[[suggestion]]
Sudan

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Khartoum

Etniset ryhmät

Mustat 52 %, arabit 39 %, bejat 6 %, muut 3 %

Kieli

Arabia, nuubia, niloottiset kielet, ta bedawie, englanti, muut

Uskonto

Sunnimuslimit 70 %, perinteiset afrikkalaiset uskonnot 25 %, kristityt 5 %

Väkiluku

35,5 miljoonaa

Valtiomuoto

Tasavalta

BKT per asukas

4 730 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Sudan on Afrikan suurin ja maailman kymmenenneksi suurin maa. Maan pohjoisosissa on valtavia aavikkoalueita, jotka maan eteläosaan tultaessa muuttuvat puoliaavikoiksi ja tasangoiksi. Sudanin kaakkoisosassa sijaitsee läpipääsemätön Suddin rämealue, joka on yksi maailman suurimmista suoalueista. Pienet vuoristot leikkaavat maan tasankoalueita luoden luonnollisen rajan kaakkoispuolella Etiopian ylänköihin, sekä Ugandaan ja Tšadiin etelässä ja lounaassa. Niilijoki virtaa koko maan halki ja sen juoksua ympäröivät kapeat kaistaleet hedelmällistä maanviljelymaata vastakohtana muutoin niin kuiville alueille. Sudanin ilmasto vaihtelee pohjoisosan aavikkoilmastosta kaakkoisosan trooppiseen ja kosteaan ilmastoon. Lämpötilat ovat yleensäkin korkeita ja ne voivat nousta jopa +50 asteeseen. Selvin merkki vuodenajan vaihteluille ovat sateet, jotka ovat epäsäännöllisiä vuoden ympäri, vaikkakin itse sadekaudet ovat säännöllisiä. Suuri osa maasta on täysin riippuvainen sateista ja kärsii akuutista kuivuudesta, jos sateita ei tule. Sudanin suurimpia ympäristöongelmia ovat aavikoituminen ja puhtaan juomaveden puute. Kasvava öljyteollisuus on huonosti säännösteltyä aiheuttaen yhä suurempia ympäristöongelmia.

Ecoprint

0.7 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Sudan, tarvitsisimme 0.7 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia


Sudanin pohjoisosa sai ajanlaskumme alkua edeltäneinä vuosituhansina paljon vaikutteita naapurimaansa Egyptin voimakkaista valtakunnista. Sudanin ja Egyptin kansanryhmät olivat säännöllisessä kanssakäymisessä ja Sudanin faaraot hallitsivat koko Egyptiä ja pohjoista Sudania useiden vuosisatojen ajan. Antiikin aikoihin Pohjois-Sudaniin kasvoi suuri Meroën kuningaskunta. Sudanin eteläosissa asui etupäässä paimentolaisia, eikä tällä alueella ollut mitään suuria kuningaskuntia. 1200-luvulla koko Sudan joutui egyptiläisten muslimien mamelukkien miehittämäksi ja myöhemmin maa liitettiin turkkilaiseen Ottomaanien valtakuntaan. 1850-luvulla englantilaiset alkoivat saada enemmän jalansijaa niin Egyptissä kuin Itä-Afrikassakin. Sen jälkeen kun englantilaiset olivat kukistaneet sudanilaisen muslimivaltion vuosisadan vaihteessa, Iso-Britannia otti koko nykyisen Sudanin alueen valtaansa ja jakoi sen vuonna 1924 kahdeksi eri siirtomaaksi.

Toisen maailmansodan jälkeen Pohjois- ja Etelä-Sudan yhdistettiin yhdeksi siirtomaaksi, joka itsenäistyi vuonna 1956. Pian itsenäistymisen jälkeen alkoi maan pohjoisten arabialueiden sekä luonnonuskontojen ja kristinuskon hallitseman etelän välinen sisällissota. Taustalla on ollut kiista muun muassa öljystä sekä islamilaisen pohjoisen vallanpitäjien yritykset arabialaistaa ja islamilaistaa koko maa, mukaan lukien ei-islamilainen etelä. Heikot hallitukset, sotilasvallankaappaukset ja sisällissota jatkuivat vuoron perään vuoteen 1972 asti, jolloin allekirjoitettiin rauhansopimus. Vuosia jatkuneen lisääntyvän islamilaistamisen seurauksena sisällissota syttyi uudelleen vuonna 1983, kun hallitus päätti ottaa šarian (islamilaisen lain) käyttöön koko maassa. Sota kesti vuoteen 2005 asti, jolloin uusi rauhansopimus allekirjoitettiin. Konfliktissa ja sen välillisesti aiheuttamissa kuivuuksissa kuoli arviolta kaksi miljoonaa ihmistä ja neljä miljoonaa joutui jättämään kotinsa.
Vuonna 2003 myös maan länsiosissa Darfurissa puhkesi konflikti, jossa hallituksen joukot ja sitä tukevat puolisotilaalliset arabipaimentolaisten janjaweed-joukot tappoivat ja ajoivat järjestelmällisesti pakolaisiksi alueen afrikkalaisperäistä väestöä. Darfurin alueen asukkaista noin 60 prosenttia on muita kuin arabeja. Alueen afrikkalaisperäinen väestö syyttää hallitusta vuosia jatkuneesta sorrosta, laiminlyönnistä ja yhä laajemmalle levittäytyvien arabipaimentolaisten suosimisesta. Kriisin taustalla on nähty ei-arabi-maanviljelijöiden ja paimentolaisten välinen resurssikilpailu luonnonvaroista, kuten öljystä, kullasta ja vesivaroista.

Yhteiskunta ja politiikka


Sudania hallitsee itsevaltaisesti  presidentti Omar Hassan al-Bashir, joka nousi valtaan vuoden 1989 sotilasvallankaappauksella. Hän on myös hallituksen johtaja. Al-Bashir on oikeistosuuntautunut arabinationalisti, joka on harjoittanut aggressiivista sopeuttamispolitiikkaa maan ei-arabialaista väestöä kohtaan. Etelä-Sudan sai oman parlamentin vuoden 2005 rauhansopimuksen yhteydessä ja vuonna 2011 Pohjois- ja Etelä-Sudan jakautuivat kahdeksi eri valtioksi. Maiden välillä on kuitenkin ollut jatkuvia konflikteja Etelä-Sudanin itsenäistymisen jälkeenkin.
Vuoden 2005 rauhansopimuksella ei onnistuttu rauhoittamaan myöskään Darfurin katastrofaalista tilannetta, vaikka taistelut ovatkin laantuneet.  Kuolleiden määräksi Darfurissa arvioidaan n. 300 000 ja kolme miljoonaa on paennut kodeistaan.  Helmikuussa 2015 Human Rights Watch (HRW) syytti raportissaan Sudanin armeijaa naisten joukkoraiskauksesta Darfurissa. Myös eteläisessä Sudanissa on konfliktialue Etelä-Kordofanissa ja Sinisen Niilin osavaltiossa , joissa on taisteluita kapinallisten ja hallituksen välillä. Presidentti  Al-Bashir on syytettynä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa sotarikoksista Darfurissa. Syytteistä kuitenkin luovuttiin, koska Al-Bashiria ei saatu oikeuden eteen. Sudanista puuttuu maantieverkosto, saniteettijärjestelmät ovat erittäin huonosti järjestettyjä ja sähkönsaanti on epävakaata. Valtiolliset laitokset eivät toimi ja useita alueita hallitaan pohjautuen pelkkään šaria-lakiin, joka syrjii erityisesti muita uskontoa harjoittavia ja naisia. Vuonna 2013 Sudan oli maailman toiseksi korruptoitunein maa. Väestöstä arviolta puolet elää köyhyydessä tai köyhyysrajan alapuolella.

Talous ja kaupankäynti

Sudan on yksi maailman köyhimmistä maista ja se on erittäin riippuvainen ulkomaisista avustuksista. Maatalous tuottaa vain kolmasosan maan bruttokansantuotteesta, vaikka yli 80 prosenttia maan työvoimasta työskentelee maataloudessa. Toistuvat kuivuudet kiusaavat maanviljelyä. Vientituloja saadaan lähes pelkästään öljystä, jonka viennistä 2/3 suuntautuu Kiinaan. Suuri osa öljyntuotantoalueista jäi itsenäistyneeseen Etelä-Sudaniin. Öljyn lisäksi maasta löytyy myös kultaa, kuparia ja rautaa. Sudan on ollut maanvuokrauksen kiinnostuksen kohteena ja viljelymaan vuokrauksesta on tullut 2000-luvulla aikana maalle tärkeä tulonlähde. Sudan on solminut sopimuksia mm. Egyptin, Etelä-Korean, Saudi-Arabian ja Jordanian kanssa. Maan ainoita merkittäviä teollisuuslaitoksia ovat puuvillakehräämöt, jotka ovat olleet toiminnassa joissakin osissa maata jo yli sadan vuoden ajan. Monia vuosikymmeniä kestäneen sotatilan ja yhä jatkuvien konfliktien vuoksi perusedellytykset tehokkaan elinkeinoelämän rakentamiseen ovat heikot.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Sudan koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    1 879 358
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    8,3
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    10,3
    Prosenttiosuus
  •  

    Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    41 511 526
    Hedelmällisyys
    4,1
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,502
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    62
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    64
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    60
    Vuosi
  •  

    Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    14,9
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    91,6
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    0,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    10 209
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    746 758
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    924 810
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    2 072 000
  •  

    Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    1 314
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    3,155
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    45
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    94
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    1,2
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    2
    Korruptio
    16
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    Puuttuva tieto
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    7
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    7
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    108,7
    Indeksi (0-120)
  •  

    Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    70,9
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    58,6
    Prosenttiosuus
  •  

    Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    55,5
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    24
    Prosenttiosuus
  •  

    Sudan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    22,7
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    30
    Prosent
    Sekundaarisektori
    20
    Prosent
    Tertiaarisektori
    50
    Prosent
    Velka, ulkomaan
    21 758 644 000
    Yhdysvaltain dollari