[[suggestion]]
Brunei
 
Flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Bandar Seri Begawan

Etniset ryhmät

malaijilaisia 66,3 %, kiinalaisia 11,2 %, alkuperäisasukkaita 3,4 %, muita 19,1 % (2004)

Kieli

malaiji (virallinen), englanti, kiina

Uskonto

muslimeita (virallinen) 67 %, buddhalaisia 13 %, kristittyjä 10 %, muita 10 %

Väkiluku

428 539

Valtiomuoto

perustuslaillinen sulttaanikunta

Pinta-ala

5765 km2

Valuutta

dollari

BKT per asukas

77 421 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

23. helmikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Borneon saarella Kaakkois-Aasiassa sijaitseva Brunei on sikäli maantieteellisesti mielenkiintoinen, että se koostuu kahdesta Borneon saarella sijaitsevasta osasta, joiden välillä ei ole maayhteyttä. Borneota ympäröi Malesia ja Etelä-Kiinan meri. Alueista suurempi, läntisempi osa on Brunein ydin, ja siellä asuu lähes kaikki bruneilaiset. Vuoristojen täyttämässä itäosassa asuu vain noin 10 000 ihmistä. Brunein luonto täyttyy tiheistä metsistä ja soista, jotka kattavat 79 prosenttia maa-alasta. Brunein ilmasto on trooppinen sademetsän ilmasto. Sateisimmat kuukaudet ajoittuvat vuoden loppuun. Ilmankosteus on korkea läpi vuoden; noin 80 prosenttia. Brunein korkein kohta on 1 850 metriin kohoava Mt. Pagonin huippu maan itäosissa.

Historia

Brunein sulttaanikunta oli 1300-luvulta aina 1500-luvulle asti suurvalta, johon kuului lähes koko Borneon saari ja Filippiinien saarivaltion eteläosa. Hollantilaiset saapuivat Brunein alueelle 1600-luvulla ja ottivat sen osittain hallintaansa. 1700-luvulla Brunein valtakunta oli enää Borneon pohjoisosien kokoinen. 1800-luvulla se menetti lisää alueitaan brittiläisille, ja lopulta vuonna 1888 siitä tuli Ison-Britannian suojelun alainen valtio. Japanit miehittivät Brunein toisen maailman sodan aikana, mutta sen jälkeen tilanne palani ennalleen, kunnes lopulta vuosina 1962-1963 syntyi kiistaa, kun Malesian valtio perustettiin. Bruneilaiset vastustivat kiivaasti Malesiaan liittymistä, joten Brunei säilytti itsenäisyytensä ainoana koko Borneon saarella. 1960-luvulla Bruneissa syttyi poikkeuksellinen monarkian vastainen kapina, jonka rauhoittamiseksi tarvittiin sen suojelijan Ison-Britannian apua. Brunei itsenäistyi Isosta-Britanniasta kokonaisvaltaisesti vuonna 1971, vaikkakin se pysyi brittiläisten suojeluksessa vuoteen 1984 asti.

Ekologinen jalanjälki

1 2 3 2

3,3

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Brunei ville vi trenge 3,3 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Brunein elintaso on korkea, sillä maa on poikkeuksellisen rikas öljynsä ansiosta. Bruneissa on kaikille kansalaisille ilmainen terveydenhuolto sekä koulutus, ja bruneilaiset saavat nauttia monista muistakin valtionavuista, mutta heidän ei tarvitse maksaa henkilökohtaista veroa. Työvoimasta kolmasosa on ulkomaalaisia, mutta heitä eivät koske samat oikeudet kuin bruneilaisia. Valtiota johtaa sulttaani Hassanal Bolkiah, jolla on valtaisa rahallinen omaisuus sekä päätösvalta, joka on ollut sulttaanilla vuodesta 1962 lähtien. Tänä aikana Bruneissa on järjestetty vain yhdet vaalit. Periaatteessa samalla sulttaanisuvulla on ollut valta 1400-luvulta lähtien. Rikkauksista huolimatta maan pääkaupungin Bandar Seri Begawanin ulkopuolinen Brunei on paikoin hyvin epäkehittynyttä. Sanan-, kokoontumis- ja yhdistysvapaus on hyvin rajoitettuja ja naisten oikeudet vähäiset.

Inhimillisen kehityksen indeksi

42 av 186

Brunei er nummer 42 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Bruneista tuli 1970-luvulla kaakkois-Aasian rikkain valtio, kiitos sen mittavien öljyvarojen. Aiemmin Brunei tunnettiin myös kumipuun vientimaana, mutta tänä päivänä kumipuun tuotanto on hiipunut lähes kokonaan. Öljyn ohella myös maakaasu on merkittävä osa Brunein taloutta, joka on erittäin vauras.  Hallitus työllistää noin puolet Brunein työvoimasta ja noin 40 prosenttia työskentelee öljy- ja muun teollisuuden alalla. Brunein viennin pääkohde on Japani ja kaksi muuta suurinta kohdetta ovat Etelä-Korea ja Yhdysvallat. Brunein rahavarat ovat pikku hiljaa hupenemassa, joten maan taloutta on pyritty monipuolistamaan. Brunei haluaa profiloitua talouden keskukseksi sekä ekoturismin kohteeksi.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Brunei koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

437 479

Ihmistä maassa Brunei

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 7

1,8

lasta per nainen maassa Brunei

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12

12

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Brunei

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

Ei tilastoja saatavilla

77 421

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Brunei

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

3 2 3 4 5
6 7 8 9 10

0

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Brunei

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 1

22,2

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Brunei

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,0

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Brunei

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 7

9,72

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Brunei

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

13,2

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Brunei

Likestilling

Arbeid