[[suggestion]]
Azerbaidžan
 
Flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Baku

Etniset ryhmät

azerit 90,6%, dagestanilaiset 2,2%, venäläiset 1,8%, armenialaiset 1,5%, muut 3,9% (1999)

Kieli

azeri (virallinen) 90,3 %, lezgin kieli 2,2 %, venäjä 1,8 %, armenian kieli 1,5 %, muut 4,3 %

Uskonto

muslimit 93,4%, venäläiset ortodoksit 2,5%, armenialaiset ortodoksit 2,3%, muut 1,8% (1995)

Väkiluku

9 095 000

Valtiomuoto

tasavalta

Pinta-ala

86 600 km2

Valuutta

Azerbaidžanin manat

BKT per asukas

17 257 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

28. toukokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Azerbaidžan on sisämaavaltio eteläisessä Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla. Sillä on 713 kilometriä rantaviivaa Kaspianmerellä. Azerbaidžanin keskeinen sijainti kaupankäynnin kannalta idän ja lännen välillä teki siitä arvokkaan alueen, jonka valloittamista tavoiteltiin läpi historian. Vuoret kattavat lähes puolet Azerbaidžanin pinta-alasta. Kaukasus-vuoret säväyttävät Azerbaidžanin pohjoisosissa. Vuoristoalueilla kasvaa lehtimetsää. Lämpötilat ja sademäärät vaihtelevat runsaasti eri alueilla: ilmasto on subtrooppinen etelä- ja itäosissa, läntisillä ja pohjoisilla vuoristoalueilla ilmasto on kuin Alpeilla. Kuivuus on maassa merkittävä ongelma. Vain noin 19 prosenttia Azerbaidžanin maa-alasta on viljelyskelpoista.

Historia

Azerbaidžanista on taisteltu läpi historian. Arabit valtasivat sen vuonna 642, ja sen jälkeen Persia, Venäjä, osmanit ja paikalliset šaahit taistelivat tämän keskeisen maa-alueen hallinnasta. Vuonna 1828 solmittiin Turkmenchayn sopimus, jolla Persia ja Venäjä jakoivat alueen keskenään. Nykyisen Azerbaidžanin alue siirtyi Venäjän vallan alle. Kun Venäjän keisarikunta mureni ensimmäisen maailmansodan jälkeen, otti Azerbaidžanin paikallinen kansallispuolue vallan itselleen julistamalla itsenäisyyden vuonna 1918. Mutta vain kaksi vuotta myöhemmin puna-armeija kävi ottamassa Azerbaidžanin takaisin komentoonsa. Vuonna 1936 maasta tuli neuvostotasavalta. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla syttyi monia väkivaltaisuuksia (muun muassa armenialaisia vastaan) ja yhteenottoja eri tahojen kanssa. Azerbaidžan itsenäistyi vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi. Maa on 1990-luvulta lähtien kiistellyt Armenian kanssa Vuoristo-Karabahin alueesta, jonne armenialainen enemmistö haluaa perustaa oman itsenäisen valtion.

Ekologinen jalanjälki

1 2

1,3

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Azerbaidžan ville vi trenge 1,3 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Azerbaidžan on paperilla parlamentaarinen demokratia, mutta käytännössä maata hallitsee Alijevin perhe diktatorisin ottein. Perhe on pitänyt valtaa jo vuodesta 1993 lähtien: ensin maan neuvostoaikainen kommunistijohtaja Heydar Alijev kuolemaansa vuonna 2003 asti, sitten hänen poikansa Ilham Alivej. Vuonna 2009 järjestettiin kansanäänestys, jonka perusteella poistettiin presidentin virkakausien rajoitukset. Vaaleja on kuitenkin pidetty vilpillisinä. Maan ihmisoikeustilanne on ongelmallinen: poliittista oppositiota vainotaan, armenialaisia sekä muita vähemmistöjä sorretaan, korruptio on yleistä. Sananvapaus on erittäin rajoitettua ja hallintokriittisiä toimittajia ja bloggaajia pidätetään usein. Azerbaidžanin ja Armenian välit ovat yhä tulehtuneet, ja armenialaiset miehittävät muun muassa Azerbaidžanille kuuluvaa Vuoristo-Karabahia (yhteensä seitsemäsosaa koko maasta). Maiden välille on solmittu aselepo vuonna 1994, mutta rauhansopimusta ei ole saavutettu.

Inhimillisen kehityksen indeksi

86 av 186

Azerbaidžan er nummer 86 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Azerbaidžanin merkittävimmät luonnonvarat ovat maakaasu, rautamalmi ja öljy, joista viimeisin on ollut maan suurin vientituote jo pitkään. Azerbaidžan on yksi maailman vanhimmista öljyntuottajista. 1900-luvun alussa Azerbaidžan tuotti lähes puolet maailman öljystä. Tällä hetkellä ainoastaan Saudi-Arabialla ja Iranilla on sitä suuremmat öljyvarat. Luonnonvaroistaan huolimatta Azerbaidžanin siirtyminen markkinatalouteen on ollut hidasta. Öljy- ja kaasutuloista on hyötynyt vain pieni uusrikkaiden joukko. Muu teollisuustuotanto on kehittymätöntä. Maan talous on siksi hyvin haavoittuvainen öljyn hinnanvaihteluiden vuoksi.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Azerbaidžan koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

10 139 177

Ihmistä maassa Azerbaidžan

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 9

2,0

lasta per nainen maassa Azerbaidžan

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22

22

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Azerbaidžan

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

5

17 257

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Azerbaidžan

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Azerbaidžan

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 8

3,9

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Azerbaidžan

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 1

9,1

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Azerbaidžan

Likestilling

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

9,98

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Azerbaidžan

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12

11,6

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Azerbaidžan

Arbeid