[[suggestion]]
Mauritius

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Port Louis

Etniset ryhmät

indo-mauritiuslaiset 68 %, kreolit 27 %, kiinalaisperäiset 3 %, ranskalaisperäiset 2 %

Kieli

kreoli 80,5 %, bhojpuri 12,1 %, ranska 3,4 %, englanti (virallinen) alle 1 %, muut 3,7 %, ei määritelty 0,3 %

Uskonto

hindut 48 %, roomalaiskatoliset 23,6 %, muslimit 16,6 %, kristityt (muut) 8,6 %, muut 2,5 %, ei ilmoittanut 0,3 %, ateistit 0,4 %

BKT per asukas

21 103 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Mauritiuksen tasavalta on osa Mascarenen saariryhmää Intian valtamerellä, 900 km Madagaskarista itään, ja valtioon kuuluu Mauritiuksen saaren lisäksi Agalega-, Rodrigues- ja Cargados Carajos -saaret. Mauritius syntyi noin 10 miljoonaa vuotta sitten vedenalaisten tulivuorten purkauksista, ja sitä ympäröi lähes kauttaaltaan koralliriutta. Saaren rannikkotasangot kohoavat sisämaassa keskiylängöksi, jonka korkein kohta Piton de la Rivière Noire on 828 metrin korkeudessa. Maan pääkaupunki Port Louis sijaitsee Mauritius-saaren luoteisosassa.

Mauritiusta vaivaavat saarivaltiolle tyypilliset ympäristöongelmat, kuten metsien tuhoutuminen ja sen aiheuttamaa eroosio, eliölajien uhanalaisuus ja pula puhtaasta vedestä, mikä johtuu pääasiassa viemäröintipuutteista ja maatalouden kemikaaleista. Mauritius oli 90-luvun puolivälissä kolmantena YK:n listassa maista, joiden eliölajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Earth Ecoprint

1.9 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Mauritius, tarvitsisimme 1.9 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Vaikka arabit ja malaijit ovat tunteneet Mauritiuksen sijainnin jo 900-luvulla jaa. ja portugalilaiset vierailivat siellä 1500-luvulla, ensimmäiset valloittajat olivat 1638 saapuneet hollantilaiset, jotka ryhtyivät asuttamaan perustamiaan kauppakeskuksia. He kuitenkin hylkäsivät siirtokunnan 1710, ja 5 vuotta myöhemmin ranskalaiset valtasivat sen. Saaresta tuli vauras siirtokunta ranskalaisen Itä-Intian kauppakomppanian alaisuudessa, kunnes vuonna 1767 se siirrettiin ranskalaisen hallinnon alaiseksi ja muutettiin meritukikohdaksi Napoleonin sotien ajaksi. Vuonna 1810 alueen valloittivat britit, joiden alaisuuteen se virallisesti siirrettiin Pariisiin rauhassa neljä vuotta myöhemmin. Ranskalainen hallintojärjestelmä säilyi.

Itsenäistymispyrkimykset nostivat päätään 1961, kun Mauritiuksella sallittiin entistä laajempi itsehallinto, ja johtivat lopulta itsenäistymiseen vuonna 1968.

Mauritiuksen kreolit ovat entisten sokeriplantaasien omistajien ja orjien jälkeläisiä, ja indo-mauritiuslaiset periytyvät intialaisista maahanmuuttajista, jotka saapuivat saarelle 1800-luvulla työskentelemään pelloilla orjakaupan kieltämisen jälkeen 1835. Saarten muslimiväestö on sekin peräisin Intian niemimaalta.

Yhteiskunta ja politiikka

Mauritiuksen politiikka on eloisaa ja vaaliliittojen värittämää. Kaikki puolueet ovat poliittisen kentän keskellä, mikä osoittaa maan kansallisen yhteisymmärryksen laajuutta. Tasavalta maasta tuli vasta perustuslakiuudistuksen yhteydessä vuonna 1992, jolloin Englannin kuningatar valtion johtajana korvattiin maan omalla presidentillä. Parlamentti säilytti entisen poliittisen valtansa. Maan hallitusta johtaa ministerineuvosto, johon kuuluu pääministeri, suurimman puolueen johtaja ja noin 20 muuta ministeriä. Yksikamarisessa parlamentissa istuu 70 edustajaa, joista 62 valitaan yleisvaaleilla ja 8 "parasta häviäjää" valitaan vaalilautakuntaan käyttäen kaavaa, jonka tarkoituksena on taata kaikille etnisille ryhmille edustus parlamentissa. Parlamenttivaalit pidetään joka 5. vuosi. Lakijärjestelmä on yhdistelmä ranskalaista ja brittiläistä lakiperinnettä.

Talous ja kaupankäynti

Afrikassa Mauritiuksen talous on yksi vahvimmista ja bruttokansantuote yksi korkeimmista. Talous perustuu turismiin, sokerintuotantoon ja rahoituspalveluihin. Viime vuosina myös informaatioteknologia ja merenelävien tuotanto ovat kohonneet tärkeiksi aloiksi. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana talouskasvu on ollut keskimäärin kuuden prosentin luokkaa, mikä on kaksinkertaistanut tulot ihmistä kohden ja nostanut hyvinvointia eri mittareilla. Vuonna 2005 hallitus ryhtyi uudistamaan taloutta tarkoituksenaan parantaa maan liiketoimintailmapiiriä, joka Maailmanpankin vuonna 2009 julkaiseman raportin mukaan on Afrikan paras ja maailman 24:nneksi paras. Valtio tukee myös talouden hajauttamista edesauttamalla muun muassa kiinteistönrakennusta, terveydenhuoltoa ja bioteknologiaa, tietotaitoteollisuutta ja uusiutuvan energian käyttöä. Mauritiuksella on vahva yksityissektori yrittäjyysperinteiden vuoksi.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Mauritius koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Mauritius

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    2 040
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    36,9
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    19,2
    Prosenttiosuus
  •  

    Mauritius

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    1 268 315
    Hedelmällisyys
    1,5
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,790
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    74
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    77
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    70
    Vuosi
  •  

    Mauritius

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Mauritius

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,5
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Mauritius

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    362
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    3
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Mauritius

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,548
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Mauritius

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    12
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    22
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Mauritius

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    3,35
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    3,5
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Mauritius

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    50
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    27,4
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    2
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    40,5
    Indeksi (0-120)
  •  

    Mauritius

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    98,7
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    90,6
    Prosenttiosuus
  •  

    Mauritius

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    99,9
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    93
    Prosenttiosuus
  •  

    Mauritius

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    18,4
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    3
    Prosent
    Sekundaarisektori
    23
    Prosent
    Tertiaarisektori
    74
    Prosent
    Velka, ulkomaan
    11 288 438 000
    Yhdysvaltain dollari