Bosnia-Hertsegovina
Vuosien 1992–1995 sota on jättänyt jäljen Bosnia ja Hertsegovinaan. Etniset ryhmät elivät aikaisemmin rinta rinnan, mutta nykypäivänä maa on hajanainen.
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Sarajevo
-
Etniset ryhmät
- bosniakkeja 48 %, serbejä 37,1 %, kroatialaisia 14,3 %, muita 0,6 % (2000)
-
Kieli
- bosnia, kroatia, serbia
-
Uskonto
- muslimeita 40 %, ortodokseja 31 %, roomalaiskatolilaisia 15 %, muita 14 %
-
Väkiluku
- 3 819 684
-
Valtiomuoto
- liittovaltio
-
Pinta-ala
- 51 129 km2
-
Valuutta
- Marka
-
BKT per asukas
- 16 846 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 1. maaliskuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Bosnia ja Hertsegovina on melko pienikokoinen valtio, joka sijaitsee Balkanin niemimaalla. Sen naapurimaita ovat Kroatia, Serbia ja Montenegro. Arviolta puolet maaperästä on metsän peitossa. Bosnia ja Hertsegovinasta löytyy kukkuloita ja vuoriakin. Maan pohjoisosissa lähellä Kroatian rajaa on runsaasti ylänköjä, maan keskisosissa on matalia vuoria ja eteläisillä alueilla sijaitsee Dinaariset Alpit. Kymmenen prosenttia maa-alasta on viljelyskelpoista. Bosnia ja Hertsegovinan ilmasto on vyöhykkeelle tyypillinen. Rannikkoalueilla talvet ovat sateisia ja maan pohjoisosissa talvet voivat olla hyvinkin ankaria ja kesät puolestaan lyhyitä. Maan konfliktit ovat jättäneet jälkensä myös infrastruktuuriin ja vaurioittaneet ympäristöä.
Historia
Slaavilaiset alkuperäiskansat asuttivat nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan aluetta 600-luvulta lähtien. Serbian ja Kroatian silloiset kuningaskunnat jakoivat alueen hallinnan 800-luvulla. Kaksi vuosisataa myöhemmin alue liitettiin Unkarin kuningaskuntaan, kunnes se itsenäistyi omana kuningaskuntanaan 1200-luvulla. Itsenäisyys katkesi vuonna 1463, kun Bosnia liitettiin Ottomaanien (eli osmanien) valtakuntaan. Vuonna 1875 syttyi kapina, kun kansallismieliset talonpojat hyökkäsivät osmanialaisia hallitsijoitaan vastaan. Serbia, Montenegro ja Venäjä auttoivat slaavilaisia kapinallisia, joten Ottomaani-valtakunta luopui Bosniasta, joka liitettiin takaisin Itävalta-Unkariin. Kun serbialainen opiskelija murhasi Itävalta-Unkarin arkkiherttuan Franz Ferdinandin Sarajevossa, syttyi ensimmäinen maailmansota, jonka jälkeen Bosniasta tuli osa Jugoslavian kuningaskuntaa vuonna 1929. Kroatia ja Slovenia erosivat Jugoslaviasta vuonna 1991 ja silloin myös Bosnia alkoi haikailla itsenäisyyden perään. Kansallismielisten tunteet kuohahtivat ja edessä oli kolme vuotta sisällissotaa, jossa ei säästytty sotarikoksilta. Sota päättyi marraskuun 21. päivänä vuonna 1995
Ekologinen jalanjälki
2,1
Yhteiskunta ja politiikka
Bosnia ja Hertsegovina rakentuu kahdesta poliittisesta kokonaisuudesta: Bosnian ja Hertsegovinan federaatiosta ja Serbitasavallasta. Nämä kaksi osaa jaettiin vuonna 1995, kun solmittiin rauhansopimus. Molemmat kattavat noin puolet koko maasta. Molemmilla osapuolilla on oma presidentti ja parlamentti. Bosnia ja Hertsegovina toipuu yhä vuosien 1992–1995 sodasta, jossa taisteltiin siitä, tulisiko alueen itsenäistyä vai pysyä osana Jugoslaviaa, joka lopulta romahti ja sirpaloitui moniin eri osiin. Tänä päivänä Bosnia ja Hertsegovina on itsenäinen valtio, mutta se on YK:n johtaman kansainvälisen tarkkailun alainen. Vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan valtion tilanne on yhä epävakaa; monikulttuurisen maan etninen nationalismi on yhä liian voimakasta. Noin 30 prosenttia kansasta elää köyhyysrajan alapuolella ja noin 35 prosentilta puuttuu terveysvakuutus. Nykyisen hallituksen yksi suurimmista päämääristä on toteuttaa uudistuksia, jotka tulevaisuudessa mahdollistaisivat maan EU-jäsenyyden.
Inhimillisen kehityksen indeksi
72 av 188
Talous ja kaupankäynti
Bosnia ja Hertsegovinan talous on yhä verrattain riekaleina 1990-luvulla riehuneen sodan takia. Sota jätti jäljet maan infrastruktuuriin ja bruttokansantuote putosi 75 prosentilla sodan jälkeen. Sittemmin maan talous on kohentunut, kun se sai vuosina 1995–1999 yhteensä viisi miljardia dollaria avustusta. Se johti 30 prosentin kasvuun bruttokansantuotteessa, mutta kasvu on sittemmin hiipunut. Yritysten yksityistäminen on ollut Bosnia ja Hertsegovinassa hidasta. Rauta on yksi maan merkittävimmistä luonnonvaroista ja Ljubija-niminen rautakaivos on yksi Euroopan suurimmista. Muita luonnonvaroja ovat muun muassa kivihiili ja puu, joka on tekstiilien ohella maan tuottavin vientituote. Bosnia ja Hertsegovina käy eniten kauppaa Italian, Kroatian ja Saksan kanssa.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Bosnia-Hertsegovina koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
3 263 459
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,2
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
6
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
6,4
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
16 846
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
6,8
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
8,9
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,70
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
