[[suggestion]]
Saksa

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Berliini

Etniset ryhmät

Saksalaiset 91,5 %, turkkilaiset 2,4 %, muut 6,1 %

Kieli

Saksa

Uskonto

Protestanttikristityt 34 %, katoliset 34 %, muslimit 3,7 %, muut 28,3 %

Väkiluku

81 000 000

Valtiomuoto

Liittotasavalta

BKT per asukas

48 861 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Saksa jakautuu maaperältään kolmeen erilaiseen maastotyyppiin- Pohjois-Saksan rannikon Pohjanmereen ja Itämereen suuntautuviin alankoalueisiin, maan keskiosan vuoristoalueisiin ja kauimpana etelässä vuoristoalueeseen, joka muodostaa Alppien pohjoisimman osan. Näiden alueellisten erojen johdosta maan ilmasto vaihtelee pohjoisen lauhkeasta rannikkoilmastosta tyypilliseen keski-eurooppalaiseen sisämaailmastoon kauempana etelässä. Eteläisen ja pohjoisen Saksan korkeuserot aiheuttavat myös suuria lämpötilaeroja, mutta suurimmat vuodenaikojen vaihtelujen väliset lämpötilaerot saavutetaan etelän uloimmilla vuoristoaueilla, kun taas lämpötilaerot tasaantuvat pohjoista kohti liikuttaessa. Saksan maisemaa halkovat lukuisat joet, joiden merkitys on ollut keskeinen eurooppalaiselle kaupankäynnille. Suuri osa maata on saastunut raskaan teollisuuden aiheuttamien happamien sateiden ja maaperän huonontumisen takia. Erityisesti entisellä Itä-Saksan alueella on saasteongelmia, koska alueella ei ollut moniin vuosikymmeniin ympäristön suojeluun tähtäävää lainsäädäntöä.

Earth Earth Ecoprint

2.8 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Saksa, tarvitsisimme 2.8 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia


Frankkien germaaniheimo perusti 400-luvulla keskiseen Eurooppaan vahvan, kristinuskon omaksuneen valtakunnan. Se oli suurimmillaan Kaarle Suuren aikana 800-luvulla käsittäen nykyisen Ranskan, Pohjois-Italian ja suurimman osan Saksaa. Kaarle Suuren pojanpojat jakoivat valtakunnan kolmeen osaan. Ludvig Saksilainen sai itäosan josta oli muodostuva Saksan valtakunnan ydin. Nykyisen Saksan alueelta alkoi 900-luvun lopulla muotoutua  Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, joka säilyi hajanaisuudestaan huolimatta koossa aina 1800-luvun alussa alkaneisiin Napoleonin sotiin asti. Keisarikunnan raunioille syntyneiden pienten saksalaisvaltioiden poliittiset ja taloudelliset liitot 1800-luvulla pohjustivat vuonna 1871 tapahtunutta Saksan keisarikunnan perustamista.  Sen arkkitehtinä toimi suurimman saksalaisvaltion Preussin "rautakansleri" Otto von Bismarck ja keisarikunnan ensimmäiseksi keisariksi nousikin Preussin Wilhelm I. Tuolloinen keisarikunta, jonka ydinalue Preussi kuuluu nykyään Puolalle, perusti myöhemmin useita siirtokuntia Afrikkaan.
Tappio ensimmäisessä maailmansodassa romahdutti Saksan keisarikunnan, joka korvattiinkin niin sanotulla Weimarin tasavallalla. Saksa joutui luovuttamaan suuria maa-alueita ja maksamaan raskaita sotakorvauksia. Tasavalta oli alusta lähtien poliittisesti epävakaa. Maassa oli mellakoita, lakkoilua ja kapinointia, joiden takana olivat sekä vasemmistolaiset että oikeistolaiset ääriliikkeet. Talous oli kuralla, työttömyys suurta ja maata riivasi hyperinflaatio. Ensimmäisen maailmansodan sotamarsalkka Paul von Hindenburg valittiin presidentiksi 1925. Ikääntynyt presidentti ei pystynyt vakauttamaan yhteiskuntaa, ja talousongelmat vain pahenivat entisestään. Hindenburg voitti myös seuraavat presidentinvaalit 1932, mutta Adolf  Hitlerin kansallissosialistinen puolue valtiopäivävaalit. Seuraavana vuonna Hindenburg nimitti Hitlerin valtakunnankansleriksi eli hallituksen johtajaksi uskoen voivansa pitää tätä paremmin silmällä.  Hitler keskitti kaiken vallan itselleen ja muut puolueet kiellettiin. Vuonna 1939 Saksa aloitti toisen maailmansodan miehittämällä Puolan. Sodan jälkeen voittajavaltiot jakoivat Saksan. Länsivaltojen vyöhykkeelle perustettiin Länsi-Saksa vuonna 1949 ja Neuvostoliitto teki itäisestä alueesta Saksan demokraattisen tasavallan DDR:n.  Useiden vuosikymmenten jälkeen erillisistä valtioista syntyi yhteinen Saksan liittotasavalta vuonna 1990.

Yhteiskunta ja politiikka


Saksa on 16 osavaltiosta koostuvan liittotasavalta. Kullakin osavaltiolla on oma hallitus, omat viranomaiset ja lainsäädäntövalta joillakin alueilla. Muodollinen valtionpäämies on liittopresidentti, mutta todellinen johtaja on hallitusta johtava liittokansleri. Kaksikamarisen parlamentin ylin lainsäädäntövalta on liittopäivillä (Bundestag). Osavaltiot käyttävät omaa lainsäädäntövaltaansa liittoneuvostossa (Bundesrat). Liittopäivävaalit on joka 4. vuosi, käytössä on viiden prosentin äänikynnys. Pääpuolueet ovat kristillisdemokraattinen CDU  ja sosiaalidemokraattinen SPD, jotka ovat yleensä vuorotelleet hallitusvastuussa, mutta vuoden 2103 vaalien jälkeen ne muodostivat yhteishallituksen ns. ”suuren koalition”. Liittokansleriksi valittiin vaalien voittajapuolueen CDU:n puheenjohtaja Angela Merkel, joka johti myös edellistä hallitusta. Kolmas hallituspuolue on CDU:n Baijerin sisarpuolue CSU.
Saksa on kehittynyt hyvinvointivaltio ja sen demokratia on vakaa. Vaikka Saksa on nykyään yhdistynyt valtio, aiemmat itäsaksalaiset osavaltiot ovat yhä kaukana jäljessä läntisten alueiden sosiaalisesta ja taloudellisesta kehityksestä. Maa on yksi EU:n  perustajamaista ja sillä on erittäin merkittävä rooli niin unionissa kuin ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Talous ja kaupankäynti


Saksa on maailman viidenneksi suurin talous ja Euroopan suurin talousmahti. Sitä kutsutaankin usein EU:n talousveturiksi. Talouden selkäranka on monipuolinen teollisuus, joskin sen osuus BKT:sta on pienentynyt. Lähes joka toinen saksalainen työskenteli noin 40 vuotta sitten teollisuuden palveluksessa, nykyään vain joka neljäs. Teollisuuden tuotanto ja tuottavuus on silti jatkuvassa nousussa, mikä johtuu varsinkin informaatio- ja viestintäteknologian tehokkaasta hyödyntämisestä. Saksa on yksi johtavista maista useilla teollisuudenaloilla, kuten esim. autoteollisuudessa. Maassa tuotetaan USA:n ja Japanin jälkeen maailman kolmanneksi eniten ajoneuvoja. Autot ovat myös Saksan tärkein vientituote.

Myös koneiden- ja laitteiden valmistuksessa ja viennissä se on johtavia maita maailmassa. Tekstiili- ja vaatetusalalla Saksa on Kiinan, Hongkongin ja Italian jälkeen neljänneksi suurin vientimaa. Muita merkittäviä vientiartikkeleita ovat kemian tuotteet, metallit, sähkötekniikka, elektroniikka ja elintarvikkeet. Saksan teollisuus koostuu pääosin keskisuurista yrityksistä: 98 prosentissa yrityksistä työskentelee alle 500 työntekijää. Palvelualat työllistävät yli 70 % työvoimasta.

Työttömyysluvut vaihtelevat Etelä-Saksan alle neljästä prosentista idän yli kymmeneen prosenttiin. Nuorisotyöttömyysluvut koko Saksan osalta ovat EU:n alhaisimmat, mutta suuret itäisissä osavaltioissa.
Saksa päätti vuonna 2011 luopua asteittain ydinvoimasta vuoteen 2020 mennessä. Tämä ns. Energiewende (energiakäännös) on merkitsee sitä, että maa satsaa voimakkaasti uusiutuviin energioihin, erityisesti tuuleen ja sähköön. Vuonna 2013 uusiutuvien energioiden osuus oli jo lähes neljännes, mutta hiilienergian osuus on yhä suuri.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Saksa koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Saksa

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    357 170
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    34,0
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    32,8
    Prosenttiosuus
  •  

    Saksa

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    82 293 457
    Hedelmällisyys
    1,5
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,936
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    81
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    83
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    78
    Vuosi
  •  

    Saksa

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    97 129
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Saksa

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,0
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Saksa

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    226 191
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    251
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    1 399 669
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Saksa

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    1
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,531
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Saksa

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    3
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    6
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Saksa

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    8,89
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    5,0
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Saksa

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    81
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    29,8
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    25,8
    Indeksi (0-120)
  •  

    Saksa

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Saksa

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    100,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    99
    Prosenttiosuus
  •  

    Saksa

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    7,7
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    1
    Prosent
    Sekundaarisektori
    30
    Prosent
    Tertiaarisektori
    69
    Prosent