[[suggestion]]
Ruanda

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Kigali

Etniset ryhmät

hutut (bantu) 84 %, tutsit (hamitic) 15 %, twat (pygmit) 1 %

Kieli

kinyarwanda (virallinen), ranska (virallinen), englanti (virallinen), swahili (käytetään kauppakeskuksissa)

Uskonto

katoliset 56,5%, protestantit 26 %, adventistit 11,1 %, muslimit 4,6 %, vähemmistöuskonnot 0,1 %, uskonnottomat 1,7 % (2001)

Väkiluku

12 300 000

Valtiomuoto

tasavalta

BKT per asukas

1 913 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede


Ruanda sijaitsee juuri päiväntasaajan eteläpuolella ja siellä vallitsee trooppinen ilmasto. Maa on vuoristoinen ja hedelmällistä vulkaanista maaperää. Vuoristojen länsipuolella kasvaa vielä sademetsää. Koillis- ja Keski-Ruandassa kasvaa ruohosavanni ja kaakossa on laajoja papyrussoita, joiden ulkoasu muuttuu jokaisen tulvan jälkeen.

 Levottomuudet ja väestöräjähdys ovat jatkuva uhka aluksi hyvin rikkaalle ekosysteemille. Erityisesti harvinainen vuorigorilla on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Norsujen, seeprojen, puhvelien ja antilooppien laiduntama Akageran kansallispuisto on myös vaarassa. Pantterit ja muut pienet kissaeläimet ovat levinneet laajalle. Soiden tiheässä kasvillisuudessa elää harvinaisia haikaralajeja. Ruandassa on yli 700 lintulajia.
 Ruandan ympäristöongelmat liittyvät hallitsemattomasta polttopuiden hakkaamisesta johtuvaan metsäkatoon, liialliseen laiduntamiseen, maaperän eroosioon ja laajaan salametsästykseen.

Ecoprint

0.4 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Ruanda, tarvitsisimme 0.4 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia


Ruandan alueella on pisimpään asunut twat (pygmiläinen alkuperäisväestö), mutta he joutuivat noin vuonna 1000 antamaan tilaa maahan tunkeutuneille hutuille, jotka perustivat alueella maataloutta. Vuonna 1400 Ruandaan asettui karjaa kasvattavia tutseja. Tutsit kehittivät alueelle feodaalisen hallintojärjestelmän, jossa hututalonpojat joutuivat maksamaan veroja tutsikuninkaille ja myöhemmin siirtomaaviranomaisille. Noin neljä viidestä Ruandan asukkaasta on hutuja ja tämä historiallinen tausta oli yksi syy tapahtumiin, jotka myöhemmin johtivat yhteen maailman pahimmista kansanmurhista.
 Vuonna 1916 Ruanda ja Burundi joutuivat osaksi Belgian Kongoa. Se, että Belgian hallitus suosi selkeästi tutseja hutujen kustannuksella, syvensi hutujen ja tutsien vastakkainasettelua entisestään. Levottomuudet ja väkivaltaisuudet ryhmien välillä alkoivat jo vuonna 1959 kun tutseja kohtaan hyökättiin raa'asti. Väkivallanteot kiihtyivät Ruandan irtauduttua Belgiasta ja maan itsenäistyessä tasavallaksi vuonna 1962. Hutut voittivat eniten paikkoja parlamentissa. 60- ja 70-luvuilla etnisten ryhmien välit olivat kireät.

Yhteiskunta ja politiikka


80-luvulla perustettu tutsien vastarintaliike Ruandan isänmaallinen rintama (FPR, RPF) valtasi Ruandan vuonna 1990. Sisällissota johti uudistuksiin ja monipuoluejärjestelmään, mutta levottomuudet puhkesivat nopeasti uudelleen. Vuonna 1994 allekirjoitettiin sopimus, joka sisällytti FPR:n joukkoja hallitukseen ja armeijaan. Pian sen jälkeen Ruandan presidentin (hutu) lentokone ammuttiin alas ja presidentti kuoli, mikä oli alkusoittoa kansanmurhalle. Kolmen kuukauden aikana lähes miljoona tutsia ja maltillista hutua murhattiin ja kolme miljoonaa ihmistä pakeni maasta.
 Kansanmurhan jälkeen Ruandassa ollaan työskennelty usealla rintamalla yhtenäisyyden ja vaurauden palauttamiseksi. Ruanda kuuluu maailman kärkeen naispoliitikkojen määrässä ja sekä hutuja että tutseja istuu maan hallituksessa. Etnisten ryhmien välillä on kuitenkin edelleen ongelmia ja  nykyään tutsit ovat pitkälti takaisin maan johdossa.

Talous ja kaupankäynti


Ruanda on köyhä maatalousmaa ja kansanmurhan jälkeen maa on taantunut myös taloudellisesti. Mutta Ruanda on nähnyt paljon vaivaa nostaakseen maan talouden takaisin jaloilleen ja hyvin hoidettu talous on tehnyt Ruandasta suositun kauppakumppanin. Hallitus on asettanut prioriteetikseen köyhyyden poistamisen, mutta valtaosa väestöstä elää silti köyhyydessä eli alle kahdella eurolla päivässä.

 90 prosenttia väestöstä työskentelee maatalouksissa, joista suurin osa on vain pieniä laikkuja maata välttämättömän toimeentulon saamiseksi. Ruandalla ei ole rantaviivaa, mikä tekee kaupasta ja viennistä vaikeaa. Myös poliittiset levottomuudet naapurimaissa ja huonosti kehittynyt infrastruktuuri hidastavat talouskasvua. Finanssikriisi horjutti pahoin Ruandaa, mutta talous on toipumaan päin. Ruandassa on jonkin verran kasvua matkailualalla ja erittäin harvinaiset vuorigorillat houkuttelevat turisteja maahan​​.
 Ruanda on sijalla 152/169 YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä (2010).

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Ruanda koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin