[[suggestion]]
Ruotsi

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Tukholma

Etniset ryhmät

ruotsalaisia, suomalaisia, saamelaisia, jugoslaaveja, tanskalaisia, norjalaisia, kreikkalaisia, turkkilaisia

Kieli

ruotsi (virallinen kieli), saamea ja suomea puhuvia vähemmistöjä

Uskonto

luterilaisia 87 %, muita 13 %

Väkiluku

9 700 000

Valtiomuoto

Kuningaskunta

BKT per asukas

48 905 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Ruotsin pinta-ala on yli 450 000 neliökilometriä ja se on Pohjoismaiden suurin maa. Pohjoisosissa on tunturialueita ja ylänköä. Maan keskiosissa on rannikon tuntumassa paljon hedelmällisiä viljelyalueita, mutta myös maan suurimpia teollisuuskeskittymiä. Etelässä asutus on tiheintä ja siellä harjoitetaan maataloutta. Ilmasto vaihtelee maan eri osissa. Pohjoisessa talvet ovat kylmiä ja lumisia, mutta kesät ovat usein lämpimiä. Etelässä ilmasto on leuto vuoden ympäri. Atlantin Golfvirran ansiosta Ruotsin ilmasto on lämpimämpi kuin vastaavilla leveysasteilla muualla maailmassa.

Earth Earth Earth Ecoprint

3.7 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Ruotsi, tarvitsisimme 3.7 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Viikinkiaika 700-luvun lopulta 1000-luvun puoliväliin on tärkeä vaihe Ruotsin vanhassa historiassa. Skandinaviasta tulleet viikingit aiheuttivat ryöstöretkillään tuhoa ympäri Eurooppaa. He jättivät vaikutuksensa mm. englannin kieleen. Arkeologisten löytöjen perusteella skandinaavit kävivät kauppaa ja tekivät ryöstöretkiä Euroopassa jo tätä ennen. Vuodesta 1397 lähtien Ruotsi oli valtioliitossa Tanskan ja Norjan kanssa. Näiden muodostama Kalmarin Unioni kesti vuoteen 1523, jolloin Kustaa Vaasa irtautui liitosta ja Ruotsi itsenäistyi. Sata vuotta myöhemmin Ruotsi sai hiljalleen paljon vaikutusvaltaa Itämeren alueella ja siitä tuli eurooppalainen suurvalta. Maa teki aluevalloituksia muun muassa Suomen alueella – tosin nykyisen Suomen länsiosat Ruotsi oli valloittanut jo 1200-luvulla.. Alueen laajenemisen myötä myös Ruotsin vihollisten määrä kasvoi. Venäjästä tuli sen suurin vihollinen ja vastapeluri taisteluissa Itämeren alueen herruudesta. Vuonna 1709 Ruotsi kärsi Venäjää vastaan tappiot suuressa Pohjan Sodassa ja menetti suurvalta-asemansa. Vuosina 1814–1905 Ruotsi ja Norja olivat valtioliitossa. Sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa Ruotsi olio puolueeton ja se on pyrkinyt myös sotien jälkeen säilyttämään puolueettomuutensa. Vuonna 1995 Ruotsista tuli EU:n jäsen.

Yhteiskunta ja politiikka


Ruotsi on perustuslaillinen monarkia. Kuningas Kaarle XVI Kustaa on virallinen valtionpäämies, mutta hänellä ei ole käytännön valtaa. Lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti, Riksdagen. Kansanedustajat valitaan nelivuotiskausiksi ja parlamentti valitsee pääministerin.
Ruotsin puolueet jakautuvat kahteen koalitioon, maltillisten oikeistopuolueiden muodostamaan Allianssiin ja sosialidemokraattien, ympäristöpuolueen (Miljöpartiet) ja vasemmistopuolueen (Vänsterpartiet) punavihreisiin (Rödgröna). Vuoden 2014 parlamenttivaalit voitti punavihreä-blokki, joka ei kuitenkaan saanut enemmistöä. Sosialidemokraatit muodostivat vähemmistöhallituksen yhdessä ympäristöpuolueen kanssa, vasemmistopuolueen tuella. Pääministeriksi tuli sosialidemokraattien Stefan Löfven. Vaaleissa vaa’ankieliasemaan noussut blokkien ulkopuolinen Ruotsidemokraatit (Sverigedemokraterna) kaatoi yhdessä Allianssin kanssa hallituksen budjettiesityksen, ja maassa oli määrä järjestää uudet vaalit. Hallitus pääsi kuitenkin Allianssin kanssa sopimukseen, jossa se sitoutui antamaan jatkossa tukensa hallituksen budjeteille, jotta Ruotsidemokraatteja estettäisiin käyttämästä vaa’ankieliasemaansa.

Talous ja kaupankäynti


Ruotsin vientivetoinen talous on eurooppalaisessa mittakaavassa pärjännyt varsin hyvin vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeisenä aikana, osittain myös kotitalouksien kulutuksen ansiosta.

Ruotsin julkinen talous on ollut pitkään ylijäämäinen. Julkisen talouden velka vuonna 2015   on 41,1 prosenttia ja  2016  39,5 prosenttia BKT:stä. Työttömyysaste (7,8 %) vuonna 2015 kuitenkin laskee ennakoitua hitaammin johtuen työvoiman määrän kasvusta, vuoden 2016 ennuste on 7,4 prosenttia. Nuorisotyöttömyys on pysynyt suurena, vuonna 2015 20,1 %. Maassa on silti pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä.
Suuret metsät, mineraalivarannot ja vesivoima ovat luoneet perustan Ruotsin monipuoliselle teollisuudelle. Tärkeimmät vientituotteet ovat koneet, moottoriajoneuvot, metsätaloustuotteet, rauta, teräs ja kemikaalit. Suurimpia ruotsalaisia vientiyrityksiä olivat vuonna 2013: Ericsson, AB Volvo, Preem AB, AstraZeneca AB, Svenskt Stål AB, Sandvik AB ja LK AB.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Ruotsi koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Ruotsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Kehitysapu, vastaanotettu
    Puuttuva tieto
    US Dollar
    Äärimmäinen köyhyys
    0,5
    Prosenttiosuus
    Köyhyysraja, kansallinen
    Puuttuva tieto
    prosenttiosuus
  •  

    Ruotsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestö, kaupunkialueet
    85,1
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
  •  

    Ruotsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt
    43 421
    tuhatta tonnia
    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    4,48
    tonnia CO2 per asukas
  •  

    Ruotsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aliravitsemus
    0,0
    Prosenttiosuus
    Alipainoisuus, lapset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Ruotsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    3
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Hedelmällisyys
    1,9
    Lasten lukumäärä per nainen
    HIV-tartunnat (15-49 -vuotiaat)
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Elinikä, odotettavissa oleva
    82
    Vuosi
    Äitiyskuolleisuus
    5
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Lapsikuolleisuus, vastasyntyneet
    2
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    4
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Tuberkuloosi, tapaukset
    6
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Ruotsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Kouluvuosien määrä
    14
    År
    Peruskoulunkäynti
    99,4
    Prosenttiosuus
  •  

    Ruotsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Tasa-arvo työelämässä
    47,7
    Prosenttiosuus
    Tasa-arvo politiikassa
    43,55
    Prosenttiosuus
  •  

    Ruotsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    98,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    92
    Prosenttiosuus
  •  

    Ruotsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    64 877
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Ruotsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret
    20,4
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    6,4
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    53 253
    Primaarisektori
    1
    Prosent
    Sekundaarisektori
    26
    Prosent
    Tertiaarisektori
    73
    Prosent
    Velka, ulkomaan
    Puuttuva tieto
    Yhdysvaltain dollari
  •  

    Ruotsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Internetin käyttö
    96,4
    internetin käyttäjät per 100 asukasta
  •  

    Ruotsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    9 982 709
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,933
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    84
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    80
    Vuosi
  •  

    Ruotsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    56 784
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    37
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    292 608
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Ruotsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,502
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Ruotsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    85
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Onnellisuusindeksi
    7,34
    Asteikko: 1-10 (1 on huonoin, 10 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    20,8
    Indeksi (0-120)