[[suggestion]]
Norja
Norge

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Oslo

Etniset ryhmät

Saamelaiset

Kieli

Norja, saame

Uskonto

Evankelis-luterilaiset 86%, helluntailaiset 1%, katoliset 1%, muut kristityt 2%, muslimit 2%, muut 8%

Väkiluku

5 100 000

Valtiomuoto

Perustuslaillinen monarkia

BKT per asukas

58 790 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Norjan rannikko on yli 2500 km pitkä, ja kapeimmillaan maa on alle 6 km leveä. Rannikko muodostuu kapeista vuonoista, jotka syntyivät viimeisimmän jääkauden aikana. Sisämaassa on useita pieniä vuorijonoja ja metsäalueita, maan keskiosassa taas alavia tasankoalueita. Pohjoisesta sijainnistaan huolimatta ilmasto on yllättävän lämmin, koska Golf-virta lämmittää rannikkoa. Maan eri osien välillä on ilmastollisia eroja: maan itäosissa vallitsee kylmä ja kuiva sisämaailmasto, lännessä kosteampi ja leudompi rannikkoilmasto ja pohjoisessa arktinen, kylmä ilmasto. Osa Norjaa joutui vuoden 1986 Tšernobylin onnettomuuden radioaktiivisen saastelaskeuman kohteeksi ja joillakin alueilla kärsitään yhä laskeuman jälkiseuraamuksista. Norjalaisten hiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat asukaslukuun suhteutettuna lähes maailman suurimmat. Tämä on seurausta Norjan runsaasta maakaasun käytöstä energian tuotannossa, teollisuuden kasvusta ja maan autokannan iäkkyydestä.

Earth Earth Earth Ecoprint

3.4 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Norja, tarvitsisimme 3.4 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Norjaa hallitsivat monien vuosisatojen ajan lukuisat pikkukuninkaat, kukin omilla pienemmillä alueillaan. Kuningas Harald Kaunotukka kokosi maan yhdeksi valtakunnaksi 900-luvulla. 700-luvulta alkaen noin neljänsadan vuoden aikana norjalaiset kuninkaat asuttivat Islannin ja Grönlannin ja tekivät ryöstöretkiä ympäri Eurooppaa. Norja oli tuohon aikaan merenkulun ja kaupankäynnin mahtivaltio. Ruttoepidemian eli mustan surman levitessä maahan 1300-luvulla yli puolet maan väestöstä kuoli, mikä heikensi Norjaa johtaen lopulta itsenäisyyden menettämiseen. 1300-luvun lopulta 1800-luvun alkuun oli Norja unionissa Tanskan ja sen jälkeen Ruotsin kanssa. Maa itsenäistyi vuonna 1905. Norja oli puolueeton maa ensimmäisessä maailmansodassa ja yritti toimia samoin myös toisessa maailmansodassa, mutta joutui saksalaisten miehittämäksi vuonna 1940.  Norja liittyi Natoon heti puolustusliiton perustamisesta lähtien vuonna 1949, ja se oli mukana perustamassa Euroopan vapaakauppaliitto Eftaa 1959. Maassa järjestettiin kansanäänestys EY-jäsenyydestä vuonna 1972 ja EU:n jäsenyydestä 1994, mutta liittymistä vastustavat voittivat molemmat äänestykset. Norjasta tuli öljyn- ja kaasuntuottajavaltio 1970-luvulla, minkä jälkeen talous on kehittynyt nopeasti.

Yhteiskunta ja politiikka

Norja on perustuslaillinen monarkia, mutta kuninkaan velvollisuudet ja oikeudet ovat lähinnä symbolisia. Todellinen valta on parlamentilla, 169 jäsenisellä Suurkäräjillä (Stortinget), joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Suurkäräjien enemmistö kokoaa maalle hallituksen. Norjassa, kuten muissakin skandinaavisissa maissa, on vahva sosiaalidemokraattinen perinne. Vuoden 2013 vaaleissa oikeisto sai enemmistön parlamenttiin ja kaksi vaalikautta hallitusvastuussa ollut sosiaalidemokraattinen työväenpuolue sai väistyä. Konservatiivit muodostivat vähemmistöhallituksen maahanmuuttovastaisen edistyspuolueen kanssa. Kaksi muuta oikeistopuoluetta tukee hallitusta, mutta ne eivät halunneet samaan hallitukseen edistyspuolueen kanssa. Pääministeri on konservatiivien Erna Solberg. Norjalaisten elintaso on maailman korkeimpia, mutta elinkustannukset ja verot ovat erittäin korkeat. Maan hyvinvointijärjestelmä on hyvin kehittynyt, koulutus on ilmaista, terveydenhuoltojärjestelmä korkealuokkainen, kuten myös sosiaali- ja kansaneläkelaitos. Se miten tämä järjestelmä pystytään rahoittamaan öljytulojen loppuessa, on yksi norjalaisen politiikan kuumimmista kysymyksistä. Muita poliittisia keskustelunaiheita ovat maahanmuutto, etnisten vähemmistöjen integrointi, väestön ikääntyminen ja valtion rooli elinkeinoelämässä.

Talous ja kaupankäynti

Ennen kuin 1960-luvulla Norjanmereltä löydettiin öljyä, Norja oli laivanvarustus-, maanviljelys- ja kalastusvaltio ja suurin osa asukkaista työskenteli näillä aloilla. Viimeisten vuosikymmenien aikana öljyteollisuudesta on tullut Norjan tärkein elinkeino, samaan aikaan kuin perinteelliset elinkeinot ovat menettäneet asemiaan. Taloudellinen kehitys on heilahdellut maailmanmarkkinoiden öljyhintojen tahdissa. Vähentääkseen öljynhinnan vaihteluiden vaikutuksia valtio perusti vuonna 1995 öljyrahaston, jonka ylijäämästä suurin osa sijoitetaan ulkomaille. Öljyn ja kaasun lisäksi Norjalla on runsaat mineraali- ja metsävarat. Lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Kalanviljelyssä maa on johtavia maita maailmassa, ja kalavedet ovat  rikkaimmasta päästä. Yli 70% väestöstä työskentelee nykyään palveluelinkeinojen tai julkisen hallinnon piirissä. Valtio omistaa yhä osan maan yritystoiminnasta. Viime vuosina on tapahtunut asteittaista yksityistämistä mm. telekommunikaatio- ja liikennöintisektoreilla. Pääministeri Solbergin hallituksen ohjelmassa on palveluiden yksityistämistä ja verojen keventämistä.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Norja koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Norja

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    385 178
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    2,2
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    39,8
    Prosenttiosuus
  •  

    Norja

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    5 353 363
    Hedelmällisyys
    1,9
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,953
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    81
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    83
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    79
    Vuosi
  •  

    Norja

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Norja

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,2
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Norja

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    7 180
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    40
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    62 232
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Norja

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,519
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Norja

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    2
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    8
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Norja

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    9,27
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    6,0
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Norja

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    85
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    36,8
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    18,3
    Indeksi (0-120)
  •  

    Norja

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Norja

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    100,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    98
    Prosenttiosuus
  •  

    Norja

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    10,1
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    2
    Prosent
    Sekundaarisektori
    38
    Prosent
    Tertiaarisektori
    60
    Prosent
    Velka, ulkomaan
    Puuttuva tieto
    Yhdysvaltain dollari