[[suggestion]]
Argentiina
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Buenos Aires

Etniset ryhmät

Espanjalaista ja italialaista syntyperää olevat argentiinalaiset 97%, mestitsit, alkuperäiskansat ja muut 3%

Kieli

espanja, englanti, italia, saksa, ranska

Uskonto

Katolilaiset 92%, protestantit 2%, juutalaiset 2%, muut/määrittelemättömät 4%

Valtiomuoto

tasavalta

BKT per asukas

19 940 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Argentiina on suuri maa ja sen alueelliset ilmastonvaihtelut ovat tästä johtuen huomattavia. Ilmasto on lauha, mutta sen ilmastolliset vastakohtaisuudet vaihtelevat pohjoisista subtrooppisista alueista eteläisiin subpolaarisiin alueisiin.

Maan länsiosassa sijaitsevan Andien vuoriston lisäksi maalle antavat leimansa tasaiset alangot, niin kutsutut pampa-alueet. Argentiinan alankoalueet jakautuvat kolmeen eri pääalueeseen, jotka ovat pohjoisalueet, pampa ja Patagonia. Pohjoisalueet koostuvat pääasiassa suurista ruohikkotasangoista. Pampa on alueena laaja ja sen maaperä soveltuu hyvin maanviljelyyn ja karjanhoitoon. Patagonia on puolestaan ylänköä, joka sijaitsee korkeimmillaan 1500 metriä meren pinnan yläpuolella. Argentiinan ja Etelä-Amerikan korkein vuori on Aconcagua, joka on 6 962 metriä korkea. Pohjoisessa Brasilian rajan tuntumassa sijaitsevat Iguazùn putoukset. Ne ovat Etelä-Amerikan suurin turistinähtävyys ja lukeutuvat Unescon maailmanperintölistalle. Maatalousmaan saastuminen ja väheneminen ovat suuria ympäristöongelmia, jotka johtuvat teollisuuden päästöistä ja torjunta-aineiden käytöstä. Myös metsien hävittäminen ja aavikoituminen ovat johtaneen maan laadun köyhtymiseen.

Historia

Euroopalaiset löysivät Argentiinan vuonna 1516 jKr. Espanja perusti ensimmäisen siirtokuntansa vuonna 1580 nykyisen Buenos Airesin alueelle. Suuri osa alueen alkuperäisestä väestöstä kuoli raskaan pakkotyön ja eurooppalaisten sairauksien murtamina. Vuonna 1816 Argentiinan onnistui päästä itsenäiseksi Espanjan vallasta, mutta maalla oli yhä läheiset siteet Eurooppaan. Vuoteen 1945 asti maassa oli alituiseen suuria sisäisiä erimielisyyksiä toisaalta sekä konservatiivien että liberaalien sekä toisaalta poliitikkojen ja armeijan välillä. Juan Peron nousi valtaan vuonna 1946. Hän paransi köyhien asemaa, antoi naisille äänioikeuden ja kansallisti maan teollisuuden. Peronin vaimosta Evitasta tuli tämän politiikan symboli. Samaan aikaan Peron hallitsi mielivaltaisilla menetelmillä, jossa vastustajien ääni tukahdutettiin ja mediaa kontrolloitiin. Vuonna 1976 armeija kaappasi vallan, ja noin 30 000 ihmistä katosi tämän yhdeksän vuotta kestäneen diktatuurin aikana. Vuonna 1982 argentiinalaiset joukot tunkeutuivat Etelä-Atlantilla sijaitseville Brittiläisille Falklandin saarille, mutta ne hävisivät Britannian asevoimille. Tappio Falklandin sodassa johti sotilasdiktatuurin kukistumiseen.

Ekologinen jalanjälki

1 2 1

2,2

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Argentiina ville vi trenge 2,2 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuosien pituisen epävakaan sotilashallinnon jälkeen Argentiinassa palattiin demokratiaan vuonna 1983. Kongressi valvoo teoriassa presidentin toimia, mutta käytännössä korkein valta on presidentillä. Argentiinassa on Buenos Airesin lisäksi 23 provinssia, joilla kaikilla on oma hallituksensa. Argentiinan kansa ei juuri luota maan poliittiseen järjestelmään, mikä on seurausta julkisella sektorilla rehottavasta korruptiosta. Nykypäivän Argentiinan tavoitteena on pienentää köyhien ja rikkaiden välistä kuilua ja kohentaa valtion roolia elinkeinoelämässä. Myös yhteistyötä naapurimaiden kanssa halutaan parantaa, ja tätä kautta vähentää USA:n vaikutusta Argentiinassa. Maan väestö koostuu kaikkialta maailmaa saapuneista siirtolaisista. Yhdeksän argentiinalaisen kymmenestä sanotaan olevan eurooppalaista alkuperää. Argentiinan kulttuurin ehkä tunnetuin elementti on tango, mutta maalla on monia kuuluisuuksia niin kirjallisuuden kuin elokuvatuotannonkin alalla. Noin kolmasosa väestöstä asuu Buenos Airesissa tai sen välittömässä läheisyydessä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

47 av 186

Argentiina er nummer 47 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Vuonna 1945 Argentiina oli yksi maailman kymmenestä rikkaimmasta maasta. Epäonnistunut talouspolitiikka ja korruptio johtivat maan kuitenkin kriisiin vuonna 2001. Argentiinan valuutta menetti arvoaan eivätkä ihmiset voineet nostaa säästöjään pankeista. Tämä johti lukuisiin suuriin mielenosoituksiin ja presidenttiä vaihdettiin useaan otteeseen. Tilanne on nyt parantumaan päin. Suuri osa Argentiinan viljelykelpoisista alueista hyödynnetään maanviljelyksessä, mistä saadaankin pääosa maan vientituloista. Argentiina on yksi maailman suurimmista naudanlihan tuottajista. Teollisuussektori on perinteisesti suuntautunut maataloustuotteiden jalostamiseen, kuten säilykkeiden ja tekstiilien ja nahkatuotteiden valmistukseen. Argentiinan tärkeimmät kauppakumppanit ovat Brasilia, USA ja Chile. Argentiina on myös mukana Mercosurin kauppaliitossa, johon kuuluvat myös Brasilia, Uruguay ja Paraguay. Argentiinan tieverkosto on hyvin kehittynyt. Rautatieverkosto on yksi maailman laajimmista, mutta vuosikymmenien mittaisten huoltotöiden laiminlyönnin vuoksi se on suureksi osaksi poistettu käytöstä. Myös Argentiinan suurimpia jokia käytetään liikennöintiin.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Argentiina koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

45 195 774

Ihmistä maassa Argentiina

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 1

2,2

lasta per nainen maassa Argentiina

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

10

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Argentiina

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

5

19 940

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Argentiina

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

5 2 3 4 5
6 7 8 9 10

0

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Argentiina

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 7

4,8

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Argentiina

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,9

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Argentiina

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,90

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Argentiina

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

12,9

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Argentiina

Likestilling

Arbeid