Brunei
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Bandar Seri Begawan
-
Etniset ryhmät
- malaijilaisia 66,3 %, kiinalaisia 11,2 %, alkuperäisasukkaita 3,4 %, muita 19,1 % (2004)
-
Kieli
- malaiji (virallinen), englanti, kiina
-
Uskonto
- muslimeita (virallinen) 67 %, buddhalaisia 13 %, kristittyjä 10 %, muita 10 %
-
Väkiluku
- 428 539
-
Valtiomuoto
- perustuslaillinen sulttaanikunta
-
Pinta-ala
- 5765 km2
-
Valuutta
- dollari
-
BKT per asukas
- 77 421 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 23. helmikuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Borneon saarella Kaakkois-Aasiassa sijaitseva Brunei on sikäli maantieteellisesti mielenkiintoinen, että se koostuu kahdesta Borneon saarella sijaitsevasta osasta, joiden välillä ei ole maayhteyttä. Borneota ympäröi Malesia ja Etelä-Kiinan meri. Alueista suurempi, läntisempi osa on Brunein ydin, ja siellä asuu lähes kaikki bruneilaiset. Vuoristojen täyttämässä itäosassa asuu vain noin 10 000 ihmistä. Brunein luonto täyttyy tiheistä metsistä ja soista, jotka kattavat 79 prosenttia maa-alasta. Brunein ilmasto on trooppinen sademetsän ilmasto. Sateisimmat kuukaudet ajoittuvat vuoden loppuun. Ilmankosteus on korkea läpi vuoden; noin 80 prosenttia. Brunein korkein kohta on 1 850 metriin kohoava Mt. Pagonin huippu maan itäosissa.
Historia
Brunein sulttaanikunta oli 1300-luvulta aina 1500-luvulle asti suurvalta, johon kuului lähes koko Borneon saari ja Filippiinien saarivaltion eteläosa. Hollantilaiset saapuivat Brunein alueelle 1600-luvulla ja ottivat sen osittain hallintaansa. 1700-luvulla Brunein valtakunta oli enää Borneon pohjoisosien kokoinen. 1800-luvulla se menetti lisää alueitaan brittiläisille, ja lopulta vuonna 1888 siitä tuli Ison-Britannian suojelun alainen valtio. Japanit miehittivät Brunein toisen maailman sodan aikana, mutta sen jälkeen tilanne palani ennalleen, kunnes lopulta vuosina 1962-1963 syntyi kiistaa, kun Malesian valtio perustettiin. Bruneilaiset vastustivat kiivaasti Malesiaan liittymistä, joten Brunei säilytti itsenäisyytensä ainoana koko Borneon saarella. 1960-luvulla Bruneissa syttyi poikkeuksellinen monarkian vastainen kapina, jonka rauhoittamiseksi tarvittiin sen suojelijan Ison-Britannian apua. Brunei itsenäistyi Isosta-Britanniasta kokonaisvaltaisesti vuonna 1971, vaikkakin se pysyi brittiläisten suojeluksessa vuoteen 1984 asti.
Ekologinen jalanjälki
3,3
Yhteiskunta ja politiikka
Brunein elintaso on korkea, sillä maa on poikkeuksellisen rikas öljynsä ansiosta. Bruneissa on kaikille kansalaisille ilmainen terveydenhuolto sekä koulutus, ja bruneilaiset saavat nauttia monista muistakin valtionavuista, mutta heidän ei tarvitse maksaa henkilökohtaista veroa. Työvoimasta kolmasosa on ulkomaalaisia, mutta heitä eivät koske samat oikeudet kuin bruneilaisia. Valtiota johtaa sulttaani Hassanal Bolkiah, jolla on valtaisa rahallinen omaisuus sekä päätösvalta, joka on ollut sulttaanilla vuodesta 1962 lähtien. Tänä aikana Bruneissa on järjestetty vain yhdet vaalit. Periaatteessa samalla sulttaanisuvulla on ollut valta 1400-luvulta lähtien. Rikkauksista huolimatta maan pääkaupungin Bandar Seri Begawanin ulkopuolinen Brunei on paikoin hyvin epäkehittynyttä. Sanan-, kokoontumis- ja yhdistysvapaus on hyvin rajoitettuja ja naisten oikeudet vähäiset.
Inhimillisen kehityksen indeksi
42 av 186
Talous ja kaupankäynti
Bruneista tuli 1970-luvulla kaakkois-Aasian rikkain valtio, kiitos sen mittavien öljyvarojen. Aiemmin Brunei tunnettiin myös kumipuun vientimaana, mutta tänä päivänä kumipuun tuotanto on hiipunut lähes kokonaan. Öljyn ohella myös maakaasu on merkittävä osa Brunein taloutta, joka on erittäin vauras. Hallitus työllistää noin puolet Brunein työvoimasta ja noin 40 prosenttia työskentelee öljy- ja muun teollisuuden alalla. Brunein viennin pääkohde on Japani ja kaksi muuta suurinta kohdetta ovat Etelä-Korea ja Yhdysvallat. Brunein rahavarat ovat pikku hiljaa hupenemassa, joten maan taloutta on pyritty monipuolistamaan. Brunei haluaa profiloitua talouden keskukseksi sekä ekoturismin kohteeksi.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Brunei koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
437 479
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,8
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
12
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
77 421
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
0 %
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
22,2
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
10,0
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,72
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?