Australia
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Canberra
-
Etniset ryhmät
- eurooppalaista alkuperää 90 %, aasialaisia 7 %, aboriginaaleja 2%
-
Kieli
- englanti ( 77%)
-
Uskonto
- protestantteja 30 %, katolisia 25 %, ortodokseja 2,6 %, buddhalaisia 2,5 %, muslimeja 2,2 %
-
Väkiluku
- 22 404 000
-
Valtiomuoto
- parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia
-
Pinta-ala
- 7 617 930 km2
-
Valuutta
- Australian dollari
-
BKT per asukas
- 53 381 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 26. tammikuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Australia on suuri saarivaltio ja maailman ainoa maa, joka kattaa kokonaisen mantereen. Se on samalla ainoa asuttu maanosa, joka sijaitsee kokonaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Australian ilmasto vaihtelee maan sisällä, sillä se sijaitsee eri vyöhykkeillä. Pohjoinen Australia kuuluu kuumaan, keski-Australia lämpimään ja eteläinen Australia lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen. Australian saari on suurilta osin kuiva, ainoastaan rannikkoalueilla on verrattain runsaasti kasvillisuutta. Sisämaa on autiomaata, jossa ei ole juuri asutusta. Sieltä löytyy ylänköjä, aavikoita ja pensasaroa. Australian suurin maamerkki on Ayers Rock –niminen kivimuodostuma. Australian itärannikolla on myös trooppisia sademetsiä, joilta löytyy poikkeuksellista kasvillisuutta ja eläinlajeja, joita ei löydy miltään muulta mantereelta. Esimerkkeinä mainittakoon koala, vompatti, vesinokkaeläin ja maan eläimistä tunnetuin: kenguru.
Historia
Australian ensimmäiset asukkaat, nykyisten aboriginaalien esi-isät saapuivat Aasiasta – kävellen maata pitkin. Tämä tapahtui arviolta 40 000–50 000 vuotta sitten, kun Australian saari oli paikoittain liitettynä Aasiaan merenpinnan alhaisuuden ansiosta. Hollantilaiset löytöretkeilijät piipahtivat Australiassa 1600-luvulla. Vuonna 1770 saarelle saapunut englantilaiskapteeni James Cook julisti saaren kotimaansa hallintaan. Löytöretkeilijöitä seurasivat karjankasvattajat ja kullankaivajat. Aboriginaalit eivät bumerangeineen ja nuolineen pärjänneet tuliasein varustautuneille maahanmuuttajille, ja heidän maansa ryövättiin. Myös eurooppalaisten tuomat taudit tappoivat runsaasti alkuperäisväestöä. Englantilaiset perustivat nykyisen Sydneyn paikalle vankisiirtolan, jonne tuotiin vankeja Britanniasta. Australiaan vietiin noin 160 000 vankia ennen kuin vankisiirtola lakkautettiin 1800-luvulla. Australialle myönnettiin puolittainen itsehallinto vuonna 1850. Vuonna 1901 kuusi Australian osavaltiota muodostivat liittovaltion, Australian kansanyhteisön. Westminsterin säädös vuonna 1931 takasi lopulta Australialle itsenäisyyden. Syrjityt ja kaltoin kohdellut aboriginaalit saivat vasta vuonna 1981 osan maistaan takaisin. Vuonna 2008 pääministeri Kevin Rud esitti maan parlamentissa anteeksipyynnön alkuperäisväestön kohtelusta.
Ekologinen jalanjälki
4,3
Yhteiskunta ja politiikka
Suurin osa Australian asukkaista on juuriltaan eurooppalaisia siirtolaisia, jotka saapuivat saarelle kolonialismin aikakaudella. Maahanmuuttajia saapuu yhä saarelle, ja maahanmuutto on keskeinen keskustelun aihe maan politiikassa. Australian ulkopuolella syntyneitä on 22 % väestöstä, mikä on eniten maailmassa. Australian historia Iso-Britannian siirtomaana näkyy maan lipussa ja Australian valtionpää on yhä nimellisesti Ison-Britannian kuningatar Elisabet II. Käytännössä Australiaa johtaa kuitenkin maan pääministeri, jolla on kattavat toimeenpanovaltuudet. Politiikkaa hallitsee kolme puoluetta: kansallispuolue, liberaalipuolue ja työväenpuolue. Vuoden 2013 parlamenttivaaleissa kansallispuolueen ja liberaalien liittouma sai 90 paikkaa ja työväenpuolue 55. Myös vihreät ovat edustettuina parlamentissa.
Inhimillisen kehityksen indeksi
5 av 186
Talous ja kaupankäynti
Australia on hyvinvointivaltio, joka sijoittuu kärkisijoille monissa kansainvälisissä vertailuissa. Australia on länsimainen sekatalous, jonka bruttokansantuote on korkea. 1980-luvulta lähtien maan hallitus on painottanut korkean teknologian globalisoimista ja viennin merkitystä. Kansainvälinen kaupankäynti on korkealla tasolla ja Australia on kyennyt kasvattamaan sitä entisestään. Australian viennin selvästi suurin kohdemaa on Japani, toisena on Yhdysvallat. Australian tunnetuin luonnonvara on uraani, jota se tuottaa enemmän kuin mikään muu maa maailmassa. Australia kauppaa muun muassa viljaa, karjatuotteita ja kivihiiltä ulkomaille. Työttömyysaste on noin neljä prosenttia.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Australia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
25 499 884
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,8
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
4
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
53 381
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
15,4
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
10,0
Likestilling
Työ
Koulutus
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
