[[suggestion]]
Tuvalu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Funafuti

Etniset ryhmät

Polynesialaiset 96 %, mikronesialaiset 4 %

Kieli

Tuvalu (virallinen), englanti (virallinen), samoa, kiribati

Uskonto

protestantit 98,4 %, ba'hait 1 %, muut 0,6 %

Väkiluku

10 700

Valtiomuoto

parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia

Pinta-ala

26 km2

Valuutta

Australian dollari

BKT per asukas

3 651 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

1. lokakuuta

Muut maasivut

Maantiede

Tuvalu sijaitsee Tyynen valtameren eteläosassa ja sen lähimpiä naapureita ovat Kiribati, Fidzi ja Samoa. Tuvalun muodostaa yhdeksän saarta, joista viisi on koralliriuttoja. Saaret eivät sovellu maanviljelyyn köyhän maaperänsä ja vähäisten makean veden varantojensa vuoksi. Metsien hävittäminen ja juomaveden saastuminen ovat Tuvalussa vakavia ympäristöuhkia. Tuvalu on korkeimmillaan vain 4,5 metriä merenpinnan yläpuolella, mistä syystä maa on erittäin haavoittuvainen merenpinnan vaihteluille. Tuvalu osallistuukin aktiiviesti kansainvälisten ilmastoryhmien toimintaan. 

Historia

Tuvalun ja sen naapurisaarten Samoan ja Tongan väliset kontaktit olivat hyvin läheiset ennen kuin ne joutuivat kontaktiin ulkopuolisen maailman kanssa. Eurooppalaiset saapuivat alueelle ensimmäisinä 1500-luvulla, mutta vasta 1800-luvulla Tuvalun ja eurooppalaisten välinen kanssakäyminen tiivistyi Tyynellä valtamerellä lisääntyneen valaanpyynnin myötä. 1900-luvun alussa saarista tuli osa brittiläistä Gilbertin ja Ellice-saarten siirtomaata. Kuten monissa muissakin siirtomaissa ympäri maailmaa, eri alueet liitettiin yhteen etnisistä rajalinjoista piittaamatta. Ellicen saarten väestö oli pääasiassa polynesialaisia ja Gilbertin saarten mikronesialaisia. Useita vuosia kestäneiden etnisten konfliktien seurauksena Ellicen saaret irrottautuivat siirtomaasta vuonna 1975 ja vuonna 1978 saaret itsenäistyivät Tuvalun valtiona.

Yhteiskunta ja politiikka

Tuvalu on edustuksellinen demokratia. Brittiläisen kansainyhteisön jäsenenä kuningatar Elisabeth on muodollinen valtionpäämies, jota saarilla edustaa kenraalikuvernööri. Maan 15-paikkainen parlamentti valitaan joka neljäs vuosi. Tuvalulla ei ole poliittisia puolueita ja parlamentin jäsenet edustavat yleensä kotisaariaan. Parlamentti valitsee pääministerin, jonka suosituksesta kenraalikuvernööri nimittää muun hallituksen. Sukulaisuussuhteet ja henkilökohtaiset ominaisuudet ovat tärkeitä maan politiikassa. Tuvalun tärkein poliittinen työsarka on taistelu ilmastonmuutosta vastaan, sillä muutoksen aiheuttaman merenpinnan nousu uhkaa hukuttaa matalat saaret. Tuvalu onkin ajanut tiukkoja rajoituksia hiilidioksidipäästöihin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Saarilla on säilynyt perinteinen yhteisöllinen elämänmuoto, jossa perheillä on omat tehtävänsä yhteiseksi hyväksi. Maaliskuussa 2015 Tyynenmeren historian pahimpiin kuuluva hirmumyrsky Pam tuhosi kodit lähes joka toiselta saaren asukkaalta. Myös viljelykset kärsivät myrskystä pahoin ja saarille julistettiin hätätila. 

Talous ja kaupankäynti

Tuvalun ainoita vientituotteita ovat kuivatut kookospähkinät ja kalat. Sen väestö saa etupäässä elantonsa kalastuksesta ja yksinkertaisesta maanviljelyksestä. Eristäytyneen sijainnin takia turismi on saarivaltiossa vähäistä. Suurin työllistäjä on julkinen hallinto. Saaren miehistä noin 15 prosenttia työskentelee merimiehinä, ja huomattava osa maan bruttokansantuotteesta muodostuu heidän perheilleen lähettämistä rahoista. Valtio saa tuloja tonninkalanpyyntiluvista, kolikoiden ja postimerkkien myynnistä, mutta maa on riippuvainen Taiwanilta, Japanilta ja Uudelta Seelannilta saamistaan avustuksista. Vuonna 2000 Tuvalun hallitus vuokrasi kansallisen internet-verkkotunnuksensa amerikkalaiselle yhtiölle, mikä nosti saarivaltion tuloja huomattavasti. 

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Tuvalu koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin