaikkea ilman ja veden saastuminen. Teollisuuden päästöt ovat suuret, ja YK:n raportin mukaan Liettua on ilmoittanut saasteiden vahingoittaneen 68,4:ää prosenttia metsistä. Teollisuuden kontrolloimaton jätteenkäsittely aiheuttaa vesistöjen saastumista. Liettualaiset suhtautuvat varauksella erityisesti vanhanaikaiseen ydinvoimaan Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutusten vuoksi.

Vuonna 2001 lähes 10 % maan pinta ala-alasta oli kuitenkin suojeltua aluetta.

Earth Earth Earth Ecoprint

3.2 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Liettua, tarvitsisimme 3.2 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

600–200-luvuilla eaa. baltialaiset heimot asettuivat asumaan nykyisen Liettuan alueelle. Ruhtinas Mindaugas yhdisti heimot 1200-luvulla ja perusti Liettuan valtakunnan vastustamaan Saksalaisen ritarikunnan leviämispyrkimyksiä itään. Hän kääntyi kristinuskoon 1253, ja paavi kruunasi hänet Liettuan historian ensimmäiseksi ja ainoaksi kuninkaaksi. Hänen salamurhansa johti maan sisällissotaan, jonka jälkeen vallan otti suuriruhtinas Gediminas. Liettua laajeni pitkälle itään, ja 1300-luvun loppuun mennessä se oli Euroopan suurin maa ulottuen Itämeren rannikolta Mustallemerelle. Gediminas perusti maan uuden pääkaupungin Vilnan. 1500-luvulla Liettua kävi sotia voimistuvaa Venäjää vastaan liittoutuen Puolan kanssa. Liitto purkautui 1795, ja Liettuan alueet liitettiin Venäjään ja Preussiin. Itsenäisyyspyrkimykset johtivat venäläistämistoimiin ja ilmaisunvapauden rajoittamiseen maassa. Maaorjuuden lakkautuksen jälkeen alueelle kehittyi hitaasti markkinatalous 1800-luvun lopulla. Kouluttautuneiden liettualaisten määrän kasvu johti nationalismin syntyyn ja venäläistämisen vastustukseen. 
Ensimmäinen maailmansota toi maahan saksalaismiehityksen, joka salli liettualaisen kansankokouksen kokoontua 1917. Sen seurauksena maahan perustettiin Liettuan neuvosto, joka julisti maan itsenäiseksi. Parlamentti Seima hyväksyi perustuslain vuonna 1922 ja julisti Liettuan parlamentaariseksi tasavallaksi. Sotienvälinen aika oli liettualaisen kulttuurin ja koulutuksen aikaa, vaikka Saksan ja Puolan kanssa oli rajakiistoja. Pääkaupunki Vilna oli liitettynä Puolaan vuosina 1920–1939. Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto miehitti Liettuan natsi-Saksan kanssa tehdyn etupiirijaon mukaisesti, ja Liettuasta tehtiin sosialistinen neuvostotasavalta 1940. Maa itsenäistyi uudelleen ja liittyi YK:hon Neuvostoliiton romahdettua 1991. Vuonna 2004 Liettuasta tuli sekä EU:n että Naton jäsen.

Yhteiskunta ja politiikka

Liettua on monipuolueinen parlamentaarinen demokratia. Viisivuotiselle kaudelle valittava presidentti on valtionpäämies. Virka on lähinnä edustuksellinen, mutta presidentillä on ulkopoliittista valtaa ja hän nimittää pääministerin, joka on myös parlamentin hyväksyttävä. Yksikamarinen parlamentti on nimeltään Seimas, jossa istuu 141 jäsentä nelivuotisella kaudella. Puolueen on saatava 5 % kannatus päästäkseen parlamenttiin. 
Uudelleen itsenäistymisen jälkeen poliittiset olot olivat varsin epävakaat ja puoluekartalle ilmaantui tiuhaan uusia ryhmiä. 1990-luvulla ja vuonna 2003 poliittisia johtajia joutui väistymään korruptioskandaalien vuoksi. Sittemmin poliittiset olot ovat vakautuneet, hallituksen johdossa ovat vaihdelleet konservatiivipuolue ja sosialidemokraatit. Vuoden 2012 parlamenttivaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi sosialidemokraattinen puolue ja hallitusvalta vaihtui. 
Liettuan venäjänkielinen vähemmistö on Baltian pienin, vain 9 prosenttia väestöstä. Suhde Venäjään on kuitenkin tärkeä, sillä Liettua on hyvin riippuvainen Venäjän öljy- ja kaasutuonnista.
 Muista Baltian maista poiketen Liettuan valtauskontona on katolilaisuus.

Talous ja kaupankäynti

Neuvostoliiton aikoina Liettuaan perustettiin paljon raskasta teollisuutta – joka sittemmin aiheutti runsaasti ympäristöongelmia. Ennen itsenäistymistä yli 90 % kaupasta käytiin muiden itäblokin maiden kanssa. Pyrkimyksenä lähentyä EU:n markkinoita Liettuan ainoan ydinvoimalan Ignalinan ensimmäinen reaktori suljettiin 2004  ja toinen vuonna 2009, mikä johti suuriin muutoksiin sähköntuotannossa. Maasta tuli riippuvainen fossiilisista polttoaineista, sillä voimala oli täyttänyt 70 % kansallisesta energiantarpeesta. Liettua on aktiivisesti pyrkinyt monipuolistamaan energiapalettiaan ja vähentämään riippuvuuttaan Venäjästä.
 1990-luvulta lähtien Liettuan tuotantorakenne muuttui perusteellisesti erityisesti ulkomaisten sijoitusten myötä. Teollisuus ja maatalous menettivät merkitystään, kun palvelusektorin osuus kasvoi 60 prosenttiin tuotannosta. 2000-luvulla talouskasvu oli EU-maiden suurinta vuoden 2008 talouskriisiin saakka. Kriisin jälkeen talous alkoi elpyä ja vuonna 2012 talouskasvu oli EU-maiden kärkeä. Työttömyysluvut, etenkin nuorisotyöttömyys, ovat pysyneet verraten korkeina.
 Tärkeimpiä vientituotteita ovat mineraalit, koneet, kemikaalit, tekstiilit, elintarvikkeet ja muovit.
 Vienti suuntautuu pääosin Venäjälle ja mihin EU-maihin.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Liettua koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Liettua

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    65 300
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    37,5
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    34,8
    Prosenttiosuus
  •  

    Liettua

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    2 876 475
    Hedelmällisyys
    1,6
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,858
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    73
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    78
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    67
    Vuosi
  •  

    Liettua

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    10 852
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Liettua

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,7
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Liettua

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    142
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    168
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    1 836
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Liettua

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,749
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Liettua

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    4
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    62
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Liettua

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    4,38
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    5,8
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Liettua

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    59
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    21,0
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    39,4
    Indeksi (0-120)
  •  

    Liettua

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,9
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    99,8
    Prosenttiosuus
  •  

    Liettua

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    96,6
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    92
    Prosenttiosuus
  •  

    Liettua

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    18,4
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    3
    Prosent
    Sekundaarisektori
    31
    Prosent
    Tertiaarisektori
    66
    Prosent
    Velka, ulkomaan
    Puuttuva tieto
    Yhdysvaltain dollari