[[suggestion]]
Ranska

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Pariisi

Etniset ryhmät

Kelttiläisiä, latinalaisia, slaavilaisia ja pohjoisafrikkalaisia kansanryhmiä. Mustia, valkoisia, mulatteja, amerikanintiaaneja ja kiinalaisia valtamerentakaisissa territorioissa.

Kieli

Ranska

Uskonto

Katolisia 83–88 %, protestantteja 2 %, juutalaisia 1 %, muslimeja 5–10 %, muita/ei eritellyt/ei uskontoa 4 %

Väkiluku

67 000 000 (merentakaiset alueen mukaan lukien)

BKT per asukas

41 343 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Ranska koostuu kolmesta eri alueesta, jotka ovat luoteisosan alankoalue, maan keski- ja eteläosien keskiylänkö ja Pyreineitten ja Alppien vuoristot maan lounais- ja kaakkoisosissa. Ranskan maiseman halkaisevat monet suuret joet kuten Rhône, Loire ja Seine, jotka ovat olleet tärkeitä liikenneväyliä monien vuosisatojen ajan. Atlantin ja Välimeren vastaiset rannikkokaistaleet koostuvat kallioista, pitkistä hiekkarannoista ja monista luonnollisista satamista, joiden ympärille suuret kauppakaupungit ovat rakentuneet.

Maan pohjoisosassa vallitsee tyypillinen Pohjois-Atlantin ilmasto runsaine ympärivuotisine sateineen ja vähäisine vuodenaikojen vaihteluineen. Eteläosissa maata taas vallitsee tyypillinen Välimeren ilmasto eli alueella sataa vähemmän ja kesät ovat lämpimämpiä. Teollisuuden saastepäästöjen seurauksena suuri osa juomavesilähteistä on voimakkaasti saastuneita. Päästöt aiheuttavat myös happamia sateita ja huonontavat suurempien kaupunkien ilmanlaatua. Ranska aloitti ympäristön suojelun 1970-luvulla. Vaikka päästömäärät ovat vähenemään päin, ovat maan hiilidioksidipäästöt yhdet maailman korkeimmista.

Earth Earth Ecoprint

2.6 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Ranska, tarvitsisimme 2.6 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia


Nykyinen Ranska liitettiin Rooman valtakuntaan 50 eKr. roomalaisten ja gallialaisten eli kelttienvälisten pitkien taistelujen jälkeen. 400-luvulla tapahtuneen Rooman valtakunnan romahtamisen jälkeen frankkien germaaniheimo otti alueen hallintaansa ja muodosti Ranskan valtion edeltäjän, frankkien valtakunnan. Sen voimakkain hallitsija oli 700-luvun lopulla valtaan noussut Kaarle Suuri, joka loi lähes koko Länsi-Euroopan kattaneen valtion. Kaarle Suuren pojanpojat jakoivat valtakunnan kolmeen osaan Verdunin sopimuksella vuonna 834, jolloin luotiin perusta nykyisille Ranskan, Saksan ja Italian valtioille.

Ranska pirstoutui läänitysten kautta aateliston hallitsemiksi ruhtinaskunniksi. Kaarle Suuren karolingien suvun sammuttua vuonna 987  alkoi kuningas Hugo Capet´n kapetingisuvun aika. Sillä oli hallinnassaan alkuun vain Pariisi ympäristöineen, mutta 1100-1200 lähes koko nykyinen Ranska.

Englannin kuningas Vilhelm Valloittaja oli vallannut vuonna 1066 osan Länsi-Ranskaa.Kapetingien suvun sammuttua 1328 syntyi ankara perimyskiista ranskalaisten ja englantilaisten välillä, joka johti ns. Satavuotiseen sotaan (1337-1453). Englantilaiset karkotettiin, ja Ranskan kuningas sai ohjat käsiinsä ja valtakuntansa aiempaa yhtenäisemmäksi.

1500-luvun uskonpuhdistuksen myötä Ranska joutui katolisten ja protestanttien uskonsotien kierteeseen ja osallistui 1618 -1648 myös Saksasta alun perin uskonsotana alkaneeseen, mutta yleiseurooppalaiseksi levinneeseen 30-vuotiseen sotaan. Sotamenestys teki Ranskasta sotilasmahdin ja auttoi Ranskan kuninkaita hankkimaan käsiinsä itsevaltiuden kotimaassa. Itsevaltius päättyi vuoden 1789 veriseen vallankumoukseen, jossa kymmeniä tuhansia ihmisiä surmattiin ja maan kuningaspari menetti ensin valtansa ja myöhemmin vielä päänsä giljotiinissa. Naapurimaat käyttivät Ranskan sekasortoista tilaa hyväkseen hyökkäämällä maahan. Johtavaksi sotapäälliköksi kohonnut kenraali Napoleon Bonaparte anasti vallan ja kruunasi itsensä lopulta Ranskan keisariksi. Napoleon aloitti sodan lähes kaikkia muita eurooppalaisia valtioita vastaan, mutta hävisi kärsittyään lopullisen tappion Waterloontaistelussa vuonna 1815. Monarkia palautettiin Ranskaan, mutta 1800-luvun kahden uuden vallankumouksen ja yhden hävityn sodan jälkeen Ranskasta tehtiin lopullisesti tasavalta vuonna 1870.
Samoihin aikoihin Ranskassa tehtiin suuria sosiaalisia uudistuksia, maa alkoi nousta teollisuusmaiden eturiviin ja se alkoi hankkia siirtomaikseen suuria maa-alueita Pohjois-Afrikasta ja Aasiasta. Ranska soti molemmissa maailmansodissa voittajien puolella ja säilytti sodanjälkeisessä maailmassa asemansa merkittävänä kansainvälisen politiikan osapuolena.

Yhteiskunta ja politiikka


Ranskaa johtaa presidentti, joka valitaan suoralla vaalilla viisivuotiskaudeksi. Presidentillä on vahva asema: hän nimittää hallitusta johtavan pääministerin, mutta hallituksen suuret linjat määrittelee yleensä kuitenkin presidentti.  Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa ja hänellä on myös toimeenpanovaltaa.

Parlamentissa on kaksi kamaria: 577-jäseninen kansalliskokous (Assemblée Nationale) ja 348-jäseninen senaatti (Sénat). Kansalliskokous valitaan suorilla vaaleilla viideksi vuodeksi, ja senaatti  epäsuorilla vaaleilla kuudeksi vuodeksi.  Valinnan suorittavat paikallishallinnon edustajat.  Molemmilla kamareilla on lähes samanlainen lainsäädäntövalta, mutta jos ne ovat loppuun asti erimielisiä, hallitus voi antaa asian kansalliskokouksen päätettäväksi.

Ranska on perinteisesti ollut joko maltillisen oikeisto- tai vasemmistopuolueen johtama.Tämän perinteen rikkoi politiikan ulkopuolelta tullut, EU:hun myönteisesti suhtautuva Emmanuel Macron, joka valittiin presidentiksi keväällä 2017. Hän oli vuotta aiemmin perustamansa kansanliikkeen En Marche! (Liikkeelle) ehdokas. Macron sai vaalien toisella kierroksella 66,1 % äänistä. Vastaehdokkaana ollut äärioikeistolaisen, maahanmuutto- ja EU-vastaisen Kansallinen rintaman (Front National) ehdokas Marine Le Pen sai 33,9 % äänistä. Parlamenttivaaleissa kesäkuussa 2017 Macronin Liikkeelle -liittouma selvisi voittajaksi ja sai 350 paikkaa 577 paikasta, joka ehdoton enemmistö

Ranskassa asuu noin 12 miljoonaa maahanmuuttajaa tai heidän jälkeläistään. Vajaa puolet maahanmuuttajataustaisista on lähtöisin toisesta Euroopan maasta. Siirtomaa-ajan peruna noin neljällä miljoonalla on afrikkalainen tai arabitausta. Maahanmuuttajaväestö on pääosin keskittynyt kolmeen suurimpaan kaupunkiin, erityisesti suur-Pariisin alueelle. Epäonnistuneen integraatiopolitiikan seurauksena maahanmuuttajavaltaisilla alueilla on ollut levottomuuksia.


Ranska on yksi Euroopan Unionin perustajamaista ja yhä vaikutusvaltainen. Maa on myös YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen. Ranska on yhdessä Saksan ja Puolan kanssa osallistunut aktiivisesti Ukrainan kriisin sovitteluun vuodesta 2014.

Talous ja kaupankäynti

Ranska on viidenneksi suurin talousmahti maailmassa. Euroopassa edelle menevät Saksa ja Iso-Britannia. Maa kuuluu G7 teollisuusmaiden ryhmään. Perinteiset teollisuudenalat kuten tekstiili- ja terästeollisuus ovat vuosien varrella saaneet väistyä huipputekniikan tieltä. Palveluala työllistää noin 80 % ranskalaisista, ja teollisuus noin 19 % työvoimasta. Ranska on maailman suosituin matkailumaa, ja siellä vierailee vuosittain yli 83 miljoonaa matkailijaa. Monipuolinen maatalous on tehnyt maasta yhden maailman suurimmista maataloustuotteiden viejistä. Tärkeimmät vientituotteet ovat viinit ja juustot. Ranskasta viedään koneita ja kuljetusvälineitä, lentokoneita, kemianteollisuuden tuotteita, lääketuotteita ja juomia.

Valtio on omistanut suuren osan tärkeimmistä teollisuuslaitoksista, mutta viime vuosina yhä useammat sektorit on yksityistetty. Valtiovallan rooli on ollut perinteisesti voimakas ja julkinen hallinto on erittäin laaja. Tämä rasittaa valtion taloutta, mutta se on myös johtanut yhden maailman parhaimman terveydenhuoltojärjestelmän syntyyn. Julkinen velka on 96 % BKT:sta  (2016). OECD ennustaa, että talous kasvaa noin 1,5 % vuonna 2018. Työttömyysprosentti on noin 10 tienoilla, nuorisotyöttömyys noin 24 % työvoimasta.

 

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Ranska koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Ranska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    549 091
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    33,5
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    31,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Ranska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    65 233 271
    Hedelmällisyys
    2,0
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,901
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    82
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    85
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    78
    Vuosi
  •  

    Ranska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    436 474
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Ranska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,0
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Ranska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    55 862
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    206
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    400 304
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Ranska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    3
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,909
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Ranska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    3
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    9
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Ranska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    4,57
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    4,7
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Ranska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    70
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    30,4
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    2
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    32,2
    Indeksi (0-120)
  •  

    Ranska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Ranska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    100,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    99
    Prosenttiosuus
  •  

    Ranska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    24,1
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    2
    Prosent
    Sekundaarisektori
    19
    Prosent
    Tertiaarisektori
    79
    Prosent