[[suggestion]]
Suomi

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Helsinki

Etniset ryhmät

Suomalaiset, suomenruotsalaiset, venäläiset, eestiläiset, romanit, saamelaiset

Kieli

Suomi 88,7% (virallinen kieli), ruotsi 5,3% (virallinen kieli), saame 0,04%, venäjä 1,3% (Tilastokeskus, 2015)

Uskonto

Evankelis-luterilaiset 73,0%, ortodoksit 1.1%, muut 1,6% (Tilastokeskus, 2015)

Väkiluku

5 495 830 (Tilastokeskus, heinäkuu 2016)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

390 905 km2

Valuutta

Euro

BKT per asukas

43 378 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

6. joulukuuta

Muut maasivut

Maantiede

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta on metsää ja kymmenesosa sisävesiä. Suomessa on 187 000 järveä, joten se on kokoonsa suhteutettuna maailman järvirikkain maa. Suomi on pinnanmuodoiltaan melko tasainen. Myös pitkä rannikko on loivaa. Suomen ilmasto on skandinaavinen kylmine talvineen ja lämpimine kesineen. Venäjän suuri maamassa tuo talvisin kylmiä tuulia ja kesäisin helleaaltoja. Metsäteollisuuden hakkuut ovat vähentäneet metsien määrää. Suomen järvet ovat matalia ja siksi hyvin alttiita saastumiselle. Suuri osa sisämaan järvistä ja joista laskee Itämereen, joka on nykyisin pahasti saastunut.

Earth Earth Earth Ecoprint

3.4 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Suomi, tarvitsisimme 3.4 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

1300-luvulla Suomesta tehtiin Ruotsin provinssi, ja maa on siitä lähtien ollut tiiviissä yhteydessä Ruotsiin sekä poliittisesti että kulttuurisesti. Ruotsin kieli oli pitkään vallitsevassa asemassa valtion kielenä. Vuonna 1809 Venäjä valloitti Suomen, ja maasta tuli autonominen suurruhtinaskunta. Venäjän tsaari lupasi kunnioittaa maan lakeja, kunhan ne eivät toimineet ylemmän hallinnon lakeja ja etua vastaan. Tällä tavalla Suomi sai tilaa itsehallintonsa kehittämiseen, ja ajan myötä myös haaveet itsenäisyydestä kasvoivat.

Venäjän lokakuun vallankumouksen 1917 jälkeen porvarilliset puolueet Suomessa vaativat itsenäisyyttä, mutta vasemmisto halusi mukaan vallankumoukseen. Kahtiajako johti sisällissotaan, jossa vastakkain olivat porvarilliset valkoiset ja vasemmistolaiset punaiset. Valkoiset voittivat, mutta konflikti aiheutti maassa syvän poliittisen jaon, joka vaikutus tuntui Suomessa pitkään.

Toisen maailmansodan aikana Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan kahdesti, ensin talvisodassa vuosien 1939–40 aikana. Neuvostoliitto kävi hyökkäykseen, mutta suomalaiset joukot pystyivät yllättäen torjumaan hyökkäykset kolmen kuukauden ajan. Tämän jälkeen Suomen oli pakko anoa rauhaa. Vain vuotta myöhemmin Suomi kävi Saksan rinnalla hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Sota jatkui vuoteen 1944 saakka. Suomi menetti sodissa alueitaan Neuvostoliitolle ja joutui maksamaan sille kalliit sotakorvaukset.

Yhteiskunta ja politiikka

Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana Suomen piti jälleenrakentaa maata ja rakentaa suhteensa Neuvostoliittoon uudelleen. Suomi ja Neuvostoliitto solmivat YYA-sopimuksen, ystävyys- ja yhteistyösopimuksen, joka vaikutti Suomen ulkomaanpolitiikkaan aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti. Suomen täytyi esimerkiksi kieltäytyä Marshall-avusta sotien jälkeen. Neuvostoliiton hajottua Suomi muutti asteittain ulkopolitiikkaansa. Suomen viranomaiset suuntautuivat kohti EU:ta, jonka jäseneksi Suomi liittyi vuonna 1995. Suomi otti myös käyttöönsä yhteisvaluutta euron.

Suomi on demokraattinen tasavalta, jonka valtionpäämies on presidentti. Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, jotka valitaan joka neljäs vuosi. Presidentillä on ollut aikaisemmin paljon valtaa, mutta sitä on sittemmin rajoitettu ja siirretty pääministerille ja eduskunnalle. Presidentti valitaan kuuden vuoden kaudeksi kerrallaan, ja kausien määrä on rajattu kahteen. Suomessa on muiden Pohjoismaiden tapaan kehitetty kattava sosiaaliturvajärjestelmä.

Talous ja kaupankäynti

Suomessa on paljon metsää, ja metsäteollisuuden asema on ollut perinteisesti maassa vahva. Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen syntyi myös paljon metalli- ja koneteollisuutta. 1990-luvun alussa Suomi ajautui taloudelliseen kriisiin, jonka seurauksena talouselämässä panostetaan nyt aiempaa enemmän vientiin. 90-luvun puolivälistä lähtien Suomen talous lähti jälleen kasvuun ja Nokian johdolla suomalainen elektroniikkateollisuus teki läpimurron.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta talouden laskusuhdanteet ovat aiheuttaneet voimakkaita paineita Suomen hyvinvointijärjestelmälle. Järjestelmän rakenteita on purettu, minkä vuoksi sosiaaliset erot ovat lähteneet kasvuun. Työelämän ulkopuolelle joutuneiden ihmisten uudelleentyöllistäminen on osoittautunut hankalaksi, ja työttömyysaste onkin Suomessa edelleen verrattain korkea. Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin ja Euroopan velkakriisin vaikutukset ovat näkyneet myös Suomen taloudessa. Lisähaasteita Suomen taloudelle aiheuttavat pienenevät verotulot, ikääntyvä väestö sekä kansainvälisen kilpailun koveneminen.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Suomi koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Suomi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    338 420
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    7,3
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    73,1
    Prosenttiosuus
  •  

    Suomi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    5 542 517
    Hedelmällisyys
    1,9
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,920
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    80
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    83
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    77
    Vuosi
  •  

    Suomi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    23 580
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Suomi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,0
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Suomi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    1 754
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    15
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    23 955
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Suomi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,506
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Suomi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    2
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    6
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Suomi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    8,66
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    6,1
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Suomi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    85
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    31,3
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    17,9
    Indeksi (0-120)
  •  

    Suomi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Suomi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    100,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    98
    Prosenttiosuus
  •  

    Suomi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    24,6
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    2
    Prosent
    Sekundaarisektori
    27
    Prosent
    Tertiaarisektori
    71
    Prosent