Botswana
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Gaborone
-
Etniset ryhmät
- Tswanat 79 %, kalangat 11 %, basarwat 3 %, muut 7 %
-
Kieli
- Setswana, kalanga, sekgalagadi, englanti, muut kielet (2001)
-
Uskonto
- kristityt 71,6 %, badimot 6 %, muut 22.4 % (2001)
-
Väkiluku
- 2 029 307
-
Valtiomuoto
- Tasavalta
-
Pinta-ala
- 581 730 km2
-
Valuutta
- Pula
-
BKT per asukas
- 18 553 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 30. syyskuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Botswana sijaitsee Etelä-Afrikan ylängöllä 1100 metriä merenpinnan yläpuolella. Suuri osa maasta on aavikkoa. Tunnetuin aavikkoalueista on Kalaharin aavikko, joka peittää kolmanneksen Botswanan maapinta-alasta. Botswanan maasto ei ole kovin viljelykelpoista. Tärkeimmät vesivarannot saadaan Okavango-joen suiston laajoilta suoalueilta. Botswanassa on runsas villieläimistö ja mahdollisesti Afrikan suurimpana säilynyt savannieläinten kanta. Maahan on perustettu suuria kansallispuistoja, jotka ovat suosittuja turistikohteita. Turistien määrää kuitenkin rajoitetaan luonnon suojelemiseksi. Botswana on yksi ensimmäisistä maista, joissa on annettu lupia elefanttien metsästykseen kantojen kasvun rajoittamiseksi. Aavikoituminen, ylilaiduntaminen sekä puute puhtaasta vedestä ovat maan suurimpia ympäristöongelmia.
Historia
Botswanassa käytiin 1800-luvulla sisäisiä sotia eri kansanryhmien välillä. Eurooppalaisten siirtomaavaltojen maahantulon lisäksi jännitteisiin johtivat myös paikalliset muuttoliikkeet. Vuonna 1876 Botswanan kuningas pyysi briteiltä maalleen suojelusta Transvaalin (nyk. Etelä-Afrikassa) asukkaiden mahdollisilta hyökkäyksiltä. Britit eivät olleet kiinnostuneita yhteistyöstä, vaan perustivat omien etujensa nimissä maahan brittiläisen protektoraatin, joka sai nimen Bechuanaland (Botswana). Vuonna 1966 Botswanasta tuli itsenäinen demokratia. Itsenäistymisensä jälkeen Botswanaa on pidetty yhtenä Afrikan parhaiten toimivista demokratioista vakaan valtiojärjestelmän ja taloudellisen kasvunsa ansiosta.
Ekologinen jalanjälki
1,6
Yhteiskunta ja politiikka
Itsenäistymisensä jälkeen Botswana on säästynyt sekä vallankaappauksilta että väkivaltaisilta levottomuuksilta, ja se onkin yksi Afrikan poliittisesti vakaimmista valtioista. Bostwana Democratic Party (BDP) on hallinnoinut maata vuoden 1966 itsenäistymisestä lähtien. Viime vuosina useat pienet oppositiopuolueet ovat nostaneet kannatustaan erityisesti kaupungeissa. Vaikka Botswanalla on suhteellisen korkea BKT asukasta kohden, maa kärsii edelleen köyhyydestä ja työttömyydestä, ja jopa kolmannes väestöstä on saanut hiv/aids-tartunnan. YK:n mukaan elinajanodote maassa on vain 36 vuotta miehille ja 37 vuotta naisille. Viranomaiset ovat aloittaneet taistelun sairautta vastaan, ja presidentti Mogae lupasi vaalivoittonsa jälkeen 2004, että hallinnon tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä aidsista vapaa Botswana.
Inhimillisen kehityksen indeksi
93 av 186
Talous ja kaupankäynti
Botswana on maailman suurin korutimanttien tuottaja. Se on kehittynyt 1960-luvun puolivälin köyhästä maasta tähän päivään mennessä yhdeksi Afrikan menestyneimmistä valtioista. Talouskasvusta suuri osa on peräisin timanttien viennistä. Myös karjatalouden rooli on merkittävä, sillä se työllistää ja antaa tuloja yli puolelle väestöstä. Karjataloudella ansaitseminen on kuitenkin täysin riippuvaista eurooppalaisille markkinoille pääsystä. Botswana ei ole ottanut lainaa Kansainväliseltä valuuttarahastolta tai Maailmanpankilta. Tämän vuoksi se on itse asettanut lähtökohdat omalle makrotalouspolitiikalleen.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Botswana koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
2 351 627
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
2,7
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
42
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
18 553
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
3
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
3,4
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
9,0
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
8,68
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
