[[suggestion]]
Alankomaat
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Amsterdam (virallinen), Haag (hallinnollinen)

Etniset ryhmät

Hollantilaisia 75%, muita EU-kansalaisia 6%, turkkilaisia, marokkolaisia, surinamilaisia ja indonesialaisia kutakin 2%, muita 9%

Kieli

Virallisia: hollanti koko maassa, hollanti ja Friisi Friisinmaan alueella

Uskonto

Roomalaiskatolisia 20%, protestantteja 15%, muslimeja 5%, muita 6%, ei uskontoa 54%

Väkiluku

17 337 403 (2021)

Valtiomuoto

Perustuslaillinen monarkia

Pinta-ala

41 543 km2

Valuutta

Euro

BKT per asukas

59 267 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

25. huhtikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Alankomaiden kuningaskunta koostuu Länsi-Euroopassa Pohjanmeren rannalla sijaitsevasta valtiosta ja kolmesta Karibianmeren saaresta, joilla on laaja itsehallinto. Euroopan Alankomaat on pinta-alaltaan vain reilun kymmenesosan Suomesta, mutta sen asukasluku on 17 miljoonaa: Alankomaat onkin yksi Euroopan tiheimmin asutuista maista. Väestö on keskittynyt erityisesti Amsterdamin, Rotterdamin, Haagin ja Utrechtin muodostamalle Randstadin alueelle. Yli 90% hollantilaisista asuu kaupungeissa.

Alankomaissa vallitsee leuto meri-ilmasto. Maassa sataa ympäri vuoden paljon Euroopan mittapuulla. Kolmasosa Alankomaiden maapinta-alasta sijaitsee merenpinnan alapuolella. Loputkin maasta on nimensä mukaisesti hyvin alavaa, eikä maan korkeinkaan kohta kurota kuin 300 metriin merenpinnan tasosta. Ihminen on muokannut maastoa vuosisatojen ajan patoamalla ja kuivattamalla maata.

Alankomaat kuuluu lauhkeaa lehtimetsävyöhykkeeseen, mutta maan on suurilta osin hakattu pois maatalouden ja teollisuuden tieltä. Alankomaat on erityisen altis tulville, ja vuoden 1953 tuhotulvassa kuoli yli 1300 ihmistä. Katastrofin jälkeen tulvavalleja ja patoja vahvistettiin massivisesti. Tulevaisuudessa ilmastokriisin aiheuttama merenpinnan kohoaminen nostaa Alankomaiden tulvariskiä entisestään, ja maan on panostettava ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Muita ympäristöongelmia ovat teollisuuden ja tiheän asutuksen aiheuttamat saasteet sekä ilmassa että maaperässä.

Historia

Germaanikansat saapuivat 100 vuotta eaa. nykyiselle Alankomaiden alueelle. 50 vuotta eaa. alue liitettiin Rooman valtakuntaan. Rooman hajottua kansainvaellusten aikaan alueelle asettuivat frankit, joiden valtakunta kesti 800-luvulle asti. Seuraavaksi valtaa pitivät pienet ruhtinaskunnat, jotka päätyivät osittain Burgundin herttuakunnan alaisuuteen vuosisatojen ajaksi. Burgundi puolestaan jaettiin 1400-luvulla silloisten Ranskan ja Habsburgien hallitseman Itävallan kesken, ja suuri osa nykyisten Alankomaiden alueista siirtyi Habsburgien hallintaan. Alankomaat tunnustettiin itsenäisenä valtiona Westfalenin rauhassa 1648, mutta Alankomaiden kuningaskunta muotoutui vasta Wienin kongressissa 1815. Valtioon kuuluivat silloin myös nykyisten Belgian ja Luxemburgin alueet, jotka itsenäistyivät saman vuosisadan aikana.

Alankomaat oli 1500-luvulta lähtien merenkulun ja kaupankäynnin suurvalta, ja se valloitti muiden Euroopan suurvaltojen tavoin siirtomaita 1500-luvulta eteenpäin. Useat Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Aasian alueet, kuten nykyinen Indonesia, monet Karibianmeren saaret ja osia nykyisestä Brasiliasta joutuivat Alankomaiden vallan alle. Entisistä siirtomaista viimeinen, Suriname, itsenäistyi vuonna 1975. Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluu edelleen muutamia Karibianmeren saaria, joista osalla on laaja itsehallinto ja osaa hallinnoidaan osana Alankomaita.

Alankomaat pysyi puolueettomana molemmissa maailmansodissa. Saksa miehitti maan toisessa maailmansodassa alle viikossa, ja Alankomaiden hallitus ja kuningasperhe pakenivat Isoon-Britanniaan. Natsimiehitystä kesti viiden vuoden ajan.

Maailmansotien jälkeen Alankomaat on ollut mukana Euroopan yhdentymiskehityksessä ja Natossa alusta asti. 50-luvulta 90-luvulle maassa oli lähinnä kristillisen puolueen tai vasemmistopuolueiden johtamia hallituksia, jotka panostivat demokratiakehitykseen ja talouskasvuun. 90-luvulta lähtien Alankomaissa on havahduttu maahan vaikuttaviin merkittäviin ympäristöongelmiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan ja saasteiden vähentämiseen.

Ekologinen jalanjälki

1 2 9

3,0

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Alankomaat asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 3,0 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Alankomaiden kuningaskunta on perustuslaillinen monarkia vuodesta 1815 Wienin kongressin päätöksellä. Kuningas Willem Alexander nousi valtaan vuonna 2013, jolloin hänen äitinsä, kuningatar Beatrix, luopui kruunusta poikansa hyväksi. Todellinen poliittinen valta on kuitenkin maan hallituksella, jota johtaa pääministeri. Alankomaiden parlamentti on kaksikamarainen: ensimmäisen kamarin (Eerste Kamer) 75 jäsentä nimittävät provinssit ja alahuoneen (Tweede Kamer) edustajat valitaan yleisillä vaaleilla. Äänestysikäraja on monien muiden Länsi-Euroopan maiden tapaan 18 vuotta.

Alankomaiden poliittinen kenttä pirstaloitui 2000-luvun alussa, kun vihreät ja oikeistopopulistit alkoivat syödä perinteisten puolueiden kannatusta. Oikeistopopulistit pääsivät ensimmäistä kertaa hallitusvastuuseen Alankomaissa jo 2002, tosin hallitustaival katkesi muutaman kuukauden jälkeen. Alankomaat on perinteisesti ollut myönteinen maahanmuuttoa kohtaan, sillä maassa asuu paljon entisistä siirtomaista muuttaneita sekä työperäisiä maahanmuuttajia esimerkiksi Turkista. Maahanmuuttovastaisuus kuitenkin nousi 2000-luvun alussa ja näkyi oikeistopopulistipuolueiden suosiossa, joka on lähtenyt viime vuosina loivaan laskuun.

Alankomaiden nykyinen pääministeri, liberaalipuolueen Mark Rutte, on toiminut yhtäjaksoisesti virassaan jo vuodesta 2010, tosin hallituskoalitioiden puolueet ovat vaihtuneet useampaan kertaan vaaleissa.

Alankomaissa on harjoitettu muita Euroopan maita vapaamielisempää sosiaalipolitiikkaa jo vuosikymmenien ajan. Alankomaat laillisti ensimmäisenä Euroopassa samaa sukupuolta olevien avioliiton vuonna 2001. Prostituutio, eutanasia ja kannabiksen käyttö ovat maassa laillisia tai ainakin dekriminalisoituja. Valitettavasti Alankomaat on myös laittomien huumeiden kauppa- ja kauttakulkumaa, minkä vuoksi erityisesti viime vuosina järjestäytyneen rikollisuuden määrä ja siihen liittyvät väkivaltarikollisuus on ollut rajussa kasvussa.

Inhimillisen kehityksen indeksi

18

8 av 188

Alankomaat sijoittuu sijalle 8 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Alankomaat oli perustamassa EU:n edeltäjää viiden muun maan kanssa vuonna 1951 ja on ollut tiiviisti mukana Euroopan yhdentymiskehityksessä siitä lähtien. Perinteinen merenkulku- ja kauppamahti Alankomaat on edelleen strategisesti tärkeä liikennekeskus, ja Rotterdamin Europoort-satama on Euroopan suurin. Maan tiheässä tie- ja kanaaliverkostossa kulkee myös paljon rahtiliikennettä. Suurin osa Alankomaiden tarvitsemasta energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, kuten maakaasulla ja hiilellä, ja uusiutuvien osuus energian kulutuksesta on vain muutaman prosentin luokkaa.

Pienestä koostaan huolimatta Alankomaat on EU:n kuudenneksi suurin talous ja yksi Euroopan vauraimmista maista. Pääosa viennistä suuntautuu muihin EU-maihin, kuten Saksaan, Ranskaan ja Italiaan, sekä Isoon-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Alankomaiden tärkeimpiä vientituotteita ovat öljyjalosteet, elektroniikka ja lääkkeet. Suuren energiantarpeensa vuoksi Alankomaat on riippuvainen tuontiöljystä. Alankomaat pumppaa raakaöljyä pienissä määrin, mutta maalla on mittavat maakaasuvarannot.

Pitkälti koneistettu maataloustyöllistää vain alle 2 % työvoimasta, mutta Alankomaat on maataloustuotteiden viennin kärjessä maailmassa. Hollantilaiset kasvihuonevihannekset sekä juustot kuten gouda ja edam kuuluvat monen eurooppalaisen ruokapöytään. Alankomaiden erikoisuus on kukkienkasvatus: maa tuottaa lähes 70% maailman kukkasipuleista ja 60% leikkokukista.

Maassa on korkea työllisyys: työttömiä on vain noin 4%. Toisaalta osa-aikaisesti työllistyneiden osuus on suuri, missä piilee köyhyysriski. Alankomaissa on korkean väestötiheyden ja piskuisen pinta-alan vuoksi jatkuva asuntopula, ja sekä omistus- että vuokra-asuminen on kallista jopa korkeaan tulotasoon nähden.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Alankomaat koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

17 173 094

Ihmistä maassa Alankomaat

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 6

1,7

lasta per nainen maassa Alankomaat

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4

4

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Alankomaat

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

15

59 267

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Alankomaat

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Alankomaat

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 8 7

8,8

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Alankomaat

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 4

9,4

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Alankomaat

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,0

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Alankomaat

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Alankomaat

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13 14

13,9

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Alankomaat

Tasa-arvo

Työ