Angola
Angolan itsenäistyttyä Portugalin siirtomaan asemasta, käytiin maassa sisällissotaa yli 27 vuotta. Hallitus yrittää nyt jälleenrakentaa tuhottua maata.
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Luanda
-
Etniset ryhmät
- Ovimbundut, kimbundut, kongot ja muut ryhmät
-
Kieli
- Portugali, bantukielet ja muut afrikkalaiset kielet
-
Uskonto
- Perinteiset uskonnot 47%, katoliset 38%, protestantit 15% (1998)
-
Väkiluku
- 18 056 072
-
Valtiomuoto
- Tasavalta
-
Pinta-ala
- 1 246 700 km2
-
Valuutta
- Kwanza
-
BKT per asukas
- 6 581 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 11. marraskuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Angolan maastosta yli 3/4 on ylänköä, joka sijaitsee yli 1000 metriä meren pinnan yläpuolella. Pohjoisissa osissa maata on tiheitä, trooppisia sademetsiä. Kaakkoisosissa taas kuivia tasankomaita, jotka muuttuvat aavikkomaisemaksi Kalaharissa, Namibian rajan läheisyydessä. Ilmasto on trooppinen, ja lämpötila pysyy korkealla ympäri vuoden. Maan keskiosan tasangot ovat viileämpiä, koska ne sijaitsevat korkealla meren pinnasta. Kontrolloimattomat polttopuun hakkuut uhkaavat sademetsiä, ja maan eroosio ja aavikoituminen ovat kasvavia ongelmia. Monivuotisen sisällissodan jäljiltä maa on suurelta osin viljelykelvotonta miinojen vuoksi, ja veden laatu on huono miltei kaikkialla maassa.
Historia
Nykyisen Angolan pohjoisosat kuuluivat suuriin kuningaskuntiin 800-luvulta lähtien. Kun portugalilaiset saapuivat rannikolle 1400-luvun lopulla, he aloittivat heti kauppaneuvottelut rannikolla asuvien heimojen kanssa. Seuraavien vuosisatojen aikana kuljetettiin maasta yli 3 miljoonaa ihmistä, jotka myytiin orjiksi Pohjois-Amerikkaan. Portugali hallitsi maata tekemällä kauppasopimuksia eri heimojen kanssa. Vasta 1900-luvun alussa portugalilaiset saivat Angolan täysin valtaansa, ja vuonna 1951 maa liitettiin Portugalin maakunnaksi. 1960-luvulla useat kapinallisryhmät aloittivat taistelun itsenäisyyden puolesta, ja vuonna 1975 maa sai itsenäisyytensä. Lyhyen ajan kuluttua syttyi sisällissota kolmen eri itsenäisyysliikkeen välille. Kommunistinen ryhmittymä MPLA (Kansanliike Angolan vapauttamiseksi) otti vallan, mutta sota kahta muuta itsenäisyysliikettä vastaan jatkui vuoteen 2002 asti.
Ekologinen jalanjälki
0,5
Yhteiskunta ja politiikka
Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1975 Angola muuttui marxilais-leninistiseksi yksipuoluevaltioksi. Kommunistipuolue johtaa yhä maata, vaikka muiden puolueiden perustaminen on ollut sallittua vuodesta 1992 lähtien. Presidentti Jose Eduardo dos Santos on ollut vallassa vuodesta 1979 lähtien. Uudet vaalit oli tarkoitus järjestää 2008–2009, mutta dos Santos on tähän mennessä kieltäytynyt antamasta lopullista päivämäärää. Angolalla on valtavia yhteiskunnallisia ongelmia 27 vuotta kestäneen sisällissodan jälkeen. Miljoonat ihmiset ovat pakolaisena omassa maassaan ja aseistetut joukkiot riehuvat maaseudulla. Tieyhteydet ovat poikki ja sähköt poissa suuressa osassa maata. Useat alueet ovat täynnä purkamattomia miinakenttiä, ja suuri määrä käsiaseita on teillä tietymättömillä sisällissodan jäljiltä. Tämän lisäksi hallituksella on ongelmia saada Cabinda-provinssin öljyvarat hallintaansa alueella kamppailevien kapinallisjoukkojen vuoksi. Maa on yksi maailman korruptioituneimmista, ja YK kritisoi maan johtoa voimakkaasti vakavien ihmisoikeusrikkomusten takia.
Inhimillisen kehityksen indeksi
147 av 188
Talous ja kaupankäynti
Angola on luonnonvaroiltaan rikas. Maasta löytyy öljyä, timantteja, kultaa, rautaa, hiiltä, uraania, kuparia ja mangaani, mutta öljyä ja timantteja lukuun ottamatta kaivannaiset ovat suurelta osin hyödyntämättä. Sisällissodan sytyttyä 1975 lukuisat korkeasti koulutetut portugalilaiset pakenivat maasta. Monipuolinen ja hyvin toimiva talous luhistui lyhyessä ajassa. Suuria määriä timantteja ja muita mineraaleja salakuljetettiin maasta, ja hallituksen suunnitelmatalous toimi erittäin huonosti. Vuoden 2002 jälkeen öljyteollisuuden positiivinen kehitys johti maan talouden voimakkaaseen kasvuun, ilman että väestö kuitenkaan hyötyi tästä. Yli 80% väestöstä elättää itsensä yksinkertaisella maanviljelyllä, ja monet elävät äärimmäisessä köyhyydessä. Angola on riippuvainen ulkomaisista avustuksista, ja se on saanut terävää kritiikkiä osakseen YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen taholta huonon talouspolitiikkansa johdosta. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) aloitti 2000-luvun alussa useita tukiohjelmia Angolassa, mutta on nyt vetäytynyt tästä työstä, koska maan hallitus ei ole hoitanut velvollisuuksiaan. Angola on Kiinan suurin raakaöljyn toimittaja.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Angola koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
33 933 611
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
5,2
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
72
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
6 581
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
0,8
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
4,4
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
6,60
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
