Algeria

Viimeksi päivitetty: 19.02.2015

Sisällissodasta kärsinyt ja kuivuudesta yhä kärsivä Algeria on hyötynyt kattavista öljy- ja maakaasuvaroistaan, joista on tullut sen ylivoimaisesti merkittävimmät vientituotteet.

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Alger

Etniset ryhmät

arabialaiset/berberit 99%, muut 1%

Kieli

arabia (virallinen kieli), ranska, berberimurteet

Uskonto

sunnimuslimit 99%, muut 1%

Väkiluku

35 980 193 (2011)

Valtiomuoto

tasavalta

Pinta-ala

2 381 740 km2

Valuutta

Algerian dinaari

BKT per asukas

11 268 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

27. huhtikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Afrikan suurin maa Algeria sijaitsee mantereen pohjoisrannikolla Välimeren rannalla. Saharan autiomaa kattaa yli neljä viidesosaa Algerian pinta-alasta. Atlasvuoret ja Saharan autiomaa kuuluvat eteläiseen Algeriaan, jonka ilmasto on kuiva ja kuuma. Näiltä alueilta löydettiin 1950-luvulla öljyä, josta tuli Algerian merkittävin vientituote. Rannikkoalueella vallitsee välimerenilmasto. Rannikkoalueet ovat suurilta osin mäkisiä ja vuoristoisia. Vuoristoisilla alueilla talvet voivat olla erittäin kylmiä. Rannikon ja autiomaan välissä sijaitseva Tellin alue on hedelmällistä. Algerian luonnossa elää niukasti eläimiä. Kuivuuskaudet koettelevat Algeriaa, joka kärsii veden puutteesta ja saasteista. Vain kolme prosenttia maan pinta-alasta on viljelyskelpoista.

Historia

Keskeisen sijaintinsa ansiosta Algeria on toiminut läpi historiansa kulkureittinä Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän välisessä kaupankäynnissä. Siksi myös Algerian kansaan on sekoittunut verta eri kansallisuuksista. Berberit olivat ensimmäiset asukkaat Algerian alueella. Arabit valtasivat alueen itselleen 600-luvulla. Espanjalaiset yrittivät vallata Algerian 1500-luvulla. Algerialaiset saivat apua islamilaisilta uskonveljiltään ottomaaneilta ja Algeriasta tuli Ottomaanivaltakunnan yliherruuden provinssi. Ranska miehitti osan Algeriasta vuonna 1830, vuonna 1848 siitä tuli Ranskan maakunta. Paikalliset taistelivat miehitystä vastaan vuosikymmeniä. Kansallinen vapautusrintama FNL aloitti aseellisen itsenäisyyssodan Ranskaa vastaan vuonna 1954. Rauhansopimus saavutettiin kahdeksan vuotta myöhemmin, ja Algeria sai itsenäisyytensä takaisin. Algeriassa puhkesi vuonna 1991 sisällissota, joka sai alkunsa, kun hallitus keskeytti parlamenttivaalit, joiden voittajaksi oli selviytymässä Islamilainen pelastusrintama. Verinen sisällissota päättyi vuonna 2002. Sodassa kuoli yli 150 000 ihmistä.

Ekologinen jalanjälki

1,4

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Algeria asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 1,4 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Kun Algeria itsenäistyi Ranskasta vuonna 1962, maata hallitsi vain yksi puolue. Vuoden 1988 mellakoiden jälkeen sallittiin myös muut puolueet. Tänä päivänä Algeriassa on jo yli 30 puoluetta, mutta selvästi suurin on edelleen Kansallinen Vapautusrintama FNL, joka taisteli maalle itsenäisyyden. Väkivaltaisuudet ovat rikkoneet algerialaista yhteiskuntaa, jossa presidentillä ja armeijalla on poikkeuksellisen suuri valta. Vuonna 1992 alkaneen sisällissodan aikana tapettiin lukuisia toimittajia sekä presidentti Mohamed Boudiaf. Nykyinen presidentti on Abdelaziz Bouteflika, jonka politiikkaan on kuulunut ääri-islamilaisuuden vastustaminen. Bouteflikaan on liittynyt epäilyjä: hänet valittiin vuoden 1992 vaaleissa, joiden epäillään olleen vilpilliset. Hänet on uudelleenvalittu presidentiksi kahdesti, koska hän onnistui muuttamaan perustuslakia ja mahdollistamaan kolmannen kauden presidentille. Vuoden 2011 Arabikevään aikana maahan puhkesi demokratiaa vaativia mielenosoituksia, jotka johtivat sisällissodasta lähtien voimassa olleen poikkeustilan lakkauttamiseen. Algerian alkuperäiskansa, berberit ovat pitkään kamppailleet kulttuurinsa ja kielensä, tamazightin, puolesta.

Inhimillisen kehityksen indeksi

90 av 188

Algeria sijoittuu sijalle 90 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Algerian merkittävimmät luonnonvarat ovat öljy ja maakaasu, jotka ovat samalla arvokkaimmat vientituotteet ulkomaille. Säännölliset öljy- ja maakaasulöydöt ovat kohentaneet maan taloutta, joka oli heikko vuosikymmenten väkivaltaisuuksien ja poliittisten levottomuuksien vuoksi. Ulkomaalaiset öljy-yhtiöt ovat erittäin kiinnostuneita Algerian öljyvaroista, jonka suuruudeksi arvioidaan 12 miljardia tynnyriä. Öljy- ja maakaasu kattaa 95 prosenttia Algerian viennistä ja 30 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tästäkin huolimatta köyhyys on keskeinen epäkohta ja työttömyysluvut ovat korkeita, erityisesti Algerian nuorison keskuudessa. Hallituksen korruptoituneisuus ja julkisten palveluiden heikko taso aiheuttavat myös tyytymättömyyttä kansalaisten keskuudessa.