[[suggestion]]
Uzbekistan

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Taškent

Etniset ryhmät

Uzbekit 80 %, venäläiset 5,5 %, tadžikit 5 %, kazakit 3 %, karakalpakit 2,5 %, tataarit 1,5 %, muut 2,5 %

Kieli

Uzbekki, venäjä, tadžikki, muita kieliä

Uskonto

Muslimit 88 %, ortodoksikristityt 9 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 3 %

Väkiluku

31,1 miljoonaa

Pinta-ala

447 400 km2

Valuutta

Sum

BKT per asukas

6 513 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

1. syyskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Suurin osa Uzbekistanin läntisistä ja pohjoisista alueista ovat asumatonta aavikkoa. Luoteisosassa hedelmällisemmät alueet, kuten Turanin tasangot, nousevat 90 metrin korkeuteen Araljärven rannoilla. Maan itäosia hallitsee Tian Shan vuoristo, jonka huiput kurkottelevat 5000 metrin korkeuteen. Tian Shan eteläpuolella sijaitsee Ferganan laakso, jossa Uzbekistan rajoittuu Tadžikistaniin ja Kirgisiaan. Suurin osa väestöstä keskittyy kahden suuren joen Amu-Darjan ja Syr-Darjan suistoalueille. Molemmat joet laskevat Araljärveen Uzbekistanin luoteisosassa. Ilmasto on kuiva ja lämmin ja sateet vähäisiä ympäri vuoden. Vuoristoalueilla on kylmempää kuin muualla maassa.

Uzbekistanilla on suuria ympäristöongelmia, jotka suuressa määrin periytyvät neuvostoajoilta. Kahdesta maan suurimmasta joesta johdetaan valtavia vesimääriä kasteluvedeksi puuvillaviljelyksille, minkä takia Araljärven vedenpinta on laskenut voimakkaasti. Veden huomattava vähentyminen on pilannut suuria alueita järven ympäriltä, kalakanta katosi tuhoten kalastuselinkeinon ja alueen maaperä suolaantui järven kuivumisen seurauksena. Myös teollisuuden raskasmetallipäästöt ovat aiheuttaneet laajojen maatalousalueiden pilaantumisen.

Earth Ecoprint

1.2 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Uzbekistan, tarvitsisimme 1.2 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Uzbekistanin alue on ollut asuttu jo varhain, ja Samarkandin kaupunki on Keski-Aasian vanhin, yli 2750 vuotta. Kreikkalainen Aleksanteri Suuri valloitti kaupungin persialaisilta 329 eea. Silkkitien kauppareitti Kiinasta Eurooppaan kulki Samarkandin kautta.

Uzbekistan kuului 500-luvulla turkkilaissukuiseen paimentolaisimperiumiin. Paimentolaiset siirtyivät paikasta toiseen vuodenaikojen vaihtelun mukaan eivätkä perustaneet pysyviä asuinpaikkoja. Myöhemmin alue siirtyi hunnien vaikutuspiiriin ja sen jälkeen arabialaisille muslimeille, kun he valloittivat koko Keski-Aasian 700-luvun puolivälissä. Mongolit olivat seuraavat valloittajat 1200-luvulla, heistä Timur Lenk teki Samarkandista mahtavan Mustallemerelle ja Persianlahdelle ulottuneen valtakuntansa pääkaupungin vuonna 1369. Hänen jälkeensä alue jakaantui uzbekkien pieniksi kaanikunniksi. Venäjä lisäsi vaikutustaan alueella aloittaen kaupankäynnin kaanikuntien kanssa 1800-luvulla, ja valtasi lopulta koko alueen. Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen bolshevikit lopettivat kaanikunnat. Uzbekistanista tehtiin vastarinnasta huolimatta sosialistinen neuvostotasavalta vuonna 1924. Uzbekistan itsenäistyi Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991.

Yhteiskunta ja politiikka

Maan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Neuvostoliiton aikainen entinen kommunistijohtaja Islam Karimov. Hän sai 88 % äänistä vuonna 1991. Tulos herätti epäilyjä ja maahan alkoi syntyä islamilaisia vastarintaliikkeitä. Karimovin aikana Uzbekistaniin säädettiin uusi perustuslaki ja oppositiopuolueet kiellettiin. Hallitus perusti useita puolueita antaakseen vaikutelman monipuoluedemokratiasta, mutta todellisuudessa Uzbekistania johtaa yksinvaltaisesti Karimovin oma Kansandemokraattinen puolue.

Presidentillä on laajat valtuudet, ja hän johtaa sekä hallitusta että maan asevoimia. Karimov kuoli 2016 hallittuaan maata diktatorisesti 27 vuotta. Suomalaislääkäri lennätettiin paikalle, mutta Karimov menehtyi. Karimovin tytärtä Gulnara Karimovaa arveltiin isänsä seuraajaksi, mutta hän on ollut kotiarestissa korruptiosta syksystä 2014 lähtien.  Sen sijaan presidentiksi valittiin Shavkat Mirzijojev. Hän oli Karimovin niin sanottu "uskottu mies" ja pääministeri vuodesta 2003. Perustuslain mukaan parlamentin puhemies olisi pitänyt valita presidentiksi, mutta puhemies suositteli pääministerin valintaa. Mirzijojev voitti vaalit ylivoimaisesti ja sai 88,5 % äänistä. Vaaleja voi pitää kyseenalaisena.

Uzbekistan sijaitsee strategisesti tärkeällä alueella, ja Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina pyrkivät kukin lisäämään vaikutusvaltaansa alueella. Yhdysvallat käytti tukikohtaa Uzbekistanissa tukeakseen joukkojaan naapurimaassa Afganistanissa. Uzbekistan on muslimienemmistöinen, mutta on sekularistinen ja länsi pitää sitä edellytyksenä ääri-islamismin patoamiselle.

Yhdysvallat ja EU ovat katsoneet läpi sormiensa ihmisoikeusloukkauksia, jopa kahden miljoonan orjatyövoimaa puuvillapelloilla. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch toteaa, että tuhannet ovat vankilassa poliittisin perustein ja kidutus on järjestelmällistä. Viranomaiset murskaavat kansalaisyhteiskunnan, oppositiota vainotaan ja samoin journalisteja. Muslimit ja kristityt ovat tiukasti viranomaisten hallinnassa. Human Rights Watch joutui lopettamaan toimintansa Uzbekistanissa vuonna 2011.

Syyrian sisällissotaan on matkannut arviolta 2000-4000 uzbekkia taistellakseen opposition puolella, IS:n puolella on taistellut satoja uzbekkeja.

Talous ja kaupankäynti

Uzbekistanin talouskasvu on ollut ripeää ja osa kansasta on noussut köyhyydestä. Työttömyys ei ole järin suurta, mutta edelleenkin 17 prosenttia väestöstä tulee toimeen dollarilla päivässä. Hallitus on ottanut käyttöönsä uusia menetelmiä koskien infrastruktuuria, maataloutta, teollisuuden kehittelyä ja energiatehokuutta vuoteen 2019 mennessä. Hallitus on karsinut pienten yritysten byrokratiaa ja on julistanut yksityistävänsä merkittävän osan valtionyhtiöitä.

Vuoden 1991 itsenäistymistä edeltävinä vuosina Uzbekistan oli yksi koko Neuvostoliiton tärkeimmistä puuvillantuottajista. Puuvillateollisuudella on yhä suuri osuus maan taloudessa, sillä maa on neljänneksi suurin puuvillan tuottaja. Maa on maatalousvaltainen, sillä 26 % työvoimasta työllistyy alalla, teollisuuspuolella työllistyy vain 13,2 % työvoimasta. Palvelut työllistävät n. 60 prosenttia (tilastot ovat arviotilastoja v:lta 2016).

Uzbekistan on riippuvainen ulkomaisista avustuksista, mutta se on useasti joutunut erimielisyyksiin kansainvälisten luotonantajien kuten Maailmanpankin ja Valuuttarahaston kanssa puuttuvien uudistusten, korruption ja ihmisoikeusrikkomustensa vuoksi.

Uzbekistanista on kehittynyt huomattava kaasuntuottaja ja se vie kaasua moniin naapurimaihinsa. Venäläinen Gazprom vähensi tuntuvasti kaasuntuotantoaan vuonna 2015, jolloin maa kääntyi Kiinan puoleen, ja kiinalaiset sijoittivat maakaasuntuotantoon huomattavasti. Kaasun ja puuvillan lisäksi maa saa vientituloja kullan ja muiden metallien sekä tekstiilinen, koneiden ja autojen myynnistä. Talouskehitystä jarruttaa huonokuntoinen tieverkosto ja lentokenttien vähäisyys. Uzbekistanin vienti ulkomaille: Sveitsi (25,8 %), Kiina (17,6 %), Kazakstan (14,2 %), Turkki (9,9%), Venäjä (8,4 %), Bangladesh (6,9 %). Kiina ja Venäjä vastaavat tuontitavaroista ja tuovat melkein puolet tuonnista.

Lähteet:

Kimmo Kiljunen: Maailman maat, s .225

HRW - Uzbekistan

HS - Uzbekistanin vaalitulos oli selvillä jo ennen vaaleja - Mirziyoyevista presidentti

The Guardian - Uzbekistan elects Shavkat Mirziyoyev as president

The World Bank - Uzbekistan

The Ulkopolitist. - Mitä nyt, Uzbekistan?

CIA - Uzbekistan

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Uzbekistan koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Uzbekistan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    447 400
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    10,3
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    7,3
    Prosenttiosuus
  •  

    Uzbekistan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    32 364 996
    Hedelmällisyys
    2,2
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,710
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    69
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    72
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    66
    Vuosi
  •  

    Uzbekistan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Uzbekistan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    62,1
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Uzbekistan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    587
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    6 967
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    21
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    3 400
  •  

    Uzbekistan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    37
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,144
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Uzbekistan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    21
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    82
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Uzbekistan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    3,42
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    2,2
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Uzbekistan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    22
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    29,1
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    7
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    7
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    79,1
    Indeksi (0-120)
  •  

    Uzbekistan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    100,0
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    100,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Uzbekistan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    87,3
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    100
    Prosenttiosuus
  •  

    Uzbekistan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    19,9
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    17
    Prosent
    Sekundaarisektori
    34
    Prosent
    Tertiaarisektori
    48
    Prosent