Bahrain on pieni saarivaltio Persianlahden lounaisrannikon edustalla, Qatarista pohjoiseen ja Saudi-Arabiasta itään. Pengertie ja sillat yhdistävät Bahrainin Saudi-Arabiaan. Mailla on lyhyt maaraja pengertielle rakennetulla keinotekoisella saarella. Bahrainiin kuuluu yli 30 saarta. Pääsaaren nimi on Bahrain. Se kattaa neljä viidesosaa koko maan pinta-alasta ja siellä asuu myös valtaosa väestöstä. Pääkaupunki Manama on Bahrainin saaren pohjoiskärjessä.

Bahrainissa on kuiva ja lämmin ilmasto. Kesällä on helteitä. Suurin osa vähistä sateista tulee talvella ja keväällä, joulukuun ja huhtikuun välillä. Kesäisin esiintyy hiekkamyrskyjä. Bahrainin saaret ovat matalia. Pääsaaren korkein kohta Jabal al-Dukhan nousee vain 120 metriä merenpinnan yläpuolelle. Saarilla on hienoja hiekkarantoja. Bahrainin vesillä on aikaisemmin ollut monia koralliriuttoja, mutta meren lämpeneminen sekä likaantuminen öljypäästöistä ja asumajätevesistä ovat hävittäneet koralleja. Entisille riutoille on viime vuosina upotettu betonirakenteita helpottamaan uuden korallikannan kasvua. Mahdolliset tulokset näistä keinotekoisista riutoista näkyvät lähivuosien kuluessa.

Bahrainin saarilla on niukka kasvillisuus. Vettä on vähän ja kasvien käytettävissä oleva vesi on useimmiten hieman suolaista murtovettä. Kasvien on sopeuduttava kuivuuteen ja niillä täytyy olla hyvä suolansietokyky. Saarten yleisimpiä puita ovat palmut, istutetut ja kastellut hedelmäpuut, ja meskitet. Hietikoilla kasvaa matalia mehikorvapensaita. Luonnontilainen eläimistö on vähentynyt asutuksen levitessä. Joillakin saarilla elää vielä kuhertajagaselleja. Pienempiä eläimiä ovat korvasiilit, aavikkorotat ja käärmeitä syövät mungot. Rantakosteikoissa pesii, levähtää ja talvehtii paljon lintuja: flamingoja, haikaroita, uikkuja ja kahlaajia.

Bahrain valmistautuu vesivarojen ehtymisen varalle. Pinnanalaiset vesivarat eivät enää riitä antamaan ihmisille ja maataloudelle tarpeeksi makeaa vettä. Bahrainiin on rakennettu suolanpoistolaitoksia erottamaan merivedestä juoma- ja käyttövettä. Parhaillaan rakennetaan uusia puhdistamoja, joissa yhdyskuntien jätevesiä voidaan käsitellä juomakelpoisiksi.

Persianlahden ympärillä on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Yli 5000 vuotta sitten Bahrainin saarella syntynyt Dilmunin valtakunta kasvoi voimakkaaksi aluevaltioksi, joka hallitsi Persianlahden kauppareittejä. Saaren pohjoisosassa Ain Umm Sujoorissa on Dilmunin valtakunnan aikaisten kaivojen jäänteitä. Näiden lähellä on vanhojen kivitemppelien raunioita ja hautakumpuja. Bahrainilaiset kävivät kauppaa Intian ja Mesopotamian kanssa. 3000 vuotta sitten Bahrain kuului Persian valtapiiriin. Bahrainissa sukellettiin helmiä. Helmikauppa vaurastutti maata.

600-luvulla islamin usko levisi alueelle. 800-luvulta 1000-luvulle saakka Bahrainissa oli vallassa ääri-islamilainen karmaattien lahko. Karmaatit tekivät sotaretkiä Irakiin ja Mekkaan. He ryöstivät pyhiinvaellusreittien kulkijoita. 1520-luvulla Portugali valtasi Bahrainin ja Qatarin. Portugalilaiset rakensivat linnoituksia rannikolle. 1600-luvun alussa Persia karkotti portugalilaiset Bahrainista. 1780-luvulta asti Bahrainia on hallinnut arabialainen Khalifan suku. Vuonna 1820 Bahrain solmi merisopimuksen Ison-Britannian kanssa. 1860-luvulla Iso-Britannia alisti Bahrainin protektoraatiksi. Bahrainista tuli tärkeä satama Ison-Britannian Intian kaupassa. 1930-luvun alussa Bahrainista löydettiin öljyä. Bahrain itsenäistyi vuonna 1971.

1970-luvun puolivälissä Libanonin sisällissota horjutti Beirutin asemaa kansainvälisten pankki- ja rahoituspalveluiden tarjoajana. Bahrain nousi huomattavaksi alueelliseksi finanssikeskukseksi. Tämä antoi vauhtia maan kehitykselle. Koko itsenäisyyden ajan Bahrainissa on esiintynyt uskonnollisia jännitteitä. Enemmistö bahrainilaisista on shiiamuslimeja, samoin kuin Iranissa. Hallitseva Khalifan suku ja heidän lähipiirinsä ovat sunnimuslimeja, jotka ovat enemmistönä myös Saudi-Arabiassa. Bahrainin johto on pitänyt yllä läheisiä suhteita Saudi-Arabiaan.

Vuonna 2011 Saudi-Arabian armeijan sotilaat auttoivat Bahrainin hallitusta hajottamaan suuret katumielenosoitukset, joissa vaadittiin taloudellisia ja poliittisia uudistuksia. Vuonna 2021 Euroopan parlamentti arvosteli Bahrainia siitä, että viranomaiset loukkaavat ja rajoittavat väestön oikeuksia ja vapauksia. Ihmisoikeuksien ajajia, toimittajia ja kansanliikkeisiin osallistuvia ihmisiä uhkaillaan, vangitaan ja kidutetaan. Pidätettyjen joukossa on ollut lapsiakin. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Bahrain ei ole vapaa maa. 

Bahrain on kuningaskunta. Kuningas nimittää pääministerin ja hallituksen. Nykyinen kuningas Hamad bin Isa al-Khalifa on hallinnut Bahrainia vuodesta 1999 lähtien. Kuningas Hamadin setä Khalifa bin Salman al-Khalifa toimi pääministerinä viisikymmentä vuotta. Kun pääministeri Khalifa kuoli vuonna 2020, kuningas Hamad nimitti virkaan poikansa Salman bin Hamad al-Khalifan. Bahrainin politiikassa pääministeri ja hallitus ovat suoraan kuninkaan alaisia. Kuninkaalla on suuri vaikutusvalta myös oikeuslaitoksessa. Kuningas nimittää tuomarit ja usein painostaa oikeusistuimia erityisesti sellaisissa tapauksissa, joilla on poliittista merkitystä.

Bahrainin parlamentissa on kaksi kamaria. Kuningas nimittää 40-jäsenisen neuvoston, joka toimii parlamentin ylähuoneena. Alahuoneen, eli edustajainhuoneen, 40 jäsentä valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Poliittiset puolueet eivät ole sallittuja. Ehdokkaat voivat kuitenkin muodostaa valitsijayhdistyksiä. Vaalijärjestelmän tutkijat ovat huomauttaneet, että Bahrainin vaalikäytännöt suosivat vallanpitäjiä. Hallitus on kieltänyt ja lakkauttanut yhdistyksiä ja liikkeitä, jotka vapaasti toimiessaan olisivat voineet synnyttää kasvukykyisiä oppositioryhmittymiä. Hallituksen vastustajia on vangittu ja karkotettu maasta. Sadoilta shiiamuslimeilta, jotka ovat osallistuneet hallituksen vastaiseksi tulkittuun toimintaan on jopa riistetty Bahrainin kansalaisuus. Vaalipiirit on suunniteltu ja rajattu niin, että shiiamuslimit ovat aina aliedustettuja. Vaalien järjestämisestä vastaa oikeusministeri, Khalifan suvun jäsen. Hallitus on rajoittanut voimakkaasti viestimien toimintaa, jotta poliittisista kysymyksistä ei käytäisi julkista keskustelua.

Bahrainissa on 750 000 vierastyöläistä. Heistä 200 000 on naisia. Eniten vierastyöläisiä on tullut Intiasta, Bangladeshista ja Egyptistä. Afrikkalaisten vierastyöläisten määrä on kasvanut viime vuosina. Vierastyöläisillä ei ole kansalaisoikeuksia. He kärsivät usein huonosta kohtelusta. Heidän passinsa voidaan takavarikoida. He eivät voi vaihtaa työpaikkaa ilman työnantajan lupaa. Heille maksetaan alhaisempia palkkoja kuin bahrainilaisille. Kolme neljäsosaa Bahrainin työvoimasta on vierastyöläisiä. Bahrain ei ole allekirjoittanut kansainvälisiä pakolaisuussopimuksia eikä tunnusta pakolaisten oikeuksia.

Maailmanpankki luokittelee Bahrainin korkean tulotason maaksi. Vuonna 2020 talous supistui 5 prosenttia. Sen jälkeen öljyn hinnan kohoaminen on elvyttänyt kasvua. Bahrainin tärkeimmät tuotteet ovat öljy ja alumiini. Bahrain jalostaa muiden tuottajamaiden raakaöljyä. Vuonna 2019 vain sadasosa Bahrainin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 35 prosenttia työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 64 prosenttia palvelualoilla. Bahrain on huomattava pankkitoiminnan sekä lento- ja meriliikenteen keskus. Maan tavoitteena on ollut tuotantoelämän monipuolistaminen, jotta talous ei olisi liian riippuvainen öljyn viennistä.

Vuonna 2019 Bahrainissa kävi 11 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turismi tuotti lähes 4 miljardia dollaria. Vuonna 2020 matkailu romahti koronapandemian vuoksi. Bahrainissa kävi alle 2 miljoonaa turistia ja matkailutulot olivat 724 miljoonaa dollaria. Vuodesta 2021 alkaen Bahrainin matkailu on elpynyt nopeasti. Suurin turistivirta tulee Saudi-Arabiasta. Sen lisäksi Bahrainissa käy paljon matkailijoita Intiasta, Kuwaitista ja Iso-Britanniasta. Bahrainin ja Saudi-Arabian välisen salmen yli on rakennettu 25 kilometriä pitkä nelikaistainen pengertie, jota käytti vuonna 2021 lähes 5 miljoonaa ajoneuvoa. Helppo kulkuyhteys on lisännyt viikonloppumatkailua Saudi-Arabiasta Bahrainiin.

Vuonna 2020 Bahrainin viennin arvo oli 10 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 12 miljardia dollaria. Kolmasosa vientituloista tuli öljystä. Alumiinin osuus oli 28 prosenttia (alumiinimalmi, -vaijeri ja -levyt). Muita vientituotteita olivat rauta 9 % (rautamalmi ja jalosteet), vaatteet ja tekstiilit 5 %, kemian teollisuuden tuotteet 4 %, koneet ja laitteet 2 %, asfaltti 2 %, muovit 2 %, kulta 1 % sekä juusto 1 %. Suurimmat vientimaat olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia, Malesia, Yhdysvallat ja Kuwait. Suuria tuontimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia, Kiina, Brasilia ja Yhdysvallat.