[[suggestion]]
Sveitsi

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Bern

Etniset ryhmät

saksalaiset 65 %, ranskalaiset 18 %, italialaiset 10 %, muut 7 %

Kieli

saksa (virallinen) 63,7 %, ranska (virallinen) 20,4 %, italia (virallinen) 6,5 %, serbokroaati 1,5 %, albania 1,3 %, portugali 1,2 %, espanja 1,1 %, englanti 1 %, retoromaani (virallinen) 0,5 %, muut 2,8 % (2000)

Uskonto

katolilaiset 41.8%, protestantit 35.3%, muslimit 4.3%, ortodoksit 1.8%, muut kristityt 0.4%, muut 1%, määrittelemättömät 4.3%, uskonnottomat 11.1% (2000)

Väkiluku

8 miljoonaa

Valtiomuoto

Suora demokratia, liittotasavalta

BKT per asukas

63 889 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede


Sveitsi voidaan jakaa kolmeen luonnonmaisemaan, Jura-vuoristoon (10 % pinta-alasta), Alppeihin (60 %) ja Mittellandin tasankoalueeseen (30 %). Mittellandin maataloudelle edullinen alue sijaitsee Jura-vuoriston, Alppien ja Reinin välissä. Alpeilla on Sveitsin korkein vuori, Dufourspitze, joka kohoaa 4634 metriä merenpinnan yläpuolelle. Koska Sveitsi sijaitsee usealla ilmastovyöhykkeellä, maan kasvillisuus on kuuluisa sen monipuolisuudesta. Sveitsissä kasvaa lehtikuusi-, tammi- ja pyökkimetsiä sekä  Alpeilla laajoja kastanjametsiä. Vuoristokasvillisuus on runsasta  ja monia lajeja kasvaa ainoastaan Sveitsin Alpeilla (endeemisesti). Sveitsin läpi kulkee useita Euroopan tärkeimpiä jokia ja maassa on monia järviä.
Sekä karhu että susi olivat aikoinaan yleisiä petoeläimiä Sveitsissä, mutta lajit vainottiin ja metsästettiin pois maasta. Vuonna 2005 tehtiin ensimmäinen karhuhavainto vuoden 1904 jälkeen, karhun epäillään vaeltaneen Sveitsiin tiheästi asutusta Pohjois-Italiasta ja nykyisen pienen susikannankin uskotaan tulleen Italiasta. Sveitsin ympäristöongelmat ovat liikenteen aiheuttama saastuminen, happosateet ja maatalouden aiheuttama vesien pilaantuminen. Sveitsi on menettänyt myös sen biologista monimuotoisuutta.

Earth Earth Ecoprint

2.7 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Sveitsi, tarvitsisimme 2.7 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Sveitsissä on ollut ihmisasutusta yli 50 000 vuotta. Caesarin valloitettua Gallian (50 eaa.) Sveitsissä vallitsi Rooman valta, kunnes kansanvaellusaika toi alueelle germaanisia heimoja, kuten alemannit koillisesta ja burgundilaiset lännestä. Latinan kieli ja kulttuuri säilyi vain maan Saksan ja Ranskan rajapuolella. Sveitsi oli sekä Ranskan että saksalais-roomalaisen keisarikunnan vallan alla keskiajalla. Vuonna 1291 muodostettiin kolmen kantonin valaliitto puolustustarkoituksessa ja tästä valaliitosta muodostui Sveitsin valtio. 1300-luvulla useita kantoneita liittyi valaliittoon. Valaliitto sai täyden itsemääräämisoikeuden kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen, vuonna 1648 solmitussa Westfalenin rauhassa. Sveitsi oli miehitetty Napoleonin sotien aikana, mutta Wienin kongressissa 1815 maan puolueettomuus vahvistettiin uudelleen. Puolueettomuuden periaate on sittemmin ollut Sveitsille tärkeä ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana. Vuonna 1848 Sveitsissä julkaistiin uusi perustuslaki, joka keskitti ja yhtenäisti maan hallituksen Berniin.

Yhteiskunta ja politiikka


Sveitsi on liittovaltio, jossa valta on hajautettu koko maata edustavan keskushallinnon, 26 osavaltion (kantonin) ja kuntien (2352) kesken. Kantoneilla on omat perustuslakinsa, parlamenttinsa, hallituksensa ja oikeusistuimensa.

Kuntien vastuulla ovat mm. energiahuolto, teiden ylläpito, koululaitos, järjestyksen ylläpito, palo- ja pelastustoiminta, terveydenhoito ja väestönsuojelu. Liittovaltion päätösvalta on rajoitettu muutamiin yhteisiin asioihin, kuten ulkopolitiikka, talous, tulli, ympäristönsuojelu, liikenne, energia ja tietoliikenne. Parlamentti on kaksikamarinen, jonka kansalaisten neuvosto (Nationalrat) valitaan suorilla vaaleilla joka neljäs vuosi. Kantonit valitsevat edustajat 46 jäseniseen Ständeratiin. Parlamentti valitsee ministerit neljän vuoden välein. Hallituksen – liittoneuvoston – puheenjohtaja vaihtuu vuosittain. Hän on samalla presidentti, mutta se on lähinnä edustuksellinen virka. Myös kantonien ja kuntien parlamentit valitaan joka neljäs vuosi., mutta alle 20 000 asukkaan kunnissa (80 % kunnista) päätökset tehdään kuntalaisten yleisissä kokouksissa.
Sveitsin demokratiaan kuuluu olennaisesti koko maailmassa ainutlaatuinen kansanäänestysjärjestelmä. Niitä voidaan järjestää valtion, kantonin ja kunnan tasolla. Kantonissa ja kunnassa vaaditaan aloitteen tekemiseen 10 % asukkaista. Koko maata käsittävään kansanäänestysaloitteeseen tarvitaan 100 000 allekirjoitusta. Osallistuminen kansanäänestyksiin on yleensä ollut varsin laimea (n. 30 %), mutta vuoden 2014 äänestykseen maahanmuuton rajoituksista osallistui yli 50 prosenttia äänioikeutetuista. Rajoittava kanta voitti äänestyksen täpärästi. Sveitsissä noin neljännes asukkaista on ulkomaista työvoimaa ja viime vuosina maa on saanut negatiivista kansainvälistä huomiota rasistisesti virittyneen ja kiristyneen maahanmuuttopolitiikkansa vuoksi. Vuoden 2011 maahanmuuttovastainen, oikeistolainen Sveitsin kansanpuolue sai eniten paikkoja parlamenttiin, mutta menetti ensimmäistä kertaa 20 kannatustaan.

Sveitsi on monikulttuurinen maa, jossa virallisina kielinä puhutaan saksaa, ranskaa ja italiaa. Suoraan latinasta kehittynyt retoromanian kieli on myös säilynyt joillakin alueilla. Sveitsillä on edelleen neutraali linja ulkopolitiikassa eikä se ole liittynyt Euroopan unioniin, mutta on tiiviissä yhteistyössä EU:n kanssa. Maahanmuuttokansanäänestys kuitenkin toi säröjä aiemmin tiiviiseen yhteistyöhön.

Talous ja kaupankäynti

Sveitsi on yksi maailman rikkaimmista maista. Maassa on alhainen työttömyys ja korkeasti koulutettu väestö. Sveitsin talous on erittäin vakaa ja kasvanut nopeasti maailmansotien jälkeen. Erityisesti tuottoisa rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä matkailu muodostavat Sveitsin talouden kivijalan. Maan poliittinen vakaus, vahva Sveitsin-frangi ja pankkisalaisuus (Sveitsin pankit ovat vain poikkeustapauksissa velvollisia antamaan tietoja asiakkaistaan) ovat tuoneet sveitsiläisille pankeille runsaasti ulkomaista pääomaa. Sveitsin upea luonto ja maailman kuuluisin vuoristo on tehnyt siitä yhden Euroopan johtavista turistimaista. Useilla paikkakunnilla matkailu on pääelinkeino. Vuonna 1992 Sveitsi liittyi Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) jäseneksi ja maan hallitus haki EU-jäsenyyttä, mutta kansanäänestyksen tulos oli kielteinen. Maa sopi sittemmin kahdenvälinen kauppasopimuksen EU:n kanssa. Vuonna 2005 Sveitsi liittyi Schengen-yhteistyöhön. Vuonna 2010 Sveitsi oli sijalla 13/169 YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Sveitsi koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Sveitsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    41 285
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    10,1
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    31,4
    Prosenttiosuus
  •  

    Sveitsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    8 544 034
    Hedelmällisyys
    1,6
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,944
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    83
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    85
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    80
    Vuosi
  •  

    Sveitsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    27 557
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Sveitsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,0
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Sveitsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    20 832
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    19
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    116 795
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Sveitsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,407
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Sveitsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    4
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    6
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Sveitsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    4,31
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    4,9
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Sveitsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    85
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    34,3
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    19,2
    Indeksi (0-120)
  •  

    Sveitsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Sveitsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    100,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    100
    Prosenttiosuus
  •  

    Sveitsi

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    7,1
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    1
    Prosent
    Sekundaarisektori
    26
    Prosent
    Tertiaarisektori
    73
    Prosent
    Velka, ulkomaan
    Puuttuva tieto
    Yhdysvaltain dollari