[[suggestion]]
Syyria

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Damaskos

Etniset ryhmät

Arabeja 90,3 %, kurdeja, armenialaisia ja muita 9,7 %

Kieli

Arabia (virallinen), kurdin- ja armeniankielisiä vähemmistöjä. Ranska ja englanti käytössä.

Uskonto

Sunnimuslimit 74 %, alawiitit, druusit ja muut islamilaiset vähemmistöt 16 %, kristityt (eri suuntauksia) 10 %, lisäksi juutalaisia (pieniä yhteisöjä Damaskoksessa, Al Qamishlissa ja Aleppossa)

Väkiluku

18 miljoonaa (arvio)

Muut maasivut

Maantiede

Syyrian maa-alueet muodostuvat pääosin vuorista ja tasangoista, jotka käsittävät kolme neljäsosaa maasta. Vuoristo- ja tasankoalueet sijaitsevat maan keskiosassa, maan länsiosan kostean rannikon ja kaakkoisosan puolikuivien aavikkoalueiden välissä. Tasankoalueiden vähäisten sademäärien takia viranomaiset ovat aloittaneet laajan kasteluprojektin, jonka tarkoituksena on parantaa maaperän laatua ja laajentaa viljelysmaita. Viemäreiden jätevedet, öljy- ja muun teollisuuden päästöt sekä voimakas väestönkasvu ovat johtaneet siihen, että puhtaasta vedestä on pulaa. Vähäiset sateet aiheuttavat metsäkatoja, liikalaidunnusta, maanpinnan eroosiota ja aavikoitumista.

Ecoprint

0.8 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Syyria, tarvitsisimme 0.8 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Syyriassa on sijainnut maailman vanhimpia sivilisaatioita, ja asutus alueella on yli 5000 vuotta vanhaa. Alueen sivilisaatio sijaitsi Euroopan, Afrikan ja Aasian karavaaniteiden risteyksessä, ja sitä myöten myös valloittajat saapuivat sinne. Raamatun mukaan Mooses syntyi nyky-Syyrian pääkaupungin Damaskoksen lähettyvillä.  

Arabian kieli ja islaminusko levisivät 600-luvulla Syyriaan. Turkin ottomaanit valtasivat sen vuonna 1516 neljäksi sadaksi vuodeksi, aina ensimmäiseen maailmansotaan asti.  Vuonna 1920 Syyriasta tuli Ranskan protektoraatti, ja se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1946. Vuoden 1967 kuuden päivän sodassa Syyria menetti Golanin kukkulat Israelille. Se yritti valloittaa alueen takaisin vuonna 1973, mutta epäonnistui siinä.  Vuonna 1970 ilmavoimien kenraali Hafez al-Assad nousi valtaan verettömällä vallankaappauksella. Hän kuului maata hallinneeseen sosialistiseen baath-puolueseen.  Al-Assadin autoritäärinen hallinto on pysynyt vallankahvassa siitä lähtien. Vuonna 1976 Syyria liittyi Libanonin sisällissotaan ja se veti joukkonsa pois Libanonista vasta vuonna 2005.  

Kun presidentti kuoli vuonna 2000, hänen poikansa Bashar al-Assad otti presidentin viran haltuunsa. Hän on muslimi, ja kuuluu pieneen shiilaiseen alaviitti-vähemmistöön, joita on 11 % väestöstä.  Valtaosa (74%) Syyrian väestöstä kuuluu sunnimuslimeihin.  

Vuonna 2011 alkanut ns. Arabikevät innoitti mielenosoittajia ja he vaativat demokraattisia uudistuksia ja poliittista vapautta. Syyrian hallitus vastasi kovin ottein käyttäen armeijaa ja salaista poliisia. Alkoi sisällissota. Syyrian hallitus on käyttänyt helikopterista tiputettuja ns. tynnyripommeja, ja jopa käyttänyt kemiallisia aseita. Syyriassa ei olisi pitänyt olla kemiallisia aseita, ja mm. Suomi osallistui kemiallisten aseiden tuhoamiseen 2014-2015.

Yhteiskunta ja politiikka

Syyria on muodollisesti parlamentaarinen tasavalta, mutta käytännössä maan hallinto on ollut hyvin autoritäärinen. Valta on keskittynyt presidentille ja hänen lähipiirilleen sekä armeijalle ja turvallisuuspoliisille. Maan oppositiota on sorrettu ja ihmisoikeuksia ei ole kunnioitettu. Sisällissodassa al-Assadin puolella taistelevat ovat mm. shiia-muslimeihin kuuluvia alaviittejä. Vastapuolella ovat opposition Vapaan Syyrian armeija (FSA), jonka koostuu erilaisista ja erimielisistä ryhmistä. Hallitusta ja al-Assadia vastaan taistelevat myös Syyrian kurdit YPG-järjestöineen. Kurdit ovat Syyrian merkittävin vähemmistö (11 %). Kesäkuussa 2014 sunni-islamistijärjestö Isis (Islamic State) kertoi perustaneensa Syyrian ja Irakin alueelle islamilaisen kalifaatin – käyttäen hyväksi sekasortoista tilannetta. Myös Isis taistelee al-Assadia vastaan, mutta kärsinyt huomattavia tappioita. Isisistä käytetään myös ranskankielistä nimeä Daesh. Tätä nimitystä kerrotaan järjestön itse vastustavan.

Turkkioli turhaan taivutellut al-Assadia myöntymään opposition vaatimuksiin marraskuussa 2011. Ennen Arabikevättä Turkin presidentti Erdogan ja al-Assad olivat perhetuttavia. Nykyään Turkki tukee sunni-islamistista oppositiota. Venäjä taas vanhastaan on al-Assadin puolella, jotta se säilyttäisi jalansijan Lähi-idässä, neuvostoaikojen tapaan. Venäjä aloitti pommitukset syksyllä 2015, ja sittemmin on lähettänyt myös maajoukkoja. Shiia-muslimiuskontoinen Iran tukee myös al-Assadia, kuten myös Libanonissa vaikuttava shiialaisjärjestö Hizbollah.

Yhdyvallat liittyi sotaan syyskuussa 2014 pommittamalla ääri-islamistisjärjestöjä, joita Isisin ohella on mm. al-Nusra. Yhdysvallat haluaa syrjäyttää al-Assadin. Ranska ja Saksa liittyivät joulukuussa 2015 mukaan ilmasotaan ääri-islamistijärjestöjä vastaan.  Australia ja Japani ovat myös tukeneet Yhdysvaltoja.

Saudi-Arabia, Qatar ja Yhdistyneet arabitasavallat ovat avoimesti tukeneet sunni-muslimikapinallisia syksystä 2012 lähtien. Niin hallitusta kuin oppositiota on syytetty rikoksista ihmisyyttä vastaan ja kemiallisten aseiden käytöstä.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi Syyrian sodan "aikamme suurimmaksi humanitääriseksi katastrofiksi". Syyrian sisällissodassa menettänyt henkensä 450 000 ihmistä, 13,5 miljoonaa syyrialaista on humanitaarisen avun tarpeessa, 6,3 miljoonaa on evakossa maan sisällä, yli 5 miljoonaa on paennut maasta.

Turkki on ottanut syyrialaisia eniten vastaan, lähes kolme miljoonaa. Noin puolet on lapsia, ja arviolta  vain neljännes pääsee kouluun. Syyriaan jääneistä lapsista noin puolet eivät käy koulua. UNICEF on arvioinut, että lasten kehityksessä on otettu 10 vuotta takapakkia. Noin 95 prosenttia syyrialaisista on vailla terveydenhuoltoa, ja 70 %:lla  ei ole puhdasta vettä.

EU ja Turkki solmivat sopimuksen 2015, ettei Turkki päästä pakolaisia muualle Eurooppaan. Eurooppaan on saapunut n. 10 prosenttia syyrialaista.

Rauhanneuvotteluja on käyty vuodesta 2012 alkaen. Helmikuussa 2017 Venäjä ja Kiina estivät YKn turvallisuusneuvostoa tuomitsemasta Syyria hallitusta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump käänsi kelkkansa al-Assadin suhteen, kun kävi ilmi, että Syyrian hallitus oli ilmeisesti käyttänyt kemiallisia aseita siviilejä vastaan huhtikuussa 2017.

Toukokuussa 2017 Venäjä, Iran ja Turkki sopivat ns. turvavyöhykkeistä, joihin siviileillä on vapaa pääsy ja jotka ovat lentokieltoalueita.

Talous ja kaupankäynti

Ennen 2011 alkanutta sisällissotaa Syyrian talous ja vienti perustuivat pääosin maatalouteen ja öljyntuotantoon. Öljy oli maan tärkein tulonlähde.  Syyria tuotti ja vei ulkomaille puuvillaa, hedelmiä ja vihanneksia. Suuri osa Syyrian elinkeinotoiminnasta - öljyteollisuus mukaan lukien - on valtion omistuksessa. Syyria ryhtyi myös asteittaisesti uudistamaan ja vapauttamaan taloutta, mutta tämä on jäänyt sisällissodan jalkoihin.  

EU:n, Yhdysvaltojen ja Arabiliiton sanktioiden ja pakotteiden myötä Syyrian kaksi tärkeintä kaupan alaa, turismi ja öljy, ovat pysähdyksissä. On arvioitu, että Syyrian talous on kokenut pahemman romahduksen kuin Saksa toisen maailmasodan jälkeen. Nykyään noin neljä viidestä syyrialaisesta elää köyhyydessä.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Syyria koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Gå til all statistikken for landet.