[[suggestion]]
Niger

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Niamey

Etniset ryhmät

hausat 55,4 %, djerma-songhait 21 %, tuaregit 9,3 %, fulbet 8,5 %, kanurit 4,7 %, muut 1,2 % (2001)

Kieli

ranska (virallinen), hausa, djerma

Uskonto

muslimeja 80 %, muut 20 %

Väkiluku

17 500 000

Valtiomuoto

tasavalta

BKT per asukas

986 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Yli puolet Nigerin pinta-alasta on Saharan autiomaahan kuuluvia hiekkadyynejä ja valtavia kivikkoalueita. Maan eteläosa kuuluu Sahelin savannialueeseen, missä ilmasto on trooppinen. Niger, Afrikan kolmanneksi pisin joki, virtaa savannialueen halki. Aavikkotuulet nostattavat maassa hiekkamyrskyjä, joissa Saharan hiekkaa saattaa levitä Karibianmerelle saakka. Aavikoitumisen takia suuri osa Nigerin viljelykelpoisista maista on kuivunut. Vesipula on vakava ongelma, ja veden määrä Niger-joessa on vähentynyt väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Tšadin, Nigerin, Nigerian ja Kamerunin alueella sijaitseva Tšadjärvi on yksi Afrikan suurimmista järvistä. Yli 20 miljoonaa ihmistä hankkii kotitalous- ja maatalousvetensä Tšadjärvestä, ja matala järvi onkin pienentynyt uhkaavan paljon viime vuosikymmeninä.

Ecoprint

1 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Niger, tarvitsisimme 1 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Niger on jo historiallisesti jakautunut kahteen kulttuurialueeseen: tuaregi-heimon paimentolaisiin pohjoisessa ja hausa-heimon maanviljelijöihin etelässä. Kautta aikojen kansojen välillä on ollut selkkauksia. 1800-luvun lopulla Ranska otti Nigerin aluetta hallintaansa. Tuaregit vastustivat sinnikkäästi siirtomaavalloitusta, ja vasta vuonna 1922 koko Nigeristä tuli Ranskan siirtomaa. Vuonna 1960 Niger itsenäistyi yhteisymmärryksessä Ranskan kanssa, joka sai pitää edelleen maassa joukkojaan ja hallita ulkomaankauppaa. Presidentiksi tuli Hamani Diori, joka pystytti maahan yksipuoluevallan. Vuonna 1974  Seyni Kountchén johtama upseeriryhmä syrjäytti korruptoituneen Diorin, hajotti kansalliskokouksen ja kielsi poliittiset puolueet. Kountché kuoli vuonna 1987, minkä jälkeen Nigeriä alettiin kehittää demokratian suuntaan. Maan ensimmäiset demokraattiset presidentinvaalit järjestettiin vuonna 1993. Presidentin kausi päättyi jo kolmen vuoden kuluttua sotilasvallankaappaukseen. Uuden sotilasvallankaappauksen jälkeen siirryttiin siviilihallintoon vuonna 1999. Mamadou Tandja voitti presidentinvaalit ja hänet valittiin toiselle kaudelle viisi vuotta myöhemmin. Vuonna 2009 Tandja yritti muuttaa perustuslakia siten, että hän voisi jatkaa presidenttikauttaan. Toimet nostattivat Nigerissä levottomuuksia ja muualla maailmassa ne tuomittiin. Helmikuussa 2010 Nigerissä tehtiin sotilasvallankaappaus, jossa Tandja syrjäytettiin.

Yhteiskunta ja politiikka


Niger on virallisesti demokraattinen tasavalta. Presidentti valitaan maassa kansanäänestyksellä viisivuotiskaudeksi. Vuoden 2010 sotilasvallankaappauksen jälkeen seuraavana vuonna pidetyt presidentinvaalit voitti Issoufou Mahamadou. Presidentti nimittää sekä pääministerin että muut ministerit. Vuonna 2013 Mahamadou lisäsi ministerien määrää 26:sta 37:een, että eri kansalliset ryhmät olisivat paremmin edustettuina. Parlamentissa on 113 jäsentä ja se valitaan suorilla vaaleilla viideksi vuodeksi.
Maassa on ollut pitkään poliittisesti levotonta. Pohjoisen paimentolaiskansa tuaregit ovat kokeneet itsensä syrjityiksi maan eteläisen valtaväestön hausojen taholta. Tuaregit kapinoivat useita kertoja aseellisesti 2000-luvulla, mutta rauha saatiin aikaan vuonna 2009. Viime aikoina naapurimaiden levottomuudet ovat levinneet Nigeriin. Islamistisen nigerialaisen terrorijärjestö Boko Haramin iskut ovat kohdistuneet myös Nigeriin, jonka armeija aloitti maaliskuussa 2015 naapurimaiden kanssa yhteishyökkäyksen Boko Haramia vastaan. Libyan ja Malin konfliktit ovat maalle myös suuri huolenaihe. Keskimääräinen eliniänodote Nigerissä on vain 55 vuotta: luku on maailman alhaisimpia. Naisia syrjitään maassa järjestelmällisesti. Lukutaitoisia naisista on vain noin 15 prosenttia. Tytöistä 5-20 prosentille tehdään ympärileikkaus. Lapsityövoiman käyttö on hyvin yleistä. Kiistely islamilaisesta šaria-laista on johtanut poliittisiin jännitteisiin.

Talous ja kaupankäynti

Niger on yksi maailman köyhimmistä maista. Vuonna 2012 maa oli viimeisellä sijalla YK:n inhimillisen kehityksen indeksi -listauksessa. Suurin osa työssäkäyvistä ihmisistä tekee töitä maataloudessa. Kuivuus ja aavikoituminen ovat suuria uhkia maanviljelylle. Nigerissä on hyvin suuria uraaniesiintymiä. Maa on maailman kolmanneksi suurin uraaninviejä Australian ja Kanadan jälkeen, mutta vientiä kontrolloi ranskalainen Areva-yhtiö. Uraanin osuus vientituloista on 70 %, mutta vain 5 % valtion budjettituloista, joista puolet koostuu ulkomaisista avustuksista. Maassa on huomattavia öljyesiintymiä, joita alettiin hyödyntää vuonna 2011. Öljyala on vahvasti kiinalaisen China National Petroleumin hallinnassa. Öljystä saadut tulot ovat logistiikkaongelmien vuoksi jääneet jälkeen tavoitteista.  Arvioidaan, että jopa 70 % Nigerin taloudesta tapahtuu epävirallisella sektorilla. Epävirallinen toiminta on vahvasti sidoksissa laittomaan ja rekisteröimättömään kauppaan naapurimaiden, erityisesti Nigerian, kanssa. Niger on taloudellisesti riippuvainen Nigeriasta.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Niger koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Niger

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Kehitysapu, vastaanotettu
    1 206 650 000
    US Dollar
    Äärimmäinen köyhyys
    44,5
    Prosenttiosuus
    Köyhyysraja, kansallinen
    44,50
    prosenttiosuus
  •  

    Niger

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestö, kaupunkialueet
    17,6
    Slummit, kaupunkiväestö
    70,1
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
  •  

    Niger

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt
    2 127
    tuhatta tonnia
    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    0,11
    tonnia CO2 per asukas
  •  

    Niger

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    203
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,359
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Teloitukset
    0
    Korruptio
    34
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    4
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    29,26
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    4
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    96,2
    Indeksi (0-120)
  •  

    Niger

    Yksikkö

    Näytä graafi

    YK:n rauhanturvaoperaatiot
    Puuttuva tieto
    Sotilasmenot
    2,7
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Niger

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aliravitsemus
    14,4
    Prosenttiosuus
    Alipainoisuus, lapset
    10,3
    Prosenttiosuus
  •  

    Niger

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    85
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Hedelmällisyys
    7,4
    Lasten lukumäärä per nainen
    HIV-tartunnat (15-49 -vuotiaat)
    0,1
    Prosenttiosuus
    Elinikä, odotettavissa oleva
    55
    Vuosi
    Äitiyskuolleisuus
    553
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Lapsikuolleisuus, vastasyntyneet
    26
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    146
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Tuberkuloosi, tapaukset
    90
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Niger

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    39,8
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    30,6
    Prosenttiosuus
    Kouluvuosien määrä
    5
    År
    Peruskoulunkäynti
    65,4
    Prosenttiosuus
  •  

    Niger

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Tasa-arvo työelämässä
    43,3
    Prosenttiosuus
    Tasa-arvo politiikassa
    16,96
    Prosenttiosuus
  •  

    Niger

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    9
    Prosenttiosuus
  •  

    Niger

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Niger

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret
    4,0
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    0,3
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    8 119 710 126
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    378
    Primaarisektori
    40
    Prosent
    Sekundaarisektori
    20
    Prosent
    Tertiaarisektori
    44
    Prosent
  •  

    Niger

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Internetin käyttö
    10,2
    internetin käyttäjät per 100 asukasta
  •  

    Niger

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    106
    Henkilöä
    Väestömäärä
    22 311 375
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    3 801
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    166 021
    Henkilöä
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,354
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Maan sisäiset pakolaiset
    144 000
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    56
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    55
    Vuosi
    Onnellisuusindeksi
    4,63
    Asteikko: 1-10 (1 on huonoin, 10 on paras)