[[suggestion]]
Ruanda

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Kigali

Etniset ryhmät

hutut (bantu) 84 %, tutsit (hamitic) 15 %, twat (pygmit) 1 %

Kieli

kinyarwanda (virallinen), ranska (virallinen), englanti (virallinen), swahili (käytetään kauppakeskuksissa)

Uskonto

katoliset 56,5%, protestantit 26 %, adventistit 11,1 %, muslimit 4,6 %, vähemmistöuskonnot 0,1 %, uskonnottomat 1,7 % (2001)

Väkiluku

12 300 000

Valtiomuoto

tasavalta

BKT per asukas

1 913 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede


Ruanda sijaitsee juuri päiväntasaajan eteläpuolella ja siellä vallitsee trooppinen ilmasto. Maa on vuoristoinen ja hedelmällistä vulkaanista maaperää. Vuoristojen länsipuolella kasvaa vielä sademetsää. Koillis- ja Keski-Ruandassa kasvaa ruohosavanni ja kaakossa on laajoja papyrussoita, joiden ulkoasu muuttuu jokaisen tulvan jälkeen.

 Levottomuudet ja väestöräjähdys ovat jatkuva uhka aluksi hyvin rikkaalle ekosysteemille. Erityisesti harvinainen vuorigorilla on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Norsujen, seeprojen, puhvelien ja antilooppien laiduntama Akageran kansallispuisto on myös vaarassa. Pantterit ja muut pienet kissaeläimet ovat levinneet laajalle. Soiden tiheässä kasvillisuudessa elää harvinaisia haikaralajeja. Ruandassa on yli 700 lintulajia.
 Ruandan ympäristöongelmat liittyvät hallitsemattomasta polttopuiden hakkaamisesta johtuvaan metsäkatoon, liialliseen laiduntamiseen, maaperän eroosioon ja laajaan salametsästykseen.

Ecoprint

0.4 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Ruanda, tarvitsisimme 0.4 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia


Ruandan alueella on pisimpään asunut twat (pygmiläinen alkuperäisväestö), mutta he joutuivat noin vuonna 1000 antamaan tilaa maahan tunkeutuneille hutuille, jotka perustivat alueella maataloutta. Vuonna 1400 Ruandaan asettui karjaa kasvattavia tutseja. Tutsit kehittivät alueelle feodaalisen hallintojärjestelmän, jossa hututalonpojat joutuivat maksamaan veroja tutsikuninkaille ja myöhemmin siirtomaaviranomaisille. Noin neljä viidestä Ruandan asukkaasta on hutuja ja tämä historiallinen tausta oli yksi syy tapahtumiin, jotka myöhemmin johtivat yhteen maailman pahimmista kansanmurhista.
 Vuonna 1916 Ruanda ja Burundi joutuivat osaksi Belgian Kongoa. Se, että Belgian hallitus suosi selkeästi tutseja hutujen kustannuksella, syvensi hutujen ja tutsien vastakkainasettelua entisestään. Levottomuudet ja väkivaltaisuudet ryhmien välillä alkoivat jo vuonna 1959 kun tutseja kohtaan hyökättiin raa'asti. Väkivallanteot kiihtyivät Ruandan irtauduttua Belgiasta ja maan itsenäistyessä tasavallaksi vuonna 1962. Hutut voittivat eniten paikkoja parlamentissa. 60- ja 70-luvuilla etnisten ryhmien välit olivat kireät.

Yhteiskunta ja politiikka


80-luvulla perustettu tutsien vastarintaliike Ruandan isänmaallinen rintama (FPR, RPF) valtasi Ruandan vuonna 1990. Sisällissota johti uudistuksiin ja monipuoluejärjestelmään, mutta levottomuudet puhkesivat nopeasti uudelleen. Vuonna 1994 allekirjoitettiin sopimus, joka sisällytti FPR:n joukkoja hallitukseen ja armeijaan. Pian sen jälkeen Ruandan presidentin (hutu) lentokone ammuttiin alas ja presidentti kuoli, mikä oli alkusoittoa kansanmurhalle. Kolmen kuukauden aikana lähes miljoona tutsia ja maltillista hutua murhattiin ja kolme miljoonaa ihmistä pakeni maasta.
 Kansanmurhan jälkeen Ruandassa ollaan työskennelty usealla rintamalla yhtenäisyyden ja vaurauden palauttamiseksi. Ruanda kuuluu maailman kärkeen naispoliitikkojen määrässä ja sekä hutuja että tutseja istuu maan hallituksessa. Etnisten ryhmien välillä on kuitenkin edelleen ongelmia ja  nykyään tutsit ovat pitkälti takaisin maan johdossa.

Talous ja kaupankäynti


Ruanda on köyhä maatalousmaa ja kansanmurhan jälkeen maa on taantunut myös taloudellisesti. Mutta Ruanda on nähnyt paljon vaivaa nostaakseen maan talouden takaisin jaloilleen ja hyvin hoidettu talous on tehnyt Ruandasta suositun kauppakumppanin. Hallitus on asettanut prioriteetikseen köyhyyden poistamisen, mutta valtaosa väestöstä elää silti köyhyydessä eli alle kahdella eurolla päivässä.

 90 prosenttia väestöstä työskentelee maatalouksissa, joista suurin osa on vain pieniä laikkuja maata välttämättömän toimeentulon saamiseksi. Ruandalla ei ole rantaviivaa, mikä tekee kaupasta ja viennistä vaikeaa. Myös poliittiset levottomuudet naapurimaissa ja huonosti kehittynyt infrastruktuuri hidastavat talouskasvua. Finanssikriisi horjutti pahoin Ruandaa, mutta talous on toipumaan päin. Ruandassa on jonkin verran kasvua matkailualalla ja erittäin harvinaiset vuorigorillat houkuttelevat turisteja maahan​​.
 Ruanda on sijalla 152/169 YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä (2010).

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Ruanda koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Ruanda

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    26 340
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    46,6
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    19,5
    Prosenttiosuus
  •  

    Ruanda

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    12 501 156
    Hedelmällisyys
    4,1
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,524
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    56
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    57
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    54
    Vuosi
  •  

    Ruanda

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Ruanda

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    59,5
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    53,2
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    31,6
    Prosenttiosuus
  •  

    Ruanda

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    225
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    271 863
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    171 435
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Ruanda

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    1
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,140
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Ruanda

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    29
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    63
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Ruanda

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    0,07
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    0,8
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Ruanda

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    55
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    19,6
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    6
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    6
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    89,3
    Indeksi (0-120)
  •  

    Ruanda

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    85,0
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    71,2
    Prosenttiosuus
  •  

    Ruanda

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    76,1
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    62
    Prosenttiosuus
  •  

    Ruanda

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    2,9
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    31
    Prosent
    Sekundaarisektori
    14
    Prosent
    Tertiaarisektori
    53
    Prosent
    Velka, ulkomaan
    2 021 901 000
    Yhdysvaltain dollari