[[suggestion]]
Saint Kitts ja Nevis

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Basseterre

Kieli

englanti (virallinen)

Uskonto

anglikaanit, muut protestantit, katolilaiset

Väkiluku

51 500

Valtiomuoto

parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia

BKT per asukas

26 383 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Saint Kitts ja Nevis muodostuu kahdesta Pienten Antillien saaresta. Molemmat saaret koostuvat tuliperäisestä vuoristosta ja trooppisista sademetsistä. Mount Liamuiga on maan korkein vuori, 1156 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuorten välissä on hedelmällisiä laaksoja. Maan suurimman saaren, Saint Kittsin rannat ovat mustaa vulkaanista hiekkaa, kun taas koralliriutan ympäröivällä pienemmällä Nevisin saarella on valkoiset rannat. Yli 80 prosenttia väestöstä asuu Saint Kittsin saarella.

Historia

Kolumbus löysi Saint Kittsin ja Nevisin vuonna 1493, jolloin saaria asuttivat alkuperäisheimot (”Karibian intiaanit”). 1600-luvun ajan Ranska, Espanja ja Englanti kamppailivat saarten hallinnasta. Saarille perustettiin viljemiä, joista erityisesti sokerintuotanto toi Nevisille suuria voittoja. Vuonna 1713 Saint Kitts tuli osaksi brittiläisimperiumia, mutta valtataistelu saarista jatkui 1700-luvun loppuun saakka.

Sokeriplantaasien ankarat elinolosuhteet ja köyhyys johtivat radikaalin poliittisen liikkeen syntyyn 1900-luvulla. Työväenpuolueet vaativat Saint Kittsin ja Nevisin itsenäisyyttä Isosta-Britanniasta, mutta maa sai autonomian vasta vuonna 1967. Viereinen Anguillan saari kuului Saint Kittsin ja Nevisin valtioon vuoteen 1980 saakka, jonka jälkeen se irtaantui ja tuli osaksi Ison-Britannian hallintoaluetta. Erimielisyys uudesta perustuslaista johti vuonna 1982 yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, mutta niistä huolimatta maa itsenäistyi 1983. Nevisin asukkailla on ollut myös separatistia haaveita eriytyä omaksi valtiokseen ja saada laaja itsehallinto. Vuonna 1996 Nevis kampanjoi laajasti irtautumisesta St. Kittsistä, mutta kansanäänestyksessä vuonna 1998 separatistit eivät saaneet tarpeellista kahden kolmasosan enemmistöä.

Yhteiskunta ja politiikka


Työväenpuolueella on historiallisesti vahva kannatus maassa, suosio on katkennut vain vuosina 1980 - 1995, jolloin People’s Action Movement – puolue oli johtavassa asemassa. Työväenpuolue voitti vaalit uudestaan ​​vuonna 1995 ja muodosti uuden hallituksen. Hallitusta johtamaan valittiin Denzil Douglas, joka toimii yhä Saint Kittsin ja Nevisin pääministerinä. Hallituksen pääprioriteettina on parantaa huumeiden salakuljetuksen torjuntaa valvonnan lisäämisellä ja huumeisiin liittyvän väkivallan vähentäminen. Saint Kittsin ja Nevisin murhatilastot ovat väkilukuun suhteutettuna maailman korkeimpia.

Saint Kittsin ja Nevisin asukkaat ovat paremmassa asemassa kuin monien sen naapurimaiden asukkaat, mutta elintasossa on suuria eroja. Yksi kolmesta Saint Kittsin ja Nevisin asukkaista elää köyhyydessä ja monet perheet asuvat niukassa omavaraistaloudessa. Hyvinvointijärjestelmä eläkkeineen, sairauspäivärahoineen ja vanhempainetuuksineen on vain niille, jotka työskentelevät yrityksissä tai omistavat yrityksen.

 Ulkomaalaiset voivat ostaa maan kansalaisuuden, mikä on herättänyt voimakasta kritiikkiä Yhdysvalloissa ja Kanadassa, jotka uskovat järjestelmän tukevan laitonta maahanmuuttoa Pohjois-Amerikkaan ja luovan saarille rikollisten vapaakaupungin.
 Saarten vetonauloja ovat Fort Georgen linnoitus Brimstone-kukkulalla sekä kansallispuisto, joka on Unescon maailmanperintökohde.

Talous ja kaupankäynti


Saint Kitts ja Nevis on velkaantunut kansakunta, mutta tärkeillä matkailu- ja offshore- palveluilla on ollut positiivinen vaikutus maan talouteen. Saint Kitts ja Nevis oli itäisen Karibian viimeinen valtio, jonka talous riippui täysin sokeriruo'osta, mutta sokerin maailmanmarkkinahinnan laskiessa hallitus yrittää saada aikaan maatalouden rakennemuutosta. Valtion sokeritehtaat suljettiin vuonna 2005, kun ne olivat tuottaneet tappiota jo pitkään ja viimeisen, 300-vuotiaan sokeriruokotehtaan sijalle avattiin itäisen Karibian suurin hotellikompleksi.

 Yli 200 000 matkailijaa vieraili saarilla vuonna 2009, mutta matkailuteollisuutta haavoittaa luonnonmullistukset ja poliittiset levottomuudet. Myös talouskriisi vaikutti rajusti matkailuelinkeinoon, mutta kasvun odotetaan jatkuvan.
Saint Kitts ja Nevis kuuluu Karibian yhteisö ja yhteismarkkina-alueeseen (CARICOM), joka pyrkii muun muassa luomaan yhteiset taloudelliset markkinat Karibian alueelle. CARICOM ​​on yrittänyt yhtenäistää alueen tariffeja niin, että pääoma ja työvoima voivat liikkua vapaasti maasta toiseen. Järjestö puoltaa myös yhteisen valuutan käyttöönottoa.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Saint Kitts ja Nevis koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Saint Kitts ja Nevis

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    260
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    19,2
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    42,3
    Prosenttiosuus
  •  

    Saint Kitts ja Nevis

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    55 850
    Hedelmällisyys
    Puuttuva tieto
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,778
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    Puuttuva tieto
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    Puuttuva tieto
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    Puuttuva tieto
    Vuosi
  •  

    Saint Kitts ja Nevis

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Saint Kitts ja Nevis

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    0,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Saint Kitts ja Nevis

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    1
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Saint Kitts ja Nevis

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Saint Kitts ja Nevis

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    8
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    7
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Saint Kitts ja Nevis

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    4,30
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    Puuttuva tieto
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Saint Kitts ja Nevis

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    0
    Korruptio
    Puuttuva tieto
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    Puuttuva tieto
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    Puuttuva tieto
    Indeksi (0-120)
  •  

    Saint Kitts ja Nevis

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Saint Kitts ja Nevis

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    98,3
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    87
    Prosenttiosuus
  •  

    Saint Kitts ja Nevis

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    1
    Prosent
    Sekundaarisektori
    25
    Prosent
    Tertiaarisektori
    73
    Prosent
    Velka, ulkomaan
    Puuttuva tieto
    Yhdysvaltain dollari