[[suggestion]]
Nigeria

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Abuja

Etniset ryhmät

Hausat/fulanit 29 %, yorubat 21 %, igbot 18 %, idžot 10 %, kanurit 4 %, ibibiot 3,5 %, tivit 2,5 %

Kieli

Englanti, hausa, yoruba, igbo, fulani

Uskonto

Muslimit 50 %, kristityt 40 %, perinteiset uskonnot 10 %

Väkiluku

177 000 000

BKT per asukas

5 861 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Nigerian eteläosa on alankoaluetta, jonka ilmasto on trooppinen ja alueella on paljon sademetsiä. Maan pohjoisosa muodostuu taas ylänköalueista savanneineen. Nigerian hedelmällinen maaperä soveltuu hyvin maanviljelyyn. Maalla on myös huomattavia öljy- ja kaasuresursseja. Viime vuosien aikana öljyntuotanto on johtanut vakaviin ympäristöongelmiin, kuten veden, ilman ja maaperän saastumiseen. Aiemmin maanviljelyyn käytettyjä alueita on nyt pilaantunut öljyn takia. Nigerian metsät vähenevät myös nopeaa tahtia.

Ecoprint

0.6 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Nigeria, tarvitsisimme 0.6 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia


Nykyisen Nigerian alueella oli asutusta jo 10 000 vuotta sitten. Nigeriassa suunnilleen vuosien 500 eaa. ja 200 jaa. välillä vallinnut niin kutsuttu Nok-kulttuuri oli Saharan etelänpuolisen Afrikan vanhin tunnettu rautakautinen kulttuuri. Ennen kuin Nigeria joutui englantilaisen siirtomaahallinnon alaisuuteen 1900-luvun alussa, maa oli jakaantunut useisiin eri kuningaskuntiin. Englantilaiset siirtomaaisännät pysyivät vallassa vuoteen 1960 asti, jolloin maa itsenäistyi. Kolme vuotta myöhemmin Nigeria julistettiin tasavallaksi, mutta jo vuonna 1967 maassa puhkesi sisällissota maan kaakkoisalueen Biafran julistautuessa itsenäiseksi. Sisällissodassa kuoli satojatuhansia ihmisiä, joista useimmat nälkään. Biafra hävisi sodan ja se on edelleen osa Nigeriaa, vaikkakin alueella on yhä voimia, jotka taistelevat Biafran itsenäisyyden puolesta.
Itsenäistymisen jälkeen ovat lyhytaikaiset sotilashallitukset antaneet leimansa Nigerian hallinnolle. Myös poliittiset levottomuudet, sotilasvallankaappaukset, poliittisten vastustajien murhat ja korruptio ovat olleet osa nigerialaista arkipäivää. Ensimmäisissä vaaleissa kuuteentoista vuoteen  valittiin Nigerian presidentiksi vuonna 1999 Olusegun Obasanjo, joka oli ollut maan sotilasdiktaattori 70-luvun lopulla. Oltuaan perustuslain sallimat kaksi kautta presidenttinä Obasanjo yritti lainmuutosta voidakseen jatkaa presidenttinä. Hän epäonnistui ja vuoden 2007 presidentinvaalit olivat maan historian ensimmäiset, joissa valta siirtyi siviilihallinnolta toiselle – joskin vaalivilppiepäilyjen saattelemana.

Yhteiskunta ja politiikka


Nigeria on liittotasavalta, jossa presidentti sekä valtion ja hallituksen johtaja että armeijan ylipäällikkö. Presidentin virkakausi on neljä vuotta, ja peräkkäisiä kausia voi olla kaksi. Parlamentti on kaksikamarinen, jotka valitaan neljäksi vuodeksi. Edustajainhuoneessa on 360 jäsentä ja senaatissa 109, kolme jokaisesta 36 osavaltiosta ja yksi pääkaupunki Abujasta. Vuoden 2015 vaaleissa kristillistaustainen presidentti Goodluck Jonathan hävisi All Progressive Congress -puolueen armeijataustaiselle Muhammadu Buharille.

Huolimatta siitä, että viimeisin sotilasdiktatuuri loppui vuonna 1999, maata hallitaan autoritäärisesti. Korruptio on yleistä koko yhteiskunnassa. Maassa on yli 250 erilaista kansanryhmää ja etniset, uskonnolliset ja poliittiset vastakkainasettelut ovat suuria. Erimielisyydet ovat kytköksissä niin valtaan kuin luonnonvarojen – erityisesti öljyn – hallintaan. Myös osavaltioiden ja keskushallinnon välillä on jännitteitä. Paikallisia protesteja ja kapinoita esiintyy usein. Armeija ja poliisi joutuu usein puuttumaan kristittyjen ja muslimien verisiin yhteenottoihin eri puolilla maata. Vuonna 2009  islamistinen terroristiryhmä Boko Haram aloitti väkivaltaiset iskut ja kidnappaukset maan pohjoisosassa, levitti niitä myöhemmin myös muualle maahan ja  viime aikoina  myös naapurimaihin. Sadattuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan sekä maan sisällä että ulkomaille. Maan turvallisuustilanteen vuoksi hallitus siirsi helmikuussa 2015 vaaleja myöhempään ajankohtaan.
Väestöstä 62 prosenttia elää äärimmäisessä köyhyydessä. Öljyntuotantoalueilla on jatkuvia protesteja paitsi siksi, että paikalliset eivät hyödy öljytuloista, myös öljyntuotannon aiheuttamien laajojen ympäristötuhojen vuoksi. Tammikuussa 2015 Shell määrättiin maksamaan noin 70 miljoonan korvaukset Niger-joen suiston asukkaille vuonna 2008 tapahtuneesta öljyvuodosta, joka pilasi ympäristön ja vei toimeentulon. Nigerian valtiovalta tunnetaan korruptiostaan ja tavastaan murhata vastustajiaan. Kansainvälinen yhteisö tuomitsi kirjailija Ken Saro-Wiwan ja kahdeksan muun ihmisoikeusaktivistin teloitukset vuonna 1995. Nämä kaikki olivat esittäneet kritiikkiä valtiovaltaa kohtaan ja he taistelivat myös korruptiota vastaan sekä esittivät vaatimuksia ympäristöystävällisemmän öljyntuotannon puolesta. Ken Saro-Wiwa ja nämä muut kahdeksan teloitettua henkilöä vaativat myös, että suurempi osa maan öljytuotannon tuloista tulisi päätyä Nigerian yhteiskunnan hyväksi eikä pelkästään voitoiksi kansainvälisille öljy-yhtiölle.

Talous ja kaupankäynti

Valtion budjetista öljytulot muodostavat 80 ja vientituloista 95 prosenttia. Pääosa öljyrahoista päätyy Nigerian korruptoituneille hallintoviranomaisille ja ulkomaisille öljy-yhtiöille. Vuonna 1960 Nigerian vientituloista saatiin maataloustuotteista noin 80 prosenttia. Seuraavilla vuosikymmenillä suuret öljytulot johtivat siihen, että päättäjät alkoivat pitää maanviljelyn merkitystä toisarvoisena. Pian maataloustuotteiden tuotanto ja maastavienti vähenivät huomattavasti. Maatalous työllistää 70 prosenttia työvoimasta, mutta voimakkaan väestönkasvun seurauksena Nigerian on täytynyt viime vuosien aikana tuoda maataloustuotteita ulkomailta. Turvallisuustilanne, poliittinen epävakaus, sähköntuotannon heikkoudet, heikko infrastruktuuri, byrokratia ja kaikkialla rehottava korruptio ovat hidastaneet ulkomaisia sijoituksia maahan. Nigerian talous on kuitenkin ollut kasvussa viime vuosina. Kasvua ovat tuoneet  mm. IT-ala, telekommunikaatio, verkkokauppa, musiikkiteollisuus, elokuvatuotanto ja lentoliikenne – ja uudistettu tilastointikäytäntö. Valtion verotulot sen sijaan eivät ole kasvaneet. Maailmanpankin tilastojen mukaan vain neljällä maalla maailmassa on viimeisen 10 vuoden aikana ollut Nigeriaa pienemmät verotulot.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Nigeria koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Nigeria

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    923 770
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    37,3
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    7,7
    Prosenttiosuus
  •  

    Nigeria

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    195 875 237
    Hedelmällisyys
    5,7
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,532
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    53
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    53
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    52
    Vuosi
  •  

    Nigeria

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Nigeria

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    53,5
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    50,2
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    7,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Nigeria

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    856
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    331 101
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    10 574
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    1 707 000
  •  

    Nigeria

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    2 430
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,873
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Nigeria

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    67
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    322
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Nigeria

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    0,55
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    1,1
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Nigeria

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    3
    Korruptio
    27
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    22,2
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    5
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    99,9
    Indeksi (0-120)
  •  

    Nigeria

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    72,8
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    59,6
    Prosenttiosuus
  •  

    Nigeria

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    68,5
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    29
    Prosenttiosuus
  •  

    Nigeria

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    9,5
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    21
    Prosent
    Sekundaarisektori
    24
    Prosent
    Tertiaarisektori
    56
    Prosent
    Velka, ulkomaan
    26 858 199 000
    Yhdysvaltain dollari