Barbados
Turismi on ohittanut sokerin Barbadosin talouden tukipilarina. Barbados on yksi maailman kehittyneimmistä kehitysmaista.
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Bridgetown
-
Etniset ryhmät
- afrikkalaista alkuperää 93 %, eurooppalaista alkuperää 3,2 %, afrikkalaista ja eurooppalaista alkuperää 2,6 %, muita 1,2 %
-
Kieli
- englanti
-
Uskonto
- protestantit 63,4%, roomalaiskatoliset 4,2%, muut kritistityt 7%, muut 4,8%, ei mitään tai ei tietoa 20,8%
-
Väkiluku
- 272 200
-
Valtiomuoto
- parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia
-
Pinta-ala
- 431 km2
-
Valuutta
- Barbadoksen dollari
-
BKT per asukas
- 14 817 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 30. marraskuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Barbados on pieni saarivaltio, joka sijaitsee Karibianmeren ja Atlantin välissä, noin 435 kilometriä Venezuelan rannikosta koilliseen. Se on Karibianmeren saarista itäisin, erillään muista saarista. Barbados on pinta-alaltaan maailman 14. pienin valtio. Sen leveys on suurimmillaan 23 kilometriä ja saaren pituus on 34 kilometriä. Barbados on saarena tasainen ja sen sisämaassa on ylänköjä. Koralliriutat ympäröivät saaren kauniiksi kuvailtuja rantoja. Barbados on saarena säästynyt yllättävän hyvin Karibianmeren luonnonkatastrofeilta, esimerkiksi hurrikaaneilta. Barbadosin ilmasto on trooppinen. Sadekausi ulottuu heinäkuulta lokakuulle. Kolmen vuosisadan sokeriteollisuuden takia saarella ei ole enää juurikaan metsää, sitä on enää noin 12 prosenttia maa-alasta.
Historia
Englannista saapuneet noin 2000 siirtolaista asettuivat Barbadosin saarelle 1620-luvulla, jolloin se oli asumaton. Saarta ovat todennäköisesti aiemmin historiassa asuttaneet karibit ja arawakit. Barbadosille tuotiin orjatyövoimaa Afrikasta, ja englantilaiset maanomistajat viljelyttivät heillä maata, etenkin sokeria. Viimeiset orjat vapautettiin vuonna 1838. Barbados sai vuonna 1693 oman edustuslaitoksensa, jolla se sai itsehallinnon, joka vaihtui itsenäisyydeksi vuonna 1966. Länsi-Intian liittovaltio hallitsi Barbadosta vuosina 1958−1962. Kun liittovaltio pian hajosi, Barbados palasi Ison-Britannian itsehallinnolliseksi siirtomaaksi, kunnes se itsenäistyi neljä vuotta myöhemmin.
Ekologinen jalanjälki
2,2
Yhteiskunta ja politiikka
Barbados on itsenäistynyt Isosta-Britanniasta, mutta perustuslaillisena monarkiana sen kuningatar on edelleen Ison-Britannian kuningatar Elisabet II. Barbadosin parlamentti on kaksikamarinen. Poliitikot äänestetään parlamenttiin suoralla kansanvaalilla. Valtion pääpuolueet ovat sosiaalidemokraattinen Barbadosin työväenpuolue (BLP) ja keskustalainen Demokraattinen työväenpuolue (DLP). Politiikan yksi keskeisistä puheenaiheista on ollut kalliit elin- ja asumiskustannukset. Yli 95 prosentilla barbadosilaisista joko molemmat tai toinen vanhemmista on afrikkalaislähtöinen, eli toisin sanoen aikoinaan orjana saarelle tuotu sokeriviljelmien työntekijä. Saarivaltion asumistiheys on maailman korkeimpia.
Inhimillisen kehityksen indeksi
58 av 188
Talous ja kaupankäynti
Sokeri oli pitkään Barbadosin merkittävin vientituote ja sen talouden perusta, kunnes turismi nousi 1990-luvulla tärkeimmäksi. Suurin osa turisteista tulee Yhdysvalloista, joten Barbadosin talous on näin ollen riippuvainen yhdysvaltalaisten matkailusta. Esimerkiksi syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen yhdysvaltalaisten turismi hiipui, ja se vaikutti myös Barbadosiin. Saarivaltion taloudellinen vakaus ja jopa talouskasvu ovat silti luoneet siitä yhden kehittyneimmistä kehitysmaista. Elintaso on suhteellisen korkea. Saarella on myös kansainvälistä pankkitoimintaa ja tunnettu rommiteollisuus. Viime vuosina on rakennettu suuri määrä hotelleja, mutta työpaikkojen pieni määrä on pakottanut monet paikalliset etsimään töitä ulkomailta.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Barbados koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
287 708
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,6
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
37
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
14 817
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
4,4
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
8,9
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
6,2
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,96
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?