Bhutan
Keskeiset luvut ja tiedot
Maantiede
Bhutan on pieni sisämaavaltio Aasiassa, Himalaja-vuoristossa. Sen ympärillä on kaksi suurvaltaa: Kiina ja Intia. Vuoristoisen valtion korkeuserot ylittävät jopa seitsemän kilometriä. Maaperä on erittäin epätasainen. Bhutanin pohjoisosissa sijaitsevilla vuoristoilla lämpötila on erittäin alhainen. Keski-Bhutanin vuoret muodostavat rotkoja suurelle jokiverkostolle, jolla on keskeinen vaikutus Bhutanin maalouteen. Eteläiseen maahan sijoittuu tiheät lehtimetsät, jotka ovat tärkeitä maan puutalouden kannalta. Korkeuserojen takia Bhutanin ilmasto vaihtelee äärimmilleen maan eri osissa. Etelän ylängöiden subtrooppinen vyöhyke vaihtuu pohjoisille vuoristoilla arktiseksi ilmastoksi. Bhutanissa on viisi toisistaan erottuvaa vuodenaikaa: kesä, syksy, talvi, kevät ja monsuunikausi, joka on erityisen vahva maan länsiosissa.
Historia
Bhutanin alueella on ollut ihmisasutusta jo yli 4000 vuotta sitten. Bhutanin muinaishistoriasta ja sen alkuasukkaista ei kuitenkaan ole runsaasti tietoa, sillä keskeiset asiakirjat tuhoutuivat Punakhan kirjaston tulipalossa vuonna 1827. Buddhalaisuuden hallitseva Bhutan koostui 1600-luvulle asti toisiaan vastaan taistelleista lääneistä, mutta ne yhdistyivät, kun tiibetiläinen lama ja sotilasjohtaja Shabdrung Ngawang Namgyal toimi asian puolesta. Kun Namgyal kuoli 1652, Bhutan vaipui anarkismiin ja tiibetiläiset yrittivät vallata maan – mutta epäonnistuivat. Bhutan miehitti 1700-luvulla Cooch Beharin kuningaskunnan, ja sitä seurasi taisteluita, joissa intialaiset sotivat Bhutania vastaan. Bhutan suostui lopulta vetäytymään ja solmittiin rauha. Sisällissota ravisteli Bhutania 1870-luvulla, mutta rauha saavutettiin seuraavalla vuosikymmenellä. 1900-luvun alussa Bhutan valitsi itselleen periytyvän kuninkaan ja Ison-Britannian kuningaskunnan hallitsema Intia otti Bhutanin suojelukseensa ja antoi tälle poliittisen autonomian. Bhutan itsenäistyi Intiasta vuonna 1949 ja Intia tunnusti tämän itsenäisyyden. Kiinan kansanarmeija hyökkäsi Bhutaniin vain kaksi vuotta myöhemmin, ja Bhutan päätti vahvistaa sidettään Intiaan.
Ekologinen jalanjälki
2,6
Yhteiskunta ja politiikka
Bhutan on eristäytynyt muusta maailmasta. Maassa ei ole juurikaan turismia, sillä maan hallitus suhtautuu ulkomailta tuleviin matkailijoihin nihkeästi. Sitä perustellaan paikallisen buddhalaisen kulttuurin säilyttämisellä. Bhutanin itsenäisyyskään ei ole aivan selvä, sillä maalla on erityinen suhde Intiaan, jonka suojeluksessa se on pienenä valtiona ollut. Bhutan on kuitenkin toiminut ulkopolitiikassaan Intian mallin vastaisesti. Bhutanin valtionpäämiehen virka on periytyvä, mutta mikäli kaksi kolmasosaa parlamentista äänestää vaihdon puolesta, se toteutuu. Bhutaniin on kehittynyt kaksipuoluejärjestelmä. Bhutanin demokratia on siitä poikkeuksellinen, että äänioikeutta ei ole kansalaisella, vaan kokonaisella perhetaloudella, jolla on yksi ääni käytettävissään. Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Bhutania ihmisoikeusrikkomuksista, muun muassa kidutuksesta. Kuninkaan arvostelu ja muu ”valtion vastainen” toiminta on maassa laitonta. Televisio tuli Bhutaniin vasta vuonna 1999.
Inhimillisen kehityksen indeksi
128 av 188
Talous ja kaupankäynti
Bhutanin talous on erittäin alkeellinen. Se on pieni ja melko merkityksetön kansainvälisessä mittakaavassa. Bhutan on bruttokansantuotteeltaan maailman 162. suurin. Bhutanin talous perustuu pitkälti yhteistyöhön sen naapurivaltion, entisen liittolaisen Intian kanssa. Bhutan vie Intiaan vesivoimalla tuotettua sähköä sekä maa- ja metsätalouden tuotteita, esimerkiksi riisiä, maissia ja juurikkaita. Intia on myös Bhutanin merkittävin tuontimaa. Se tuo 70 prosenttia maahan tuotavasta materiasta. Maa- ja metsätalous antaa elannon noin 70 prosentilla bhutanilaisista. Vuoristoisen maaperän vuoksi Bhutanin infrastruktuurin rakentaminen on erityisen hankalaa.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Bhutan koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
779 900
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,9
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
28
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
11 130
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
1,8
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
9,3
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
3,7
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
6,66
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
