[[suggestion]]
Bangladesh
 
Flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Dhaka

Etniset ryhmät

Bengaleita 98 %, etnisiä vähemmistöjä 2 % (chakmoja, tripureja, marmoja, mundia, garoja (achik), oraoneja, santaleja, mroita, manipureja, zomeja ja bihareita)

Kieli

Bangla (virallinen) 98,8 %, Muut 1,2 % (chittagonia, sylheti, barishailla, rohingya, tangchangya, chakma, rangpuri, bishnupriya manipuri, assamese, useita bihari-kieliä, a'tong, chak, koch, garo, megam, tripuri, meitei manipuri, mizo, mru, pangkhua, rakhine/marma, useita chin-kieliä, khasi, koda, mundari, pnar, santali, war, kurukh, englanti, arabia ja hindi)

Uskonto

Islam (virallinen) 90,4 %, Hindulaisuus 8,5 %, Buddhalaisuus 0,6 %, Kristinusko 0,4 %, Muut 0,1 %

Väkiluku

166 303 494

Valtiomuoto

Parlamentaarinen tasavalta

Pinta-ala

147 630 km2

Valuutta

Taka

BKT per asukas

6 613 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

26. maaliskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Bangladesh sijoittuu pääosin Himalajalta laskevien Padma- (Ganges) ja Yamuna-jokien laaksojen muodostamaan Padman tasankoon. Pohjoisen pieniä kukkuloita lukuun ottamatta Bangladeshin maasto on äärimmäisen tasaista, ja maan keskimääräinen korkeus onkin alle yhdeksän metriä merenpinnan yläpuolella. Tasaisuudesta ja suoranaisista painaumista johtuen merkittävä osa Koillis-Bangadeshia on korkean tulvariskin aluetta ja sadekaudella tulvaveden syvyys voi nousta jopa kolmeen metriin.

Bangladeshin ilmasto on voimakkaasti Intian valtameren monsuunin muokkaama, runsassateinen ja melko lämmin. Päivän huippulämpötilojen keskiarvo vaihtelee talven 20 asteesta kesän 30 asteeseen. Bangladeshin keskimääräinen sademäärä on erittäin korkea ja käytännössä kaikki asutuksesta ja pelloista vapaat alueet, joita on hyvin vähän, ovat sademetsän peitossa.

Historia

Nykyisen Bangladeshin alueella pysyvän asutuksen ja riisin vesiviljelyn merkkejä on ajoitettu kuparikaudelle noin 4000 vuoden taa. Alueellen uskotaan asettuneen ensinaustroaasialaisia kansoja, minkä jälkeen tiibetiläis-burmalaiset, dravidat ja indoarjalaiset ovat asteittain saapuneet alueelle todennäköisesti tässä järjestyksessä. Varhaisin kirjallinen maininta Bangladeshista on löydetty Padma-joen varrelta seinäkirjoituksesta, joka on ajoitettu noin vuoteen 300 eaa.

Bengalin (Bangladesh) eriytyminen intialaisesta hindu- ja buddhalaisesta kulttuurista sai alkusysäyksensä vuonna 1204, kun turkkilais-afgaanien muslimivalloitukset ylsivät alueelle (joskin ensimmäiset islamilaiset kauppiaat olivat saapuneet alueelle jo 800-luvulla). Valloitus jäi erittäin lyhytaikaiseksi, mutta avasi oven Delhin sulttaanikunnan laajentumiselle lähes koko Intian alueelle. Delhin sulttaanikunnan johdossa oli sarja turkomaanivalloittajia Transoxianasta ja ajan kuluessa johtava eliitti sekä islamistui että paikallistui. Kun Bengalin sulttaanikunta voitti itsenäisyytensä vuonna 1352, islaminusko oli juurtunut alueelle. Bengalista kehittyi nopeasti merkittävä kauppavaltio ja maanviljelytuotteiden viejä.

Vuonna 1526 alkunsa saanut turkkilais-intialainen moguli-imperiumi valloitti Bengalin, mutta alueellinen autonomia säilyi vahvana. Useiden poliittishallinnollisten ja kulttuuristen uudistusten ja vahvistettujen kauppayhteyksien avulla Bengalin provinssi vaurastui, ja erityisesti kangas- ja vaateteollisuus kukoistivat. 1600-luvun lopulla Iso-Britannia perusti ensimmäisen kauppa-asemansa Kalkuttaan, ja kun moguli-imperiumin valta heikkeni, Iso-Britannian Itä-Intian kauppakomppania vahvisti otettaan alueesta. Vuonna 1757 Iso-Britannia valloitti Bengalin provinssin ja alkoi vuodesta 1786 systemaattisesti siirtää kolonialisteja alueelle. Samalla Iso-Britannia uudisti maanjako- ja omistusjärjestelmän.

Brittiläisen Intian (Raj) (1856–1947) sortovaltaa vastustava itsenäistymisliike alkoi vuonna 1877 kasvaa vauhdilla. Britannia luotti pääasiassa hindulaisiin paikallisjohtajiin, minkä vuoksi nationalistisen Intian kansalliskongressin synnyttyä vuonna 1885 muslimivähemmistö jättäytyi liikkeen ulkopuolelle. Vuosina 1881–1900 Iso-Britannia teki Delhin seudun valtakielestä hindistä koko Intian ainoan virallisen kielen, vaikka nykyäänkin sitä puhuu alle 40 prosenttia kansasta. Vuonna 1906 Intian Muslimiliitto perustettiin puolustamaan muslimialueiden kielten, kulttuurien ja uskonnon identiteettiä Iso-Britannian toteuttamaa yhtenäistämispolitiikkaa vastaan. Muslimiliiton ensimmäiseen kokoukseen osallistui yli 3000 delegaattia ja sen tarve tunnustettiin laajalti.

Vuonna 1940 Muslimiliitto siirtyi kannattamaan kahden valtion mallia, ja vuonna 1942 liiton johto vangittiin. Vuoden 1946 vaalimenestyksen jälkeen kansalliskongressi tunnusti Muslimiliiton aseman Intian muslimien edustajana, ja kun Britannia myönsi Intialle ja Pakistanille itsenäisyyden, vedettiin rajalinja karkealla kädellä Punjabin ja Bengalin provinssien halki. Tämä jätti Bengalin itäosan ja Punjabin länsiosan osaksi Pakistania. Vaikka itsenäistyneen Pakistanin länsiosa oli kooltaan suurempi, asui 55 prosenttia väestöstä Itä-Pakistanissa eli nykyisessä Bangladeshissa. Bangladeshin itsenäistymisliike alkoi saman tien ja väkivaltaisuudet voimistuivat tasaisesti.

Joulukuussa 1971 Intia hyökkäsi sekä Itä- että Länsi-Pakistaniin. 13 päivää myöhemmin Pakistan antautui, mikä tarjosi Bangladeshille tilaisuuden itsenäistyä. Vuonna 1972 Bangladesh sai uuden hallituksen, mutta väkivaltainen, Pakistan-myönteinen vastarintaliike jatkoi kampanjointia syrjäseuduilla. Vuonna 1973 laadittu perustuslaki vahvisti Bangladeshin uskonnosta riippumatonta valtajärjestelmää, joka erosi Pakistanin ajan islamilaisesta teokratiasta. Bangladeshin aloittama sosialistinen talousjärjestelmä syöksi maan syvään nälänhätään vuonna 1974. Vuonna 1975 pääministeri perheineen murhattiin, minkä seurauksena armeijan yhtenäisyys hajosi. Heti edellisen perään uusi vallankaappaus nosti entisen Pakistan-mielisen vapaustaistelijan valtaan. Pakistanin talous vahvistui nopealla tahdilla ja hallintojärjestelmä tehostui, mutta vallankaappausyritykset toistuivat, kunnes lopulta vuonna 1981 armeija salamurhasi pääministerin. Armeijan ylin johto ei ollut mukana operaatiossa, vaan johto teloitti kaikki vallankumoukselliset ja otti vallan itselleen.

1980 luvulla sotilasjuntta pyrki legitimoimaan valtaansa valevaaleilla, mikä voimisti poliittisia protesteja ja lakkoja junttaa vastaan. Bangladeshin talous taantui. Vuonna 1990 protestit johtivat aseettomaan vallankumoukseen ja väliaikaishallitusta johtamaan valittu laamanni kaappasi vallan. Protestit ja lakot jatkuivat, kunnes vuonna 1996 valta vaihtui uudelle, erittäin epäsuositulle väliaikaishallitukselle. Tämän jälkeen valta on vaihtunut lähes joka vaaleissa, mutta massiivinen korruptio ja vaihtoehtojen jääminen kahteen toisilleen erittäin vihamieliseen puolueeseen, jotka säännöllisesti yrittävät epärehellisin keinoin pysyä vallassa, ovat nakertaneet Bangladeshin hallintokulttuuria voimakkaasti. Samalla maan taloudelliset ja yhteiskunnalliset ongelmat ovat jääneet vaille huomiota.

Ekologinen jalanjälki

4

0,5

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Bangladesh asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,5 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Bangladesh on parlamentaarinen tasavalta ja yhtenäisvaltio, jonka hallintojärjestelmä on mallinnettu Iso-Britanniasta. Maan johdossa toimii presidentin viisivuotiskausille virkaan kutsuma pääministeri. Pääministerin työtä tukee ministerineuvosto ja 350-henkinen parlamentti. Parlamenttipaikoista 50 on varattu naisille ja ne ovat lähes ainoat paikat, joihin naiset pääsevät. Parlamentti valitsee seremoniallista virkaa pitävän presidentin.

Käytännössä Bangladesh on kaksipuoluejärjestelmä, mutta opposition toiminta on demokraattisesti rajoittunutta ja vallassa oleva puolue järjestelmällisesti pyrkii pysymään vallassa keinoja kaihtamatta. Myös virkamieskoneisto suurimmaksi osaksi vaihtuu hallituspuolueen vaihtuessa, kun puolue pyrkii palkitsemaan tukijansa. Bangladeshissa on käytössä Iso-Britanniaan perustuva tapaoikeuslaitos, mutta käytännössä se ei ole poliittisesta eikä taloudellisesta vallasta erillinen.

Bangladeshin poliittiset vapaudet ovat rajattuja ja mittavat mielenosoitukset ja lakot yleisiä. Sanan- ja lehdistönvapaudet johtuvat pikemmin hallituksen rahoituksen kuin yrittämisen puutteesta.

Tasa-arvo

Eriarvoisuus on merkittävä ongelma niin toimeentulon, sukupuolen kuin etnisyydenkin suhteen. Varallisuus on kasaantunut harvoihin käsiin, sosiaaliturvaa tai tasa-arvopolitiikkaa ei ole ja talouseliitin vaikutusmahdollisuudet ovat korruption vuoksi huomattavat.

Naisten taloudellisen osallistumisen mahdollisuudet ovat erittäin heikot. Naisilla on vain 20,7 prosenttia maanviljelysektorin ulkopuolisista, palkallisista työpaikoista ja yritysten johdosta vain 11,5 prosenttia on naisia. Suurten yritysten kohdalla luku on huomattavasti alhaisempi. Vain 35,8 prosentilla naisista on pankki- tai mobiilitili ja naisten lainansaantimahdollisuudet ovat huomattavan heikot.

Tytöt käyvät keskimäärin vain 5,7 vuotta koulua, 59 prosenttia tytöistä joutuu lapsena naimisiin ja 8,3 prosenttia ensisynnyttäjistä on alaikäisiä. 20,6 prosenttia hallitus- ja 25,2 prosenttia paikallistason hallituspaikoista on naisten hallussa, ja ylemmän tason paikkojen kohdalla luku on huomattavasti alhaisempi. Lainsäädännöllisesti naisten tasa-arvon esteet ovat Kaakkois-Aasian vähäisimmät ja merkittävimmät esteet liittyvätkin haitallisiin asenteisiin ja rooliodotuksiin.

Nuorisotyöttömyys on erittäin yleistä, 11,9 prosenttia, ja väestöstä 55,6 prosentin työpaikat ovat erittäin haavoittuvaisia. Työntekijöiden oikeuksia tai minimipalkkaa ei tunneta ja pakkotyövoiman, tai sitä lähentelevän haavoittuvuuden tason, käyttäminen on verrattain yleistä. Vain 44 prosentilla väestöstä on jonkinlainen toisen asteen (yläaste) koulutus, ja lukutaitoisuus on poikkeuksellisen harvinaista, 73,9 prosenttia. Käytännössä lukutaidon taso vaihtelee huomattavasti.

Heikoimmassa asemassa ovat kuitenkin 1,3 miljoonaa rohingya-pakolaista. Yksin vuonna 2017 740 000 rohingyaa pakeni Myanmarista, ja elinolosuhteet pakolaisleireillä, erityisesti maailman suurimmalla pakolaisleirillä Kutupalongissa, ovat erittäin heikot. Nälänhätä on yleistä, koulutusmahdollisuudet heikot ja kaikesta on puutetta. 880 000 pakolaista elää kokonaan WFP:n ruoka-avun varassa.

Terveys ja puhtaus

Bangladeshin terveydenhuollon taso on heikko ja palveluiden kattavuus erittäin rajallinen. Hoitotarvikkeista, toimivasta infrastruktuurista, koulutetusta hoitohenkilökunnasta ja lääkeaineista on pulaa. Covid-19-pandemiakriisi on vaikeuttanut tilannetta entisestään ja hallituksen ylläpitämät liikkumisrajoitukset ovat vahingoittaneet kuljetusketjuja ja heikentäneet ravinnon saatavuutta.

Bangladeshin yleinen hygienian taso on heikko. Arviolta vain 55 prosentilla kansasta on mahdollisuus juoda puhdistettua vettä, ja veden mukana leviävät taudit, erityisesti A-hepatiitti ja erilaiset vatsataudit, ovat verrattain yleisiä. Myös denguekuumetta, malariaa, lavantautia, B-hepatiittia ja hiv-infektioita esiintyy.

Suurkaupunkien ja erityisesti Bangladeshin pääkaupungin Dhakan ilmanlaatu on erittäin huono. Pitkäkestoinen altistuminen lisää vakavien hengityselinsairauksien riskiä ja myös lyhytaikaisempi altistuminen aiheuttaa muun muassa limakalvoärsytystä sekä iho- ja silmäoireita.

Vaatetehtaiden turvallisuustasossa on merkittäviä puutteita ja vakavat onnettomuudet ovat yleisiä. Kymmenet tuhannet pakolaiset pakenevat rajan yli Bangladeshiin, mutta maasto on vaikeakulkuista, nälkäkuolemat ovat yleisiä ja ihmiset epätoivoisia.

30,8 prosenttia (5,5 miljoonaa) alle 5-vuotiaista lapsista kärsii aliravitsemuksesta ja yksipuolisesta ruokavaliosta johtuvasta alikasvuisuudesta. Slummeissa asuvien lasten keskuudessa luku on yli 50 prosenttia. Slummien elinolosuhteet ovat poikkeuksellisen heikot. Neljäsosa väestöstä eli 40 miljoonaa ihmistä elää ravinnonsaanniltaan merkittävän haavoittuvaisessa tilassa ja 11 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista nälänhädästä. Kaikkiaan WFP onkin auttanut 155 miljoonaa nälänhädässä elävää ihmistä, mutta avun tarve kasvaa nopeasti.

Ilmastonmuutoksesta ja maaperän alavuudesta johtuen 30–50 prosenttia Bangladeshin pinta-alasta on erityisen haavoittuvaista yleistyville ekokatastrofeille, mikä vaarantaa pääosin alkeellisissa oloissa elävien maaseudun asukkaiden elämän edellytykset. Rakentamisen heikko taso altistaa ahtaat kaupungit tuhoisille maanjäristyksille.

Turvallisuustilanne

Bangladeshin yleinen turvallisuustilanne on melko heikko. Terrorismin uhka on korkea koko maassa, väkivaltaisiksi yltyvät mielenosoitukset ovat yleisiä ja erityisesti Bangladeshin ja Myanmarin välisellä raja-alueella levottomuudet ovat yleisiä. Talvella tuhoisat tulvat ja keväisin vaaralliset pyörremyrskyt ovat yleisiä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

13

127 av 188

Bangladesh sijoittuu sijalle 127 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Bangladeshin talouden merkittävimmät esteet liittyvät pitkään jatkuneeseen poliittiseen epävakauteen, endeemisenä esiintyvään korruptioon, monopolistisiin käytänteisiin, infrastruktuurin heikkoon kuntoon, epäluotettavaan ja vajavaiseen energiantuotantoon ja työvoiman alhaiseen koulutustasoon. Sen sijaan halvan työvoiman runsaasta saatavuudesta on muodostunut Bangladeshin talouden puskuri ja vaateteollisuudesta talouden veturi. Vaateteollisuus kattaakin yli 80 prosenttia Bangladeshin kokonaisviennistä.

Bangladeshin tärkeimmät vientituotteet ovat ei-neulotut miesten puvut, neulotut T-paidat, neulotut villapaidat, ei-neulotut naisten puvut ja ei-neulotut miesten paidat. Eniten bangladeshilaisia tuotteita ostavat Yhdysvallat, Saksa, Iso-Britannia, Espanja ja Ranska. Tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat öljyjalosteet, raakapuuvilla, maakaasu, puhdas raskas kudonnaispuuvilla ja roskarauta. Eniten tuotteita tuodaan Kiinasta, mutta myös Intiasta, Singaporesta, Malesiasta ja Indonesiasta.

Kehitys

Huolimatta mittavista pakolaisvirroista Intiaan ja pienemmissä määrin Myanmariin, Bangladeshin väkiluku yli tuplaantui vuosina 1974–2011, mikä on aiheuttanut merkittäviä haasteita Bangladeshin kehitykselle. Vuonna 2015 Bangladesh nousi alemman keskitulon maiden joukkoon ja kehitys on ollut tasaista. Bangladesh on saavuttanut useita muitakin kehityksen merkkipaaluja. Merkittävällä osalla ihmisistä on mahdollisuus päästä peruskouluun, tyttöjen kouluttautuminen on sallittu, lapsi- (3 %) ja synnytyskuolleisuus (0,1 %) ovat vähentyneet merkittävästi, kuten myös köyhyydessä (31,5 %) ja absoluuttisessa köyhyydessä (17,6 %) elävien määrät.

Tie- ja informaatioverkon taso on huono ja kattavuus rajallinen. 15 prosenttia bangladeshilaisista elää internetyhteyden kattavuusalueella, mutta käytännössä yhteydet ovat usein hitaita ja kalliita. Sähköverkko kattaa 78,3 prosenttia väestöstä, mutta verkko on huonokuntoinen, pitkätkin katkot ovat yleisiä ja myös voimalaitosten raaka-ainehuollossa on toistuvasti puutteita. Bangladeshin sähköntuotanto pohjaa pääosin maakaasuvoimaloihin, mutta myös bioenergialla ja palmuöljyllä on merkittävä rooli kokonaistuotannossa. Maaseudulla puun ja jätösten poltto on edelleen yleinen energiantuotannon muoto.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Bangladesh koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

167 885 680

Ihmistä maassa Bangladesh

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 8

1,9

lasta per nainen maassa Bangladesh

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29

29

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Bangladesh

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

2

6 613

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Bangladesh

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

10 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Bangladesh

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

5

0,6

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Bangladesh

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 7

9,7

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Bangladesh

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
9 7 8 9 10

5,9

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Bangladesh

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 5 9 10

7,49

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Bangladesh

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,2

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Bangladesh

Tasa-arvo

Työ