Andorra
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Andorra la Vella
-
Etniset ryhmät
- espanjalaiset 43%, syntyperäiset andorralaiset 33%, portugalilaiset 11%, ranskalaiset 7%, muut 6% (1998)
-
Kieli
- katalaani (virallinen), ranska, espanja, portugali
-
Uskonto
- katolilaisuus
-
Väkiluku
- 83 888 (2009)
-
Valtiomuoto
- parlamentaarinen ruhtinaskunta
-
Pinta-ala
- 468 km2
-
Valuutta
- Euro
-
Kansallispäivä
- 8. syyskuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Andorra sijaitsee Pyreneiden vuoristossa. Maisemaa leimaavat jyrkät vuoret, joiden huiput nousevat 3000 metrin korkeuteen. Valira de Nort- ja Valira d`Oriente- joet kohtaavat toisensa maan keskiosassa ja muodostavat joen nimeltä Valira. Joki virtaa kaakkoon ja laskee Segre-joen kautta Ebro-virtaan Espanjan puolelle. Andorran ilmasto on kuten sen naapurimaissa Espanjassa ja Ranskassa, mutta maan korkean sijainnin takia talvet ovat runsaslumisempia ja kesät viileämpiä. Metsien hupeneminen ja vuoristoeroosio ovat Andorran suurimpia ympäristöongelmia. Puutavara oli pitkään Andorran ainoa vientituote, ja mahdollisesti myös yksi syy metsien hupenemiselle. Vuoristoalueiden autioituminen johtuu ylilaiduntamisesta.
Historia
Perinnetiedon mukaan Kaarle Suuri antoi Andorralle vapauden 800-luvun alussa palkaksi maan sotapanoksesta maureja vastaan. 1100-luvulla Ranska halusi Andorran haltuunsa, ja konflikti ratkaistiin jakamalla alue Espanjan ja Ranskan kesken. Vuonna 1278 espanjalainen Urgelin piispa ja ranskalainen Foix'n kreivin saivat Andorran yhteishallintaansa. Andorra on kautta aikojen ollut köyhä maa, jonka kontaktit kansainväliseen yhteisöön ovat rajoittuneet naapurimaihin. Kasvava turismi toisen maailmansodan jälkeen on kohentanut maan taloudellista tilannetta. Turismi, yhdessä kuljetus- ja viestintäyhteyksien kehittymisen kanssa, om avannut maan ulkopuoliselle maailmalle. Samaan aikaan väestö toivoi suurempaa hallinnollista vaikutusvaltaa, ja uusi perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1993.
Ekologinen jalanjälki
0,0
Yhteiskunta ja politiikka
Perustuslain mukaan Andorra on itsenäinen demokraattinen valtio. Virallisesti hallintojohtajuus kuuluu yhä Espanjalle ja Ranskalle, mutta niillä ei ole veto-oikeutta. Käytännössä Andorran hallitusjohtajalla on valta maan sisäisiin asioihin, kun taas Espanjalla ja Ranskalla on vastuu maan ulko- ja puolustuspolitiikasta. Andorran historian vuoksi maan koulutusjärjestelmä jakaantuu kahtia: ranskalaiset koulut saavat tukea Ranskan valtiolta, kun taas espanjalaiset vastaanottavat tukea katoliselta kirkolta.
Inhimillisen kehityksen indeksi
35 av 188
Talous ja kaupankäynti
Kauniin luonnon, hyvien hiihtourheilumahdollisuuksien ja tullittomien tavaroiden johdosta on turismista kehittynyt Andorran tärkein elinkeino. Turistielinkeinot muodostavat 80 prosenttia maan bruttokansantuotteesta (BKT). Andorra ei ole EU:n jäsen, mutta nauttii suotuisista erityissopimuksista. Maa saa EU:n jäsenmaiden kaltaista kohtelua valmiiksi jalostettujen tavaroiden kaupassa, minkä johdosta sen ei tarvitse maksaa veroja. Andorralla ei ole omaa valuuttaa, vaan se käyttää euroa kuten muutkin naapurimaansa. Andorra on veroparatiisi, eli maassa ei makseta tuloveroa. Maa houkuttelee siksi lukuisia ulkomaalaisia yksityishenkilöjä ja yrityksiä, ja pankkitoiminnasta on tullut tärkeä elinkeino. Myös sähkönmyynti ulkomaisille sähköyhtiöille on tärkeä tulonlähde Andorralle.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Andorra koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
77 354
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
3
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
6,0
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
