Australia

Viimeksi päivitetty: 19.02.2015

Australia on maailman suurin saarivaltio, joka on kasvanut entisestä Ison-Britannian vankisiirtolasta korkean bruttokansantuotteen hyvinvointivaltioksi.

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Canberra

Etniset ryhmät

eurooppalaista alkuperää 90 %, aasialaisia 7 %, aboriginaaleja 2%

Kieli

englanti ( 77%)

Uskonto

protestantteja 30 %, katolisia 25 %, ortodokseja 2,6 %, buddhalaisia 2,5 %, muslimeja 2,2 %

Väkiluku

22 404 000

Valtiomuoto

parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia

Pinta-ala

7 617 930 km2

Valuutta

Australian dollari

BKT per asukas

52 518 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

26. tammikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Australia on suuri saarivaltio ja maailman ainoa maa, joka kattaa kokonaisen mantereen. Se on samalla ainoa asuttu maanosa, joka sijaitsee kokonaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Australian ilmasto vaihtelee maan sisällä, sillä se sijaitsee eri vyöhykkeillä. Pohjoinen Australia kuuluu kuumaan, keski-Australia lämpimään ja eteläinen Australia lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen. Australian saari on suurilta osin kuiva, ainoastaan rannikkoalueilla on verrattain runsaasti kasvillisuutta. Sisämaa on autiomaata, jossa ei ole juuri asutusta. Sieltä löytyy ylänköjä, aavikoita ja pensasaroa. Australian suurin maamerkki on Ayers Rock –niminen kivimuodostuma. Australian itärannikolla on myös trooppisia sademetsiä, joilta löytyy poikkeuksellista kasvillisuutta ja eläinlajeja, joita ei löydy miltään muulta mantereelta. Esimerkkeinä mainittakoon koala, vompatti, vesinokkaeläin ja maan eläimistä tunnetuin: kenguru.

Historia

Australian ensimmäiset asukkaat, nykyisten aboriginaalien esi-isät saapuivat Aasiasta – kävellen maata pitkin. Tämä tapahtui arviolta 40 000–50 000 vuotta sitten, kun Australian saari oli paikoittain liitettynä Aasiaan merenpinnan alhaisuuden ansiosta. Hollantilaiset löytöretkeilijät piipahtivat Australiassa 1600-luvulla. Vuonna 1770 saarelle saapunut englantilaiskapteeni James Cook julisti saaren kotimaansa hallintaan. Löytöretkeilijöitä seurasivat karjankasvattajat ja kullankaivajat. Aboriginaalit eivät bumerangeineen ja nuolineen pärjänneet tuliasein varustautuneille maahanmuuttajille, ja heidän maansa ryövättiin. Myös eurooppalaisten tuomat taudit tappoivat runsaasti alkuperäisväestöä. Englantilaiset perustivat nykyisen Sydneyn paikalle vankisiirtolan, jonne tuotiin vankeja Britanniasta. Australiaan vietiin noin 160 000 vankia ennen kuin vankisiirtola lakkautettiin 1800-luvulla. Australialle myönnettiin puolittainen itsehallinto vuonna 1850. Vuonna 1901 kuusi Australian osavaltiota muodostivat liittovaltion, Australian kansanyhteisön. Westminsterin säädös vuonna 1931 takasi lopulta Australialle itsenäisyyden. Syrjityt ja kaltoin kohdellut aboriginaalit saivat vasta vuonna 1981 osan maistaan takaisin. Vuonna 2008 pääministeri Kevin Rud esitti maan parlamentissa anteeksipyynnön alkuperäisväestön kohtelusta.

Ekologinen jalanjälki

4,3

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Australia asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 4,3 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Suurin osa Australian asukkaista on juuriltaan eurooppalaisia siirtolaisia, jotka saapuivat saarelle kolonialismin aikakaudella. Maahanmuuttajia saapuu yhä saarelle, ja maahanmuutto on keskeinen keskustelun aihe maan politiikassa. Australian ulkopuolella syntyneitä on 22 % väestöstä, mikä on eniten maailmassa. Australian historia Iso-Britannian siirtomaana näkyy maan lipussa ja Australian valtionpää on yhä nimellisesti Ison-Britannian kuningatar Elisabet II. Käytännössä Australiaa johtaa kuitenkin maan pääministeri, jolla on kattavat toimeenpanovaltuudet. Politiikkaa hallitsee kolme puoluetta: kansallispuolue, liberaalipuolue ja työväenpuolue. Vuoden 2013 parlamenttivaaleissa kansallispuolueen ja liberaalien liittouma sai 90 paikkaa ja työväenpuolue 55. Myös vihreät ovat edustettuina parlamentissa.

Inhimillisen kehityksen indeksi

7 av 188

Australia sijoittuu sijalle 7 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Australia on hyvinvointivaltio, joka sijoittuu kärkisijoille monissa kansainvälisissä vertailuissa. Australia on länsimainen sekatalous, jonka bruttokansantuote on korkea. 1980-luvulta lähtien maan hallitus on painottanut korkean teknologian globalisoimista ja viennin merkitystä. Kansainvälinen kaupankäynti on korkealla tasolla ja Australia on kyennyt kasvattamaan sitä entisestään. Australian viennin selvästi suurin kohdemaa on Japani, toisena on Yhdysvallat. Australian tunnetuin luonnonvara on uraani, jota se tuottaa enemmän kuin mikään muu maa maailmassa. Australia kauppaa muun muassa viljaa, karjatuotteita ja kivihiiltä ulkomaille. Työttömyysaste on noin neljä prosenttia.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Australia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin