Australia on saarivaltio eteläisellä pallonpuoliskolla Intian valtameren ja Tyynen meren välissä, Indonesian, Itä-Timorin ja Papua-Uusi-Guinean eteläpuolella, Uudesta-Seelannista luoteeseen. Australia on kokonainen manner. Valtaosa asukkaista elää rannikon isoissa kaupungeissa: Sydneyssä, Melbournessa, Brisbanessa, Perthissä ja Adelaidessa. Pääkaupunki Canberra sijaitsee sisämaassa, 150 kilometrin päässä itärannikosta. Canberran länsipuolella kohoavat Brindabellan kukkulat. Ne ovat Australian Alppien pohjoiskärjessä. Alpeilla sataa lunta. Australian korkein huippu on Alppien Kosciuszko (2228 m).

Australian keskiosa on kuivaa aavikkoa. Pohjoisrannikolla on kuuma, kostea ilmasto. Siellä sadekausi ajoittuu marraskuun ja huhtikuun välille. Maan itäosissa saadaan sateita ympäri vuoden. Ulurun tasalakinen punainen kukkula nousee aavikon keskellä Australian karun sisäseudun kuuluisaksi kiinnekohdaksi. Alkuperäisväestölle Uluru on pyhä paikka. Kukkulan ympäristössä kasvaa heinikkoa, keihäsakaasioita ja huiskiloeukalyptuksia. Alueen eläimistöön kuuluvat punajättikengurut, kaniinit, kamelit, trapit ja emut.

Daintreen sademetsä sijaitsee Australian pohjoisrannikolla Queenslandin sarven laidassa. Se saattaa olla maailman vanhin sademetsäalue. Siellä viihtyvät monet lehtipuulajit, maaorkideat, saniaiset ja isosiemeniset kalukkipensaat, joita on ollut olemassa jo sata miljoonaa vuotta sitten. Suojelualueella elää vesinokkaeläimiä, nokkasiilejä, pussioravia ja kasuaareja. Queenslandin rannikon edustalla on maailman suurin koralliriutta. Iso Valliriutta koostuu tuhansista erillisistä koralliriutoista ja sadoista saarista. Riutta-alueella tavataan toista tuhatta kalalajia: koralliahvenia, rauskuja, välskärikaloja ja haita. Meressä ui kilpikonnia, delfiinejä ja valaita. Rannoilla on suolaveden krokotiileja. Iso Valliriutta on yli kahden tuhannen kilometrin pituinen. Sen muotoutuminen on kestänyt ainakin kaksi miljoonaa vuotta.

Vuonna 2021 tehty selvitys luonnonympäristön tilasta totesi, että Australian elonkirjo on supistunut huolestuttavasti. Metsiä on hävitetty. Nautakarjan ja lampaiden kasvatus on levinnyt yhä laajemmille alueille. Vuosina 2019 ja 2020 sadat laajat tulipalot tuhosivat kuusi miljoonaa hehtaaria metsää ja pensastoja. Ilmaston ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Kuivuudet ovat pitkiä ja ankaria suuressa osassa maata. Kosteammilla seuduilla taas esiintyy rajuja rankkasateita, myrskyjä ja tulvia. Kuivien seutujen yhdyskuntia uhkaa vesipula. Jokien virtaamat ovat vähentyneet. Riutoilla koralleja rasittavat meren lämpeneminen ja happamoituminen. Korallit kalpenevat ja kuolevat.

Vieraat lajit, kuten kaniinit, ketut, hiiret, rotat ja kamelit, ovat levinneet ja syrjäyttäneet Australian alkuperäisiä eläinlajeja kilpailussa ravinnosta ja elintilasta. Australiassa on nykyisin enemmän ihmisten maahan tuomia kasvilajeja kuin kotoperäisiä luonnonvaraisia lajeja.

Australiassa on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Varhaiset asukkaat ovat tulleet Kaakkois-Aasiasta nykyisen Indonesian, Malesian ja Filippiinien saarilta. Madjedbeben kalliosuojasta Pohjois-Australiasta on löydetty kivikirveitä, kaapimia ja jauhinkiviä, jotka on ajoitettu yli 50 000 vuoden ikäisiksi. Papua-Uusi-Guinean ja Queenslandin niemen välissä sijaitsevan Torresinsalmen saarelaiset muuttivat saarille 2500 vuotta sitten. 1600-luvulla Australian rannikoille purjehti hollantilaisia, espanjalaisia ja brittiläisiä laivoja. Australian pohjoisrannikolla kävi indonesialaisia merimakkaran pyytäjiä. 1770-luvulla brittiläinen James Cook kartoitti itärannikkoa.

Vuonna 1788 Iso-Britannia perusti Australiaan vankisiirtolan. Ranskalainen retkikunta julisti Australian länsirannikon kuuluvan Ranskalle, mutta Ranska ei perustanut siirtokuntia. 1790-luvulla Australiaan tuli brittiläisiä uudisasukkaita. He aloittivat maanviljelyn. Hylkeen- ja valaanpyynti sekä laivanrakennus kasvoivat tärkeiksi elinkeinoiksi. 1800-luvulla lampaiden kasvatus yleistyi ja Australiasta tuli suuri villan tuottaja. Nykyisin Australiassa on yli 60 miljoonaa lammasta.

Vuosien 1788 ja 1868 välisenä aikana Australiaan kuljetettiin Iso-Britanniasta 160 000 vankia. 1820-luvulta 1850-luvulle Australiaan saapui 200 000 vapaata brittiläistä siirtolaista. Siirtokuntia perustettiin ympäri rannikkoa. Uudisasukkaita muutti myös sisämaahan alueille, missä luonnonolot olivat suotuisat maanviljelylle ja karjanhoidolle. Vankien ja siirtolaisten mukana tulleet taudit kuten isorokko ja lavantauti surmasivat alkuperäisväestöä. Siirtolaisten tunkeutuminen alkuperäisväestön kotialueille aiheutti yhteenottoja. Pelkästään Victorian alueella 1830- ja 1840-luvuilla siirtolaiset tappoivat yli tuhat alkuperäisasukasta. 1780-luvulta 1920-luvulle kahakoissa ja joukkomurhissa kuoli yli 20 000 alkuperäisasukasta ja noin kaksi tuhatta siirtolaista. Nykyisin vain 3 prosenttia australialaisista on alkuperäisväestöä.    

1800-luvun puolivälissä Australian itäosista löydettiin kultaa. Maahanmuutto lisääntyi. Maahan tuli kymmeniä tuhansia kiinalaisia kullankaivajia. Kulta oli Australian päävientituote kahdenkymmenen vuoden ajan ja Australian väkiluku kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa puolesta miljoonasta yli miljoonaan asukkaaseen. Australian elintaso oli maailman korkeimpia. Rautateitä rakennettiin. Vehnän viljely laajeni. Vuonna 1850 viljelykäytössä oli kaikkiaan 200 000 hehtaaria maata, vuonna 1890 jo kaksi miljoonaa hehtaaria. Vuonna 1901 Australiasta tuli itsenäinen valtio brittiläisen kansainyhteisön jäsenenä.   

Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen Australia teollistui. Vuosien 1945 ja 1985 välillä maahan tuli 4,2 miljoonaa uutta siirtolaista pääasiassa Euroopasta. Maahanmuutto on jatkunut ja Australiaan pyrkii nyt siirtolaisia erityisesti Aasian maista. Viime vuosina maahanmuuttoa on alettu rajoittaa yhä tiukemmin toimin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Australialla on ollut hyvin läheiset suhteet Iso-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Viime vuosina Kiinasta on tullut suurin kauppakumppani. Vuonna 2019 metsä- ja pensastopalot polttivat 2600 taloa ja miljoonia hehtaareja luonnonalueita. Vuonna 2022 tuhotulvat aiheuttivat yli miljardin euron suuruiset vahingot. Ison Valliriutan korallien kunnon heikkeneminen on herättänyt pelkoa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen luontokohteen pysyvästä vaurioitumisesta.    

Vuonna 2020 Australian talouskasvu pysähtyi koronalaman vuoksi. Tätä ennen talous oli jatkuvasti ja tasaisesti kasvanut kolmenkymmenen vuoden ajan. Vuonna 2021 havaittiin selvää elpymistä, mutta lähivuosina talouskasvun ennustetaan jäävän aikaisempaa hitaammaksi. Vuonna 2022 Australian hallitus vaihtui. Liberaalipuolueen ja kansallispuolueen hallitusliitto hävisi vaalit ja työväenpuolueen johtaja Anthony Albanese valittiin pääministeriksi. Haasteena on nyt talouskehityksen piristäminen, kun lainojen korot ja kulutustavaroiden hinnat ovat kohonneet, eikä työssäkäyvien tulotasossa ole tapahtunut parannuksia.

Australiaa huolestuttavat Kiinan pyrkimykset kasvattaa sotilasvoimaansa ja laajentaa vaikutustaan Tyynen meren eteläosissa. Suhteet Kiinaan ovat silti tärkeät Australian taloudelle. Sisäpolitiikassa ympäristökysymykset ja ilmastonmuutokseen liittyvät toimet näyttävät nousevan aikaisempaa tärkeämpään asemaan. Hiilen louhinta ja vienti on yksi Australian suurimmista tulonlähteistä. Ympäristö- ja ilmastosyistä hiilen kulutusta tulisi kuitenkin vähentää. Australia tarvitsee hiilen tilalle uusia vihreään siirtymään sopivia vientituotteita. Vuonna 2020 Rio Tinto-kaivosyhtiö tuhosi arvokkaita muinaismuistokohteita laajentaessaan Juukan Gorgen rautakaivosta. Yhtiö räjäytti kaksi luolaa, joissa oli ihmisasutuksen jälkiä yli 40 000 vuoden takaa. Luolat olivat alueella asuvalle alkuperäisväestölle pyhiä paikkoja.

2000-luvun alussa Australia ryhtyi rajoittamaan meritse saapuvien turvapaikanhakijoiden määrää siirtämällä tulijat Papua-Uuden-Guinean Manussaaren ja Naurun pidätysleireille. Turvapaikanhakijat voivat joutua elämään vuosia pidätysleireillä, käytännöllisesti katsoen vankeudessa. Australia on päättänyt, että meritse saapuville turvapaikanhakijoille ei anneta turvapaikkaa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat katsoneet pidätyskeskusten toiminnan loukkaavan turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Pitkät ajat vankeudessa ilman tietoa vapautumisesta ovat aiheuttaneet mielenterveyshäiriöitä ja jopa itsemurhia. Vuonna 2022 Naurun leirillä oli 112 turvapaikanhakijaa. Australian sopimus Papua-Uuden-Guinean kanssa päättyi vuonna 2021.   

Aito taide koskettaa, olipa se uutta tai luotu tuhansia vuosia sitten. Naata Nungurrayi, yksi Australian alkuperäisväestön monista hienoista taiteilijoista, maalasi tauluja vielä täytettyään 90 vuotta. Hänen kuvansa saavat voimansa varhaisimpien australialaisten mielenmaisemasta, mutta samaan aikaan ne ovat nykyaikaisia, elämänvärisiä, uljaan ajattomia. Kuvahakuvihje: Naata Nungurrayi.

Maailmanpankki luokittelee Australian korkean tulotason maaksi. Vuosina 2021 ja 2022 Australian talous elpyi vuoden 2020 koronalamasta. Lähivuosina talouskasvun odotetaan hidastuvan. Australian tuottavuus on hieman heikompi kuin joidenkin muiden läntisten teollisuusmaiden. Vuonna 2019 kolme prosenttia työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 19 prosenttia työskenteli teollisuuden piirissä ja 78 prosenttia palvelualoilla. Tärkeitä palvelualoja ovat matkailu, koulutus sekä raha- ja sijoitustoiminnan palvelut. Vuonna 2019 Australiassa kävi 9,4 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turismi tuotti yli 60 miljardia dollaria. Koronarajoituksien vuoksi matkailu väheni huomattavasti vuosina 2020 ja 2021.

Australian talouskehitys riippuu hyvin paljon siitä, miten palvelualat kasvavat laman jälkeen. Matkailu on lisääntynyt, mutta sen lähivuosien kasvuvauhtia on vaikea ennakoida. Australian korkeakoulut tarjoavat maksullista koulutusta ulkomaalaisille opiskelijoille. Intiasta, Kiinasta ja muista Aasian maista tulevien opiskelijoiden määrä ei ole vielä palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolle. Vuonna 2022 lähes 4 prosenttia Australian työikäisestä väestöstä oli työttömänä.

Vuonna 2020 Australian viennin arvo oli 250 miljardia dollaria (USD). Tuonnin arvo oli 202 miljardia dollaria. Tärkein vientituote oli rautamalmi. Sen osuus oli kolmasosa viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat hiili 15 %, maakaasu 11 %, kulta 7 % ja liha 5 %. Australia myy ulkomaille myös kuparia, alumiinia, öljyä, sinkkiä, nikkeliä, koneita, laitteita, vehnää, villaa ja viiniä. Suurimmat vientimaat ovat Kiina, Japani, Etelä-Korea, Yhdysvallat, Intia ja Iso-Britannia. Isoimpia tuontimaita ovat Kiina, Yhdysvallat, Japani, Thaimaa ja Saksa.