[[suggestion]]
Afganistan
 
Afganistans flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Kabul

Etniset ryhmät

Pataanit 42 %, tadžikit 27 %, hazarat 9 %, uzbekit 9 %, aimakit 4 %, turkmeenit 3 %, balucheja 2 %, muut 4 %

Kieli

Dari, paštu, uzbekki, turkmeeni ja useita pienempiä kieliä

Uskonto

Islam 99,7% , Muut 0,3%

Väkiluku

39 835 428 (Arvio)

Valtiomuoto

Tasavalta (Talibanin väliaikaishallinto)

Pinta-ala

652 860 km²

Valuutta

Afganistanin afgaani

BKT per asukas

2 078 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

19. elokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Maailman suurimpiin vuoristoihin lukeutuva Hindukuš sivuhaaroineen muodostaa suurimman osan Afganistanin pinta-alasta, ja maa sijaitseekin pääosin 600–3000 metrin korkeudessa. Samalla koillisesta lounaaseen laskeva vuoristoketju jakaa Afganistanin kolmeen maantieteellisesti erilaiseen osaan: keskiosan ylänköihin, pohjoisosan aroihin ja eteläosan tasankoon.

Afganistanin eteläosien ja Pakistanin vuoristot estävät Intian valtameren merituulten pääsyn alueelle, minkä vuoksi Afganistanissa vallitsee hyvin kuiva mannerilmasto. Ainoastaan Afganistanin itäosista laskeva Kabul-joki sivuhaaroineen saavuttaa meren, mutta muut joet kuivuvat Afganistanin sisällä. Suurin osa Afganistanin maaperästä onkin suolaista kivierämaata, jossa ruohoa esiintyy enimmäkseen vain kevätsateiden aikaan. Pohjoisen tasangon maaperä on puolestaan poikkeuksellisen hedelmällistä. Afganistan on seismisesti aktiivista aluetta. Maanjäristyksiä mitataan vuosittain noin 50.

Historia

Afganistan on ollut idän ja lännen välisen kaupan ja kulttuurien kauttakulkureitti jo viimeistään 1000-luvulta eaa. Kreikkalainen Aleksanteri Suuri valloitti nykyisen Afganistanin alueen persialaisilta vuonna 330 eaa. Buddhalainen, persiankielinen paimentolaisheimo valloitti maan vuonna 150 eaa., sitten oli taas Persian vuoro vuonna 300 jaa.

Arabit valloittivat Afganistanin alueen vuonna 642, syrjäyttivät buddhalaisuuden 800- ja900-luvuilla ja valloittivat hindukuningaskunnat 900-, 1000- ja 1100-luvuilla. Mongolien vallassa alue oli 1200–1400, ja Heratin kaupunki oli yksi silloisen maailman merkittävistä kaupan ja kulttuurin keskuksista. 1500-luvun alussa Afganistan jakautui vaiheittain Uzbekin Bukharan kaanikunnan (1506–1785), Iranin safavidien (1501–1734) ja Intian mogulien (1526–1854) kesken.

1700-luvulla afgaaniheimon itsenäisyyssodat jatkuivat, kunnes pataaniheimon päällikkö Ahmad Shah Durrani yhdisti afgaaniheimot yhden lipun alle ja päihitti Persian vuonna 1747. Vuosina 1819–1907 britti- ja venäläisjoukot taistelivat strategisesti tärkeästä alueesta, ja tuolloin myös moderni Afganistan sai rajansa. Vastustuksesta huolimatta 1878 britit tekivät Afganistanin emiraatista puskurivaltion Venäjää vastaan. Afganistanilaiset eivät tyytyneet asemaansa ja saavuttivat sodan avulla itsenäisyytensä vuonna 1919.

Kuningas Amanullah yritti uudistaa maata Turkin presidentti Atatürkin mallin mukaan, mutta sai vastaansa islamilaiset hengelliset johtajat ja heimopäälliköt. Seurasi sisällissota, vallanvaihdos ja kahden hallitsijan murhat. Vuonna 1933 valtaan nousi Zahir, joka toimi suurimman osan ajasta nukkehallitsijana. Zahir syrjäytettiin vuonna 1973, ja valtaan noussut entinen pääministeri Mohammed Daud julisti maan nimellisesti tasavallaksi. Yksinvaltainen presidentti surmattiin vuonna 1978 kommunistiupseerien vallankaappauksessa. Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin vuonna 1979, tappoi puolueen silloisen johtajan ja asetti oman ehdokkaansa tilalle, mikä aloitti Neuvostoliiton-Afganistanin sodan 1979–1989. Tässä vaiheessa Afganistan oli kuitenkin jo valmiiksi uuden sisällissodan kourissa.

Saudi-Arabian, Pakistanin, Iranin ja myös Yhdysvaltain tukemat muslimisissit (mujahideenit) saivat neuvostojoukot poistumaan maasta 1989, ja vuonna 1992 Kabulin hallinto kukistui. Sota oli vaatinut 0,5–2 miljoonan afgaanin hengen, ja pari miljoonaa oli paennut maasta. Seurasi kapinallisten sotapäälliköiden keskinäinen valtataistelu ja viiden armeijan erittäin verinen uusi sisällisota, johon myös naapurimaat ja Saudi-Arabia eri osapuolten tuella osallistuivat. Eteläisessä Afganistanissa ja Pakistanin pakolaisleireillä syntynyt ääri-islamistinen Taliban-liike valtasi Kabulin vuonna 1996.

Islamilaista valtiota tavoitelleet talibanit ottivat käyttöön islamilaisen sharia-lain ja toteuttivat sen kirjainta erittäin verisesti. Miesten tuli kasvattaa parta ja naisten pukeutua täyskaapuun, burkaan. Naiset määrättiin kotiin ja tyttöjen koulut suljettiin. Talibaneja vastustamaan syntyi Afganistanin demokratisaatiota ja uskonnollista maltillisuutta ajavien armeijoiden liitto, niin sanottu Pohjoinen liittouma (Northern Alliance), joka kuitenkin kärsi sisäisistä konflikteista ja ulkoisen tuen puutteesta. Vuonna 2000 Pohjoinen liittouma hallitsi enää noin kymmentä prosenttia Afganistanista.

Lokakuussa 2001 Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin vastauksena Talibanin päätökseen kieltäytyä luovuttamasta Osama bin Ladenia Yhdysvaltoihin. Joulukuussa 2001 massiivisten pommitusten jälkeen Taliban joutui vetäytymään syrjäseuduille ja Pakistaniin. Afganistan oli nälänhädän runtelema, sen infrastruktuuri oli pitkälti raunioina ja lapsikuolleisuus maailman korkein. Toistuvat Afganistanin talouden vahvistamisyritykset epäonnistuivat, ja vaikka vuoden 2002 jälkeen yli viisi miljoonaa afgaanisotilasta armahdettiin ja heidän annettiin palata mailleen, köyhyys ja inhimillinen hätä lisäsivät vastarintaliikkeen suosiota.

14.4.2021 Yhdysvallat ilmoitti vetävänsä joukkonsa Afganistanista, minkä seurauksena Yhdysvaltojen lukuisat liittolaiset ilmoittivat niin ikään vetäytyvänsä maasta. Alkukesästä 2021 vierasjoukkojen vetäytyminen lisäsi Talibanin aktiivisuutta Afganistanissa ja heimoyhteyksiä hyödyntäen Taliban solmi sopimuksia paikallis- ja turvallisuusjoukkojen johtajien kanssa. Yhdysvaltojen varustama Afganistanin armeija oli lähes kyvytön huoltamaan teknisesti edistynyttä kalustoa ja merkittävä osa toimivasta kalustosta myytiin korruptiona ympäri Afganistania ja naapurimaita. Useat kenraalit olivat pitkään pitäneet haamujoukkoja palkkalistoillaan niin, että paperilla 300 000 tuhannen sotilaan Afganistanin armeija oli todellisuudessa reilusti yli puolta pienempi, kun taas Talibanin joukkoihin kuului 90 000 sotilasta.

15.8.2021 useat Afganistanin hallituksen ja armeijan keskeiset johtajat loikkasivat Talibanin puolelle, ja Kabul antautui käytännössä taistelutta. Taliban otti viestikanavat valtaansa välittömästi. Yhdysvaltojen asettama presidentti Ghani pakeni maasta ja vain tunteja myöhemmin Taliban miehitti presidentin palatsin. Suurin osa Afganistanin puolustusvoimista antautui Talibanille vielä saman päivän aikana. Vain kaksi maakuntapääkaupunkia jatkoi puolustautumista, mutta niistä viimeisenkin puolustuslinja kaatui kuukauden kuluessa. Kabulin antautumista seuranneessa kaaoksessa kansainvälisten joukkojen ja heitä avustaneiden afganistanilaisten evakuoiminen osoittautui haasteelliseksi. Toistaiseksi väkivaltaisuudet ovat pakottaneet keskeyttämään humanitaarisen avustustoiminnan.

Ekologinen jalanjälki

3

0,4

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Afganistan asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,4 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Afganistan on islamilainen tasavalta, jonka johdossa on presidentti. Afganistanin virallisesti tärkein lainsäädäntöelin Afganistanin kansalliskokous (parlamentti) on jaettu kahteen osaan, 102-paikkaiseen ylähuoneeseen ja 250-paikkaiseen (alempaan) kansanhuoneeseen. Afganistanilla ei ole pääministeriä. Afganistan on jaettu 34 hallinnolliseen provinssiin (wilayat), joiden johdossa on pormestari. Presidentin ote provinsseista vaihtelee kuitenkin merkittävästi.

Käytännössä Afganistan on ollut Yhdysvaltojen rahoittama autoritäärinen valtio ja maailman 15. korruptoitunein valtio (Transparency Internationalin arvio). Afganistanin presidentti Ashraf Ghani johti maata vuodesta 2014. Elokuussa 2021 yhdysvaltalaisjoukkojen vetäytyessä islamistinen ääriliike Taliban otti vallan useiden Afganistanin keskeisten johtohahmojen tuella ja presidentti Ghani pakeni maasta. Talibanin ote maasta on kuitenkin vielä heikko ja nähtäväksi jää, kuinka hyvin se onnistuu kääntämään vastarintaliikkeen kestäväksi hallinnoksi.

Näennäisesti kaikki afgaanit ovat muslimeja. Väestöstä noin neljä viidesosaa on hanafi-sunneja ja loput joko 12- tai ismaili-shiialaisia. Maassa asuu myös muutama tuhat hindua ja buddhalaista. Afganistanin oikeusjärjestelmä on yhdistelmä siviili- ja uskonnollista (Sharia) oikeutta. Käytännössä oikeusjärjestelmä on kuitenkin pahasti korruptoitunut ja sen ulottuvuus on heikko. Monet paikallisyhteisöt joutuvat pitämään omaa oikeuttaan. Taliban on käyttänyt kenttäoikeutta yleisesti 15.8.2021 tapahtuneen vallanvaihdon jälkeen.

Talibanin vallan myötä erityisesti naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen aseman pelätään heikentyvän huomattavasti entisestään. Aikaisemmin hallitsemillaan alueilla Taliban on kohdellut heitä äärimmäisen huonosti. Edellisen kerran vallassa ollessaan 1990-luvulla Taliban tuli tunnetuksi väkivaltaan nojaavasta hirmuhallinnosta, mutta vielä on liian varhaista sanoa, millaiseen vallankäyttöön se turvautuu ja kuinka kiinnostunut se on maan jälleenrakentamisesta.

Luotettavaa dataa Afganistanissa asuvien etnisyyksien määrästä ja väkimäärästä ei ole saatavilla, sillä koko maan kattavaa väestönlaskentaa ei ole koskaan toteutettu. Afganistanin vuoden 2004 perustuslaki tunnistaa 14 etnistä ryhmää, jotka ovat pashtunit, tadžikit, hazarat, uzbekit, baluchit, turkmeenit, nuristanilaiset, pamirit, arabit, gujarit, brahuit, qizilbashit, aimaqit ja pašait. Noin kaksi viidesosaa afgaaneista puhuu paštu-kieliä ja puolet persian variantteja. Etnisten ja kieliryhmien rajat eivät kuitenkaan usein ole selviä ja kaksikielisyys on erittäin yleistä.

Tasa-arvo

Afganistan on yksi maailman eriarvoisimmista maista. Sukupuolittunut, naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen väkivalta on Afganistanissa edelleen yleistä, ja sitä on kohdannut jopa 87 prosenttia naisista. Myös naisten oikeusturva on erittäin heikko, eikä syrjintää estävää lainsäädäntöä ole käytännössä toteutettu.

Lapsiavioliitot ovat poikkeuksellisen yleisiä ja 6,9 prosenttia synnyttäjistä on alaikäisiä. Kouluissa käyviin tyttöihin kohdistetaan systemaattista syrjintää, ja erityisesti Talibanin alueilla naisten asema yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on haitallisten rooliodotusten vuoksi erittäin heikko. Afganistan on yksi maailman nuorimmista valtioista, sillä 63 prosenttia väestöstä on alle 24-vuotiaita. Samalla koulutusjärjestelmän ja työpaikkojen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on 42,8 prosenttia.

Terveys ja puhtaus

Afganistanin terveydenhuollon kapasiteetti, mukaan lukien tarvike- ja lääkehuolto, on käytännössä kokonaan kansainvälisen avun varassa. Covid-19-pandemiakriisi on vaikeuttanut tilannetta entisestään, ja kriisiin vastaaminen on niin ikään käytännössä kokonaan kansainvälisen avun varassa. Puhdasta tai lähes puhdasta vettä on saatavilla hyvin rajoitetusti, ja terveydelle vaarallisen ripulin riski on nälänhädän ja yksipuolisen ruokavalion heikentämän kansan keskuudessa huomattava.

Merkittävä osa synnytyksistä joudutaan toteuttamaan kotioloissa vailla puhdasta vettä, ja kätilöpalveluidenkin saatavuus on heikkoa. Vuonna 2018 lapsista 40 prosenttia ei selvinnyt vuoden ikäisiksi. Kohennusta oli kuitenkin tapahtunut merkittävästi 1990-luvun lukuihin verrattuna.

Pitkittyneistä sodista johtuen Afganistanin ruokatilanne on erittäin heikko ja nälänhätä yleistä, minkä lisäksi covid-19-pandemiakriisin aiheuttamat tuotantoketjujen ja avustustoiminnan katkokset ovat vaikeuttaneet tilannetta entisestään. Vuosien 2020–2021 arviossa 13,15 miljoonan ihmisen arvioitiin kärsivän vakavasta ruokaturvan puutteesta ja 4,3 miljoonan ihmisen akuutista nälänhädästä.

Turvallisuustilanne

Afganistanin turvallisuustilanne on äärimmäisen heikko. Koko maa on sotatilassa ja lainsuojattomuus on normaalitilanne, sillä oikeusjärjestelmä ei käytännössä ulotu pääkaupungin ulkopuolelle. Elokuussa 2021 maan vallannut Taliban toteuttaa nopeita kenttäoikeudenkäyntejä. Jatkuvat taistelut talibanien, kansainvälisten joukkojen, Afganistanin hallituksen joukkojen ja kansainvälisten terroristien välillä ovat kylväneet maaperään miljoonia räjähtämättömiä miinoja ja ammuksia.

Afganistan on yksi maailman merkittävimmistä kovien huumeiden (erityisesti heroiinin) tuottaja- ja kauttakulkumaista. Tämän lisäksi pakkotyövoiman käyttö, ihmiskauppa ja kidnappaukset ovat Afganistanissa verrattain yleisiä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

10

168 av 188

Afganistan sijoittuu sijalle 168 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Afganistanissa ei ole ollut monipuolisen talouden kehittymistä tukevaa, useita vuosikymmeniä kestävää rauhan aikaa. Erityisesti viime vuosikymmenien sodat ovat tuhonneet maan talouden lähes tyystin. Sotaa edeltävänä aikana Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton antama kehitysapu kattoi yli 75 prosenttia Afganistanin investoinneista, mutta sotien myötä tuki loppui. Sodat ja koronapandemian aiheuttama kriisi ovat iskeneet maan talouteen lujaa, ja talouden arvioidaan vuoden 2021 aikana supistuvan entisestään.

Afganistanilla on merkittävät mineraali- ja maakaasuvarannot ja jonkin verran öljyä. Rikkaudet ovat kuitenkin toistuvista sodista johtuen pääosin hyödyntämättä. Afganistanin tärkeimmät lailliset vientituotteet ovat kulta, viinirypäleet, hyönteishartsi, pähkinät ja trooppiset hedelmät. Tärkeimmät vientikohteet ovat Arabiemiraatit, Pakistan ja Intia. Afganistanin tärkeimmät tuontituotteet ovat vehnäjauhot, radiotarvikkeet, bensiini, savukkeet ja lentokoneenosat ja tärkeimmät tuontimaat ovat Arabiemiraatit, Pakistan, Intia, Kiina ja Yhdysvallat.

Vain 13 prosenttia Afganistanin maaperästä on viljelykelpoista, mutta jopa 85 prosenttia Afganistanin asukkaista viljelee maata tai pitää kotieläimiä, koska ruokamarkkinat ja kuljetusketjut ovat huomattavan epäluotettavia. Työntekijöiden oikeudet ovat Afganistanissa erittäin heikolla tasolla, ja pakkotyövoiman käyttö ja ihmiskauppa on yleistä. Afganistanista on kehittynyt yksi maailman suurimmista heroiinin ja oopiumin tuotantopaikoista, ja vuoden 2017 jälkeen maan hallituksen ja Talibanin yhteistyö alalla on vaurastuttanut molempia.

Kehitys

Afganistanin yleinen kehitystaso on erittäin alhainen. Arviolta puolet Afganistanin asukkaista on humanitaarisen avun tarpeessa ja peräti 8,7 miljoonaa ihmistä tarvitsisi pitkäaikaista apua. YK arvelee yhteenlasketun hätäavun tarpeen olevan noin 1,3 miljardia euroa. Afganistanin naapurimaissa asuu noin kaksi miljoonaa rekisteröityä pakolaista, minkä lisäksi maan ulkopuolella on miljoonia maasta paenneita ihmisiä. Maan sisällä kotinsa jättäneitä on ainakin neljä miljoonaa. Afgaanit ovat maailman toiseksi suurin pakolaisväestö.

Afganistanissa asuu arviolta 1,5 miljoonaa nomadia, mutta viimeisen neljän vuosikymmenen sodat ovat vähentäneet heidän määräänsä voimakkaasti. Suurin osa Afganistanin asukkaista asuu maaseudulla ja miljoonia pakolaisina naapurimaissa. 1980-luvulla jopa yhden kolmasosan väestöstä arvioidaan olleen paossa. Yli puolet Afganistanin kaupunkiväestöstä asuu Kabulissa. Afganistanin kaupungistumisaste on vain 25,8 prosenttia.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Afganistan koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

39 835 428

Ihmistä maassa Afganistan

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 8

3,9

lasta per nainen maassa Afganistan

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46 47 48 49 50
51 52 53 54 55 56 57 58

58

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Afganistan

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

1

2 078

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Afganistan

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

1 2 6 4 5
6 7 8 9 10

3

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Afganistan

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1

0,2

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Afganistan

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 6 8 9 10

6,6

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Afganistan

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 8 4 5
6 7 8 9 10

2,8

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Afganistan

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 7 5
6 7 8 9 10

3,73

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Afganistan

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9

8,9

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Afganistan

Tasa-arvo

Työ