[[suggestion]]
Armenia
 
Flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Jerevan

Etniset ryhmät

armenialaiset 97,9 %, kurdit 1,3 %, venäläiset 0,5 %, muut 0,3 %

Kieli

armenian kieli (virallinen) 87,7 %, kurdi % 1 %, venäjä 9,9%, muu 0,4 %

Uskonto

Armenian ortodoksit 94,7 %, muut kristityt 5 %, yezidit 1,3 %

Väkiluku

3, 1 miljoonaa

Valtiomuoto

tasavalta

Pinta-ala

29 743 km2

Valuutta

Dram

BKT per asukas

8 833 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

21. syyskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Armenia on Aasiassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka lähettyvillä on Mustameri ja Kaspianmeri. Armenialla ei kuitenkaan ole rantaviivaa merelle, mutta maassa on järviä. Koko Armenian maaperä on vähintään 400 metriä merenpinnan yläpuolella. Maan korkein kohta on 4095 metriin kohoava Aragats-vuori. Korkeapintainen Armenia on suurilta osin vuoristoinen maa, jossa on järviä, erämaata ja metsää. Vuoristoinen maaperä tekee Armeniasta alttiin maanjäristyksille, jotka ovat aiheuttaneet maassa tuhoa. Armeniassa vallitsee mannerilmasto, johon kuuluvat kylmät talvet ja kuumat kesät. Armenia on pienin entisen Neuvostoliiton maista.

Historia

Armenia oli yksi maailman ensimmäisistä valtioista, joka otti kristinuskon valtionuskonnokseen. Tämä tapahtui vuonna 301. Keskeisen sisämaan sijaintinsa takia Armenia osui monien eri kansojen kulkureitille, ja monet eri kansat valtasivat alueen itselleen vuosisatojen saatossa. Ottomaanien Turkki valtasi suuren osan Armeniaa 1500-luvulla. Persialle kuulunut osa Armeniaa liitettiin vuonna 1813 osaksi Venäjän keisarikuntaa. 1800-luvun lopulla armenialaiset ryhtyivät vaatimaan itsenäisyyttä. Vuosi 1915 oli armenialaisessa historiassa synkkä. Arvioiden mukaan 0,3–1,5 miljoonaa armenialaista tapettiin kansanmurhassa, joka toteutettiin Ottomaanien/Osmanien valtakunnassa eli nykyisessä Turkissa. Kansanmurha hiertää yhä Armenian ja Turkin välejä, sillä Turkki ei ole tunnustanut kansanmurhaa. Ensimmäisessä maailmansodassa sekä Venäjä että Turkki kuuluivat häviäjiin, ja rauhansopimuksissa tunnustettiin Armenian itsenäisyys. Yhdessä Georgian ja Azerbaidzanin kanssa maa muodosti Transkaukasian liittotasavallan, jonka hajottua keskinäisiin riitoihin Armenia itsenäistyi 1918. Itsenäisyys jäi lyhytaikaiseksi, sillä maa liitettiin Neuvostoliittoon vuonna 1922, ja se tunnettiin nimellä Armenian sosialistinen neuvostotasavalta. Se kuului Neuvostoliittoon aina vuoteen 1991, jolloin Neuvostoliitto hajosi. Armenia itsenäistyi, mutta ajautui sotaan Azerbaidžanin kanssa 1992–1994 Vuoristo-Karabahin alueesta. Se sijaitsee Azerbaidžanissa, mutta väestö on pääosin armenialaisia. Kiista Vuoristo-Karabahista on ns. jäätynyt konflikti. Suhteet Turkkiin normalisoitiin vuonna 2009.

Ekologinen jalanjälki

1 1

1,2

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Armenia ville vi trenge 1,2 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Armenia on kartalla Aasiassa, mutta poliittisesti se on liitetty useimmiten Eurooppaan. Armenian tärkeimmät poliittiset liittolaiset ovat Iran ja Venäjä. Armenia on entisen Neuvostoliiton maista toiseksi tiheimmin asuttu, mutta maastamuutto on alentanut maan väkilukua. Myös syntyvyys on laskenut. Armenian hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen rakentaa maasta länsimainen, parlamentaarinen demokratia. Armenian vaaleja on kuitenkin epäilty vilpillisiksi läpi sen itsenäisyyden. Kaiken kaikkiaan Armenian arvioidaan silti olevan yksi entisen Neuvostoliiton maiden demokraattisimmista valtioista. Armeniassa presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viideksi vuodeksi. Presidentti nimittää pääministerin, jolla tulee olla parlamentin luottamus. Maan parlamentissa on 131 paikkaa ja se on yksikamarinen.

Inhimillisen kehityksen indeksi

80 av 186

Armenia er nummer 80 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Armenialla on ollut vaikeuksia saada taloutensa kuntoon. Naapurivaltioiden Turkin ja Azerbaidzhanin asettamat kauppasaarrot ovat vaikeuttaneet maan taloudellista tilannetta. Vuoden 1988 tuhoisa maanjäristys, joka tappoi tuhansia ja saattoi puoli miljoonaa armenialaista kodittomaksi, on edelleen riippakivi maan taloudelle. Työttömyys ja köyhyys ovat suuria ongelmia. Armenia pyrkii yhä löytämään vaihtoehtoisia elinkeinoja korvaamaan neuvostoajan teollisuutta. Turismi on yksi Armenian mahdollisuuksista, ja tilastot osoittavat, että matkailu maahan on lisääntynyt. Maan talouskasvu on ollut vakaata vuodesta 1995 lähtien, mutta talous on yhä hyvin riippuvainen tuonnista ja ulkomailla asuvien armenialaisten rahansiirroista. Armenian ulkopuolella asuu n. 7 miljoonaa etnistä armenialaista.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Armenia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

2 963 243

Ihmistä maassa Armenia

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 7

1,8

lasta per nainen maassa Armenia

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12

12

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Armenia

Köyhyys

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

4 2 3 4 5
6 7 8 9 10

0 %

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Armenia

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 8

1,9

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Armenia

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,0

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Armenia

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

9,97

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Armenia

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11

11,1

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Armenia

Likestilling

Arbeid