[[suggestion]]
Luxemburg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Luxemburg

Etniset ryhmät

luxemburgilaiset 63,1 %, portugalilaiset 13,3 %, ranskalaiset 4,5 %, italialaiset 4,3 %, saksalaiset 2,3 %, muut EU:n kansalaiset 7,3 %, muut 5,2 %

Kieli

luxemburg (kansalliskieli), saksa ja ranska (hallinnolliset kielet)

Uskonto

roomalaiskatolilaiset 87 %, muut (sis. protestantit, juutalaiset ja muslimit) 13 %

Väkiluku

508 000

Valtiomuoto

ruhtinaskunta

Pinta-ala

2 590 km2

Valuutta

Euro

BKT per asukas

102 389 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

23. kesäkuuta

Muut maasivut

Maantiede

Luxemburg on pieni sisämaan valtio Saksan, Ranskan ja Belgian välissä Keski-Euroopassa. Maa jaetaan kahteen maantieteelliseen alueeseen: Oesling on pohjoisten ylämaiden metsäinen alue, joka muodostaa itäisen osan Ardennien vuoristosta. Sen korkein kohta on 559 m korkea Buurgplaatz. Etelässä on Bon Paysiksi tai Gutlandiksi nimitetty alue, ”hyvä maa”, joka on hedelmällistä alankoa. Koko alue on jokilaaksojen halkoma.

Luxemburgin ympäristöministeriö hoitaa ympäristöasioita, ja tilastojen mukaan maan saastetilanne on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana. Metsäalueita on hakattu loppuun 1800-luvulta lähtien, jolloin 3/4 maasta oli metsien peitossa – nykyään maasta on metsää vain 1/5. Toisen maailmansodan aikainen saksalaismiehitys vaikutti osaltaan maan metsien riistokäyttöön.

Earth Earth Earth Earth Earth Earth Ecoprint

6.8 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Luxemburg, tarvitsisimme 6.8 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Luxemburg katsotaan perustetuksi 900-luvulla, kun Castellum Lucilinburhuc -linnan raunioille perustettiin vuonna 988 uusi linnake, josta kasvoi 1700-luvulle tultaessa yksi Euroopan vahvimmista. Hallitsijasuvun sammuttua se siirtyi 400 vuodeksi eri eurooppalaisten kuningassukujen alaisuuteen, kunnes Wienin kongressissa vuonna 1815 ja sille myönnettiin suurherttuakunnan status. Vaikka Luxemburg pitää itsenäistymisvuotenaan vuotta 1835, sille myönnettiin itsemääräämisoikeus vasta 1839 Alankomaiden kuningas Vilhelm I:n aikana – Vilhelm I oli myös Luxemburgin suurherttua. Maa tunnustettiin itsenäiseksi ja puolueettomaksi 1867. Luxemburg oli molemmissa maailmansodissa Saksan miehittämänä, ja sotien jälkeen se hylkäsi puolueettomuuspolitiikan ja liittyi Natoon 1949. Se on myös yksi EU:n kuudesta alkuperäisjäsenestä oltuaan perustamassa Eurooppalaista hiili- ja teräsyhteisöä ECSC:tä vuonna 1951.

Yhteiskunta ja politiikka

Luxemburgin poliittinen järjestelmä perustuu parlamentaariseen hallitukseen ja perustuslailliseen periytyvään monarkiaan. Toimeenpanovaltaa käyttää vuoden 1868 perustuslain mukaan suurherttua ja hallitus, jota pääministeri johtaa. Pääministeri on joko suurimman puolueen tai puolueliiton johtaja. Lainsäädäntövalta on parlamentin edustajistolla, jonka jäsenet valitaan suoralla vaalilla 5-vuotiskaudelle. Toinen parlamentin toimielin valtioneuvosto koostuu 21 suurherttuan nimittämästä asiantuntijasta, jotka toimivat parlamentin neuvonantajina lakiesityksissä. Neuvoston mielipiteellä ei kuitenkaan ole sitovaa vaikutusta, ja sen jäsenet toimivat neuvostossa omien henkilökohtaisten töidensä ja toimiensa lisänä. Kansallinen laki on yhdistelmä lakiperinteitä ja ranskalaista, belgialaista ja saksalaista lakijärjestelmää sekä EU-lakia.

Poliittisessa järjestelmässä painopiste on vahvasti paikallishallinnossa, ja valtiotason poliitikot aloittavat usein uransa kuntien ja kaupunkien pormestareina. Poliittinen ilmapiiri suosii konsensusta, ja pääpuolueiden linjaukset ovat yhteneväisiä monissa keskeisissä kysymyksissä, kuten esimerkiksi Luxemburgin voimakkaassa EU-osallistumisessa.

Talous ja kaupankäynti

Luxemburg tunnetaan teräksentuottajamaana. Alan kehitys alkoi, kun 1800-luvulla Englannissa keksittiin uusi jalostusmenetelmä, joka johti terästeollisuuden ja Arbed-yhtiön perustamiseen Luxemburgiin vuonna 1911. 2000-luvulla maahan on muodostunut suurimpien teräksentuottajayhtiöiden yhteenliittymä, joka tuottaa nyt 8 % maailman teräksestä ja on siten suurin alan yritys. Toinen huomattavan vahva sektori on kasvava finanssiala: vuonna 2010 Luxemburgissa oli 149 pankkia. Sijoitusilmapiiriä tukevat poliittinen vakaus, hyvät kommunikaatio- ja kuljetusyhteydet sekä korkeasti koulutettu ja kielitaitoinen työvoima. Hallitus on tietoisesti pyrkinyt edistämään erityisesti viestinnän ja teknologian kehitystä. Luxemburgin radio- ja televisioyhtiö onkin suurin yksityinen vastaava yhtiö Euroopassa. Luxemburgin satelliittiohjelma on vienyt kiertoradalle viestintäsatelliitteja, joilla siirretään eurooppalaisten televisio-ohjelmien lähetyksiä. Internet-infrastruktuuriin on sijoitettu paljon, jotta Luxemburgista kehittyisi Euroopan tietoliikennekeskus. Maan lainsäädäntö on suotuisa myös ulkoisille sijoituksille. Vuoteen 2003 asti Luxemburg oli ainoa EU-maa, jolla ei ollut omaa yliopistoa. Uudesta yliopistosta huolimatta suurin osa yliopisto-opiskelijoista opiskelee naapurimaissa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Monet ovat ilmaisseet huolensa siitä, että Luxemburgin talous on tänä päivänä riippuvainen finanssialasta, ja sitä kautta globaaleista trendeistä. Maa koki taloudellisen laskusuhdanteen vuoden 2008 talouskriisin aikana, mutta tilanne on tämän jälkeen parantunut. Työttömyys on kuitenkin jäänyt normaalia korkeammalle tasolle.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Luxemburg koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin