[[suggestion]]
Argentiina
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Buenos Aires

Etniset ryhmät

Espanjalais-, italialais- ja muut eurooppalaistaustaiset sekä monietniset/mestizo 97%, alkuperäiskansat, afrikkalaistaustaiset ja muut 3%

Kieli

Espanja (valtakieli), portugali ja muut eurooppalaisten siirtolaisten kielet, alkuperäiskielet guarani, quechua, mocovi, wichi, qom, mapudungun, pilaga

Uskonto

Katolilaiset 63%, protestantit 15%, muut uskonnot 3%, uskonnottomat 19% (2019)

Väkiluku

45 605 823 (2021)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

2 780 400 km2

Valuutta

Argentiinan peso

BKT per asukas

23 627 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

25. toukokuuta (itsenäisyyden juhlapäivä), 9. heinäkuuta (itsenäisyysjulistuksen vuosipäivä)

Muut maasivut

Maantiede

Argentiina sijaitsee Etelä-Amerikassa. Lännessä maan halki kulkee Andien vuoristo. Andeista itään on laajoja tasankoja. Maan pohjoisosassa Andien ja Paranajonen välissä sijaitseva Chacon alanko on kuivahkoa viljely- ja metsämaata. Koillisessa Paranan ja Uruguayjoen välissä on kosteampaa seutua, matalia kukkuloita, metsiä sekä suomaita. Siellä ovat myös Iguazun putoukset, yksi Argentiinan nähtävyyksistä. Iguazun luonnonpuistossa tavataan jaguaareja, tapiireja, muurahaiskarhuja, monia papukaijalajeja ja kaimaaneja.

Argentiinan keskiosissa on ruohotasankoja, joita kutsutaan pampaksi. Karjanhoito on siellä tärkein elinkeino. Pampan koillisosissa viljellään vehnää, maissia, ohraa ja auringonkukkia. Argentiinan pääkaupunki Buenos Aires sijaitsee pampan itäreunalla Rio de La Platan rannalla. Buenos Airesissa asuu yli kolme miljoonaa ihmistä. Buenos Airesin metropolialueella elää kolmasosa Argentiinan asukkaista. Metropolialueeseen kuuluvat itse suurkaupunki, sen esikaupungit ja niiden lähivyöhyke. Yli 90% argentiinalaisista elää kaupungeissa.

Argentiinan eteläisin osa, Patagonia, ulottuu pampan rajalta Coloradojoelta mantereen eteläkärkeen Tulimaan saaristoon asti. Patagonian ilmasto on kuiva ja viileä. Andien kainalossa Chilen rajalla on jäätiköitä. Tulimaan saarilla elää merileijonia, hylkeitä, pingviinejä ja merimetsoja. Lähimerillä uivat delfiinit sekä valaat. Siellä on etelänmustavalaan lisääntymisalue ja siellä tavataan monia muitakin valaslajeja. Patagoniasta on löydetty dinosaurusten luita. Vanhin laji, eurosaurus, on elänyt yli 200 miljoonaa vuotta sitten. Isoin laji, yli 30 metrin mittainen argentinosaurus, on voinut olla maailman mahtavin kasvissyöjä.

Historia

Argentiinan eteläosasta Santa Cruzista on löydetty ihmisjäänteitä, joiden ikä on ainakin 13 000 vuotta. Pinturasjoen kanjonissa sijaitseva Cueva de las Manos on UNESCO:n maailmanperintökohde. Siellä on yli 7000 vuotta vanhoja kalliomaalauksia, niiden joukossa satoja eri värisiä käsien painalluksia. Argentiinan varhaiset asukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Eri kansanryhmät asuttivat pohjoisen Chacon, pampan ja eteläisen Patagonian. 1000-luvulta alkaen Argentiinan pohjoisosiin levittäytyi maanviljelijöitä, kuten guaranit, quechuat, diaguitat, calchaquit ja huarpet. 1400-luvulla inkavaltio valloitti osia Argentiinasta. 1500-luvulla espanjalaiset saapuivat Argentiinaan.

Nykyisen Paraguayn alueelle perustettu Asuncionin kaupunki oli espanjalaisten tärkein tukikohta heidän levittäytyessään Argentiinaan. Buenos Airesin kaupunki perustettiin jo vuonna 1536, mutta se vakiintui espanjalaisten pysyväksi asutukseksi vasta 1580-luvulla. 1700-luvun lopulla espanjalaiset hallitsivat Argentiinan pohjoisosia, mutta pampalta etelään iso osa maasta oli vielä intiaaniväestön hallussa.

Argentiina itsenäistyi Espanjasta vuonna 1816. 1800-luvun lopulla Argentiinan väkiluku kasvoi. 1860-luvulla maassa asui kaksi miljoonaa ihmistä, vuonna 1914 jo kahdeksan miljoonaa. Euroopan eri maista tuli Argentiinaan viisi miljoonaa siirtolaista. Karjatilat vaurastuivat, rautatiet kuljettivat viljaa ja lihaa. Intiaaniväestö, mapuchet, ranquelit ja tehuelchet, alistettiin perusteellisesti. 1940-luvulta alkaen Argentiinan teollisuus vahvistui. Ihmiset muuttivat maalta kaupunkiin. Ammattiliitot saivat yhteiskunnallista merkitystä. Argentiinassa oli sotilaskaappauksia, niiden kautta valtaan nousi myös Juan Domingo Peron. Peron rakensi ympärilleen kansanliikkeen, jonka perintö vaikuttaa nykyisinkin Argentiinan politiikassa.

1970-luvulla kenraali Jorge Videlan johtama sotilashallitus käynnisti niin sanotun likaisen sodan tuhotakseen vastustajat. Armeija ja turvallisuuspoliisi tappoivat yli 20 000 ihmistä. Vuonna 1983 sotilashallitusten valta päättyi. Silloin järjestettiin vapaat vaalit. Raul Alfonsin valittiin presidentiksi. Entisiä sotilashallitusten johtajia tuomittiin vankilaan ihmisoikeuksien loukkauksista. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla Argentiinan taloudessa on ollut rajuja lamakausia. Maa on velkaantunut eikä ole kyennyt täyttämään sitoumuksiaan. Luonnonvaroiltaan rikkaassa maassa on räikeää köyhyyttä. Sotilashallitusten aikaan ei ole palattu, vaan poliittinen valta on siirtynyt vaalien kautta hallitukselta toiselle. Vuoden 2019 vaaleissa presidentiksi valittiin Alberto Fernandez.

Emilio Pettorutin maalaus vihjasi miltei sata vuotta sitten, että totisimmankin argentiinalaisen äijän sielussa soi kopea tango. Kuvahakuvihje: Emilio Pettoruti Quinteto.

Ekologinen jalanjälki

1 9

2,0

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Argentiina asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 2,0 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Presidentti Alberto Fernandez on asettanut vaativia tavoitteita. Hän haluaa uudistaa Argentiinan koulutuksen, jotta nuorten tietotaito vastaisi nykyajan työelämän tarpeita. Hän on sanonut olevansa tietoinen siitä, että oikeuslaitos kaipaa muutoksia toimiakseen uskottavasti. Fernandez aikoo esittää toimintaohjelman naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Nyt hallitukselta odotetaan näyttöä siitä, kuinka puheista tehdään totta.

Vuonna 2018 väkivallan uhrien palvelulinjalle tuli 170 000 puhelua ja 80% soittaneista naisista sanoi kärsineensä pahoinpitelyistä yli vuoden ajan. Naisten mielestä poliisi ei ota väkivallasta tehtyjä ilmoituksia vakavasti (YK:n tasa-arvojärjestö UN Women, Argentiina 2019).

Koronapandemian pahimmissa vaiheissa Argentiinan koulut olivat kiinni. Etäopetus ei toiminut niillä alueilla ja paikkakunnilla, missä oli huonot tietoliikenneyhteydet. YK:n lastenrahaston UNICEF:in mukaan 694 000 kouluikäistä keskeytti koulunkäyntinsä vuonna 2020.

Maatalouden tärkeät alat, soijanviljely ja lihakarjan kasvatus, uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Soijanviljelijät raivaavat metsiä pelloiksi. Karjankasvattajat muuttavat metsämaat ja ruohotasangot laitumiksi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että vuosien 1980 ja 2000 välillä Argentiinassa hävitettiin 16 miljoonaa hehtaaria metsää. Vuonna 2020 tuhoutui 115 000 hehtaaria metsää.

Inhimillisen kehityksen indeksi

16

45 av 188

Argentiina sijoittuu sijalle 45 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Argentiinan ylemmän keskitulotason maaksi. Argentiinan talous horjui jo ennen koronalamaa. Vuosina 2018 ja 2019 kansantalous pieneni yhteensä noin 5%. Vuonna 2020 laskusuhdanne syveni pandemian vuoksi ja kansantalous supistui 10%. Argentiina on velkaantunut. Maa on neuvotellut Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa luottojen takaisinmaksujen aikataulun muuttamisesta, koska sillä ei ole ollut varaa huolehtia velvoitteistaan. Vuonna 2021 inflaatio oli yli 50%. Rahan arvon heikkeneminen on alentanut ostovoimaa ja vaikeuttanut pienituloisten perheiden toimeentuloa. Noin 40% argentiinalaisista elää köyhyydessä ja 10% äärimmäisessä köyhyydessä. Talous on kuitenkin alkanut elpyä. Teollisuuden tuotanto on piristynyt. Vuonna 2021 kansantalous kasvoi 10%.

Vuonna 2019 Argentiinan viennin arvo oli 64 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 48 miljardia dollaria. Tärkeimpiä vientituotteita olivat soija 24% (soijapavut, -jauho ja öljy), viljat 15% (maissi, vehnä, ohra), ajoneuvot 8%, lihatuotteet 5% ja kulta 4%. Suurimmat vientimaat olivat Brasilia, Kiina, Yhdysvallat, Chile ja Vietnam. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Brasilia, Kiina, Yhdysvallat, Saksa ja Paraguay. Vuonna 2020 matkailun tuottamat tulot olivat 1,6 miljardia dollaria. Tuolloin matkailu kärsi pahasta koronalamasta. Edellisen vuoden matkailutulot olivat 5,2 miljardia dollaria. Vuonna 2021 ulkomailla asuvat argentiinalaiset lähettivät kotimaahan perheilleen yhteensä 632 miljoonaa dollaria. Argentiinassa työskentelevät ulkomaalaiset lähettivät omiin kotimaihinsa 522 miljoonaa dollaria.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Argentiina koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

45 605 823

Ihmistä maassa Argentiina

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 1

2,2

lasta per nainen maassa Argentiina

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9

9

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Argentiina

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

6

23 627

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Argentiina

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

4 2 3 4 5
6 7 8 9 10

0

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Argentiina

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 6

3,7

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Argentiina

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 7 9 10

7,7

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Argentiina

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

Ei tilastoja saatavilla
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Argentiina

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,90

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Argentiina

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

12,9

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Argentiina

Tasa-arvo

Työ