[[suggestion]]
Albania
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Tirana

Etniset ryhmät

albanialaiset 95%, kreikkalaiset 3%, muut 2%

Kieli

albania ja erilaisia kreikkalaisia, romanialaisia ja slaavilaisia murteita

Uskonto

Muslimit 70%, Albanian ortodoksit 20%, katolilaiset 10%

Väkiluku

3 011 405 (2013)

Valtiomuoto

tasavalta

Valuutta

Lek

BKT per asukas

13 818 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

28. marraskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Albanian maaperä on poikkeuksellisen epätasainen. Suurin osa maasta on vuoristoa ja noin 70 prosenttia maa-alasta on yli 300 metriä merenpinnan yläpuolella. Albanian korkein kohta on 2 753 metriä korkea Maja e Korabit. Vuoristosta virtaa lukuisia jokia, jotka laskevat Adrianmereen. Albanialla on rantaviivaa Adrianmerellä 362 kilometriä. Maanviljely on mahdollista ainoastaan rannikolla. Ilmasto vaihtelee eri puolilla maata: vuoristossa on viileämpi ilmasto, kun taas rannikolla vallitsee välimerenilmasto. Rannikolla talvi on sateinen, kesä ei. Maan eroosio ja meriveden saastuminen ovat huolenaiheita Albanian viranomaisille.

Historia

Albanialaiset polveutuvat antiikin aikana nykyisen Albanian alueella eläneistä illyrialaisista. Ottomaanien valtakunta otti Albanian hallintoonsa 1400-luvulla. Mahdollisuus itsenäistymiseen avautui Balkanin sodan yhteydessä vuonna 1912, jolloin Albania tarttui tilaisuuteen ja itsenäistyi. Ensimmäisessä maailmansodassa sotatantereet osuivat Albaniaan ja Italia miehitti maan, jonka itsenäisyys tunnustettiin pysyvästi 1920. Albanian kuningaskunnan itsenäisyys päättyi vuonna 1939, kun Mussolinin Italia miehitti maan ja se liitettiin osaksi Italiaa. Toisen maailmansodan aikana italialaisia seurasivat saksalaiset. Miehittäjän muodostivat Suur-Albanian, johon liitettiin Kosovo ja albanialaisalueet myös nykyisestä Makedoniasta. Kansallismieliset albanialaississit taistelivat miehitysvaltaa vastaan Jugoslavian Josip Broz Titon partisaanien tuella. Vastarintaliikkeen johdossa olivat kommunistit johtajanaan Enver Hoxha. Hän johdatti albanialaiset voittoon ja maa itsenäistyi Albanian sosialistisena kansantasavaltana vuonna 1946. Välit Jugoslaviaan katkesivat mm. siksi, että Jugoslavia otti takaisin Albaniaan liitetyt albanialaisalueet. Albania oli ainoa Euroopan maa, joka ei osallistunut ETYK-kokoukseen Helsingissä vuonna 1975. Hoxhan kuoltua vuonna 1985 Albania taipui lopulta monipuoluevaaleihin vuonna 1991. Levottomuudet eivät kuitenkaan loppuneet. Sosialistinen ja demokraattinen puolue ovat vuorotelleet vallankahvassa. Kesän 2013 parlamenttivaaleissa sosialistit saivat murskavoiton.
 Albania otettiin Naton jäseneksi vuonna 2009, ja EU hyväksyi Albanian jäsenehdokkaakseen vuonna 2014.

Ekologinen jalanjälki

1 1

1,2

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Albania asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 1,2 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Albania luopui viimeisenä Euroopan valtiona kommunismista, kun vuoden 1992 demokraattiset vaalit päättivät liki 50 vuoden kommunistisen aikakauden. Yhteiskunta ei ole vielä asettunut vielä aloilleen. Maan johto vaihtuu tiuhaan tahtiin ja monet kansalaiset ovat muuttaneet ulkomaille. Muuttovirrasta huolimatta Albanian väestönkasvu on yksi Euroopan ripeimmistä. Albanialaiset äänestivät vuonna 1998 uuden perustuslain puolesta. Uusi perustuslaki muokkasi hallitusjärjestelmästä enemmän länsimaisten kaltaisen. Presidentti valitaan kerrallaan viideksi vuodeksi ja presidentti nimittää pääministerin. Pääministeri nimittää ministerit, jotka presidentti vahvistaa.

Inhimillisen kehityksen indeksi

15

68 av 188

Albania sijoittuu sijalle 68 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Albania on yksi Euroopan köyhimmistä maista, vaikkakin se on 2000-luvulla onnistunut hieman kehittämään talouttaan. Kansainvälinen kaupankäynti on lisääntynyt, lähinnä Saksan, Kreikan ja Italian kanssa.  Markkinatalouteen siirtyminen on kuitenkin ollut haastavaa ja Albanian teollisuus on yhä alkeellista. Työttömyysluvut ovat pysyneet korkeina ja korruptio pitää ulkomaalaiset sijoittajat kaukana. Vuonna 1997 paljastui maanlajuinen pyramidihuijaus, jonka aiheuttama kaaos lamaannutti hallituksen. Yli 1500 albanialaista kuoli seuranneissa väkivaltaisuuksissa. NATO pommitti entistä Jugoslaviaa vuonna 1999, ja puoli miljoonaa kosovolaista pakeni Albaniaan, mikä riipaisi maan valmiiksi herkkää taloutta. Ulkomaille muuttaneiden albanialaisten kotimaahansa lähettämät rahat ovat yksi merkittävä tulonlähde Albanialle.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Albania koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

2 872 934

Ihmistä maassa Albania

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 4

1,5

lasta per nainen maassa Albania

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

10

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Albania

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

4

13 818

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Albania

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

4 2 3 4 5
6 7 8 9 10

0

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Albania

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 8

1,9

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Albania

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 1 9 10

7,1

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Albania

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 8

9,81

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Albania

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

12,9

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Albania

Tasa-arvo

Työ