[[suggestion]]
Valko-Venäjä

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Minsk

Etniset ryhmät

valkovenäläiset 83,7 %, venäläiset 8,3 %, puolalaiset 3,1 %, ukrainalaiset 1,7 % muut 3,2 %

Kieli

valkovenäjä, venäjä

Uskonto

Ortodoksit 80 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 20 %

Väkiluku

9,6 miljoonaa

Pinta-ala

207 595 km2

Valuutta

Valko-Venäjän rupla

BKT per asukas

18 066 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

3. heinäkuuta

Muut maasivut

Maantiede

Valko-Venäjän maasto on alavaa eikä sillä ole mitään luonnollisia rajoja kuten jokia ja vuoristoja, jotka rajaisivat sen naapurimaista. Maan korkein kukkula on vain 346 metriä korkea ja maisema muodostuu pääasiassa matalista harjuista ja mäistä. Tiheät metsiköt käsittävät noin kolmasosan maasta. Maan eteläosassa sijaitsee laajoja suoalueita. Näillä suoalueilla on monia järviä ja jokia, jotka ovat tärkeitä liikennereittejä ja sähköntuottajia. Itämeren läheisyyden ansiosta ilmasto on lauhkea. Keskilämpötila talvisin on -6 astetta ja kesäisin n. +18 celsiusta. Valko-Venäjällä on suuria ilmasto-ongelmia, jotka ovat seurausta neuvostoaikaisesta laajamittaisesta teollistamisesta. Viidesosa maasta saastui voimakkaasti, kun naapurimaan Ukrainan Tšernobylin ydinvoimala räjähti vuonna 1986. Tšernobylin radioaktiivinen saastelaskeuma teki alueen kelvottomaksi maanviljelyyn, ja useiden satojen tuhansien ihmisten täytyi muuttaa.

Earth Earth Ecoprint

2.6 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Valko-Venäjä, tarvitsisimme 2.6 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Keski-Euroopan suurten kansainvaellusten aikoihin 400–500-luvuilla nykyisen Valko-Venäjän aluetta asuttivat slaavit. Alue liitettiin Kiovan Rusin ruhtinaskuntaan, joka kasvoi Kiovan ympärille 800-luvulla. Minsk, Valko-Venäjän nykyinen pääkaupunki, oli merkittävä keskus Itämereltä Väinäjokea ja Dnepriä pitkin Mustallemerelle kulkeneen kauppareitin varrella. Kun Kiovan Rusien valtakunta hajosi mongolimiehitykseen 1200-luvulla, tuli Valko-Venäjästä osa Liettuan ruhtinaskuntaa, joka myöhemmin muodosti valtioliiton Puolan kanssa. Puolalais-liettualainen kansainyhteisö oli lähes taukoamatta sodassa naapurimaittensa kanssa useiden vuosisatojen ajan, kunnes naapurimaat jakoivat sen keskenään 1700-luvulla. Suurin osa Valko-Venäjästä liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Valko-Venäjä julistettiin itsenäiseksi valtioksi, mutta vain kaksi vuotta myöhemmin maasta tehtiin asevoimin osa Neuvostoliittoa. Toisen maailmansodan aikana Valko-Venäjä joutui Saksan miehittämäksi ja se menetti yli kolmanneksen väestöstään. Sotavuosien jälkeen Valko-Venäjästä kehittyi yksi Neuvostoliiton tärkeimmistä teollisista keskuksista. 
Joulukuussa 1991 Valko-Venäjän korkeimman neuvoston puhemies Stanislav Šuškevitš allekirjoitti Venäjän Boris Jeltsinin ja Ukrainan Leonid Kravtšukin kanssa 8. joulukuuta 1991 julistuksen, jossa Neuvostoliitto julistettiin hajonneeksi ja korvattiin Itsenäisten valtioiden yhteisöllä. Markkinataloutta ja demokratiaa kannattanut Šuškevitš jatkoi maansa johdossa. Vuoden 1993 lopulla parlamentin korruption vastaisen komitean puhemies Aleksandr Lukašenka esitti Šuškevitšista perättömiä syytöksiä korruptiosta ja valtion varojen kavaltamisesta. Syytökset johtivat parlamentin luottamusäänestykseen, jonka Šuškevitš hävisi. Lukašenka voitti 1994 maan ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat vapaat presidentinvaalit populistisella korruptio kuriin –kampanjalla.

Yhteiskunta ja politiikka

Valko-Venäjää hallitsee presidentti, jonka pitäisi perustuslain mukaan olla Valko-Venäjän tasavallan perustuslain ja kansalaisten oikeuksien ja vapauksien takaaja. Presidentti Aleksandr Lukašenka on muuttanut perustuslakia valtansa lisäämiseksi. Hänellä on valta nimittää – ja erottaa – kaikkien tärkeimpien valtiollisten elinten johdon alueita ja kuntia myöten. Joulukuussa 2014 Lukašenka erotti neljä vuotta pääministerinä toimineen Mikhail Mjasnikovichin ja vaihtoi samalla myös muita ministereitä, keskuspankin pääjohtajan sekä tärkeitä virkamiehiä. Myös oikeuslaitoksen tuomareiden nimitykset ovat presidentin vallassa. Presidentillä itsellään on oikeudellinen koskemattomuus sekä kunnian ja arvon suoja. Hän johtaa myös maan talouselämää. 
Parlamentti on kaksikamarinen. Ylähuoneen eli tasavallan neuvoston (soviet respubliki) 64 jäsenestä valitsevat alueet 56 ja presidentti nimittää 8. Kansalliskokouksen (natsionalnoje sobranije) 110 jäsentä valitaan yleisillä vaaleilla joka 4. vuosi.

Vuoden 2012 vaaleissa parlamenttiin ei valittu ainoatakaan opposition edustajaa. ETYJ:in mukaan vaalit eivät sujuneet demokratian pelisääntöjen mukaan. Vuoden 2010 presidentinvaalit voitti Lukašenka saaden vaaliviranomaisten mukaan 79,7 prosenttia äänistä. Pääkaupunki Minskissä oli vaalien jälkeen suuria mielenosoituksia, jotka poliisi hajotti kovin ottein. Satoja mielenosoittajia pidätettiin, joukossa lähes kaikki opposition presidenttiehdokkaat. Suomessakin asunut presidenttiehdokas kirjailija Vladimir Nekliajev hakattiin sairaalakuntoon.
 Valko-Venäjä on kerta toisensa jälkeen saanut kritiikkiä ihmisoikeusrikkomusten takia. Kansallinen turvallisuuspalvelu KGB pitää presidentin poliittiset vastustajat kurissa, ja valtiovallan vastaiset mielenosoitukset ovat kiellettyjä. Valtio kontrolloi täydellisesti maan tiedotusvälineitä.

Talous ja kaupankäynti

Valko-Venäjän talouselämä on presidentin määräysvallan alla, eikä markkinatalous ole juuri kehittynyt. Vuoden 1991 itsenäistymisen jälkeen useita elinkeinoelämän sektoreita yksityistettiin, mutta ne siirrettiin suureksi osaksi takaisin valtion omistukseen vuonna 1994 tapahtuneen Lukašenkan valtaannousun jälkeen. Ulkomaisia investointeja maahan ei ole juuri tehty, venäläisyritysten investointeja lukuun ottamatta. Valko-Venäjällä on yhä runsaasti raskasta neuvostotyylistä teollisuutta kuten ase- ja konetuotantoa. Yli 80 prosenttia teollisuusyrityksistä on valtion omistuksessa. Laaja maataloussektori on tehoton ja valtion tukien varassa. Valko-Venäjä on lähes täysin riippuvainen Venäjältä tuotavasta energiasta. Sieltä maa saa halpaa kaasua, mikä on tärkeä edellytys nykyisen talousjärjestelmän toimivuudelle. Valko-Venäjä on mukana Venäjän johtamassa Euraasian talousyhteisössä ja tulliliitossa. Vientituotteista tärkeimmät ovat mineraalituotteet,  kemianteollisuuden tuotteet, koneet, laitteet ja kulkuneuvot, maataloustuotteet ja maatalouden raaka-aineet (kuten liha, maitotaloustuotteet). Venäjä on tärkein kauppakumppani.
 Valtion taloutta rasittavat suuret ulkomaiset velat. Venäjän ohella Valko-Venäjää on lainoittanut mm. Maailmanpankki.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Valko-Venäjä koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Valko-Venäjä

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    207 600
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    27,9
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    41,6
    Prosenttiosuus
  •  

    Valko-Venäjä

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    9 452 113
    Hedelmällisyys
    1,5
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,808
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    71
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    76
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    65
    Vuosi
  •  

    Valko-Venäjä

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Valko-Venäjä

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,0
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Valko-Venäjä

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    259
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    6 542
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    2 448
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Valko-Venäjä

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,112
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Valko-Venäjä

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    3
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    58
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Valko-Venäjä

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    6,70
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    4,7
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Valko-Venäjä

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    4
    Korruptio
    44
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    21,7
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    6
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    6
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    70,5
    Indeksi (0-120)
  •  

    Valko-Venäjä

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,8
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    99,7
    Prosenttiosuus
  •  

    Valko-Venäjä

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    99,7
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    94
    Prosenttiosuus
  •  

    Valko-Venäjä

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    13,6
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    8
    Prosent
    Sekundaarisektori
    42
    Prosent
    Tertiaarisektori
    49
    Prosent