[[suggestion]]
Burkina Faso
 
Flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Ouagadougou

Etniset ryhmät

Mossi 52%, fulani 8%, gurma 7%, bobo 5%, gurunsi 5%, senufo 4%, bissa 4%, lobi 2%, dagara 2%, tuaregi/bella 2%, muut 9%

Kieli

Ranska (virallinen kieli), 90% väestöstä puhuu sudanilaiseen kieliperheeseen kuuluvia paikallisia kieliä

Uskonto

Muslimit 63%, katolilaiset 24%, protestantit 7%, perinteiset uskonnot 4%, muut sekä uskonnottomat 1%

Väkiluku

21 497 097 (2021)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

274 200 km2

Valuutta

CFA-frangi (XOF)

BKT per asukas

2 462 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

11. joulukuuta

Muut maasivut

Maantiede

Burkina Faso sijaitsee Länsi-Afrikan sisämaassa laakiolla, jota halkovat jokilaaksot. Lounaisosissa on kivisiä kukkuloita. Sindoun valtavat hiekkakivitornit törröttävät taivasta kohti kuin jättiläisten jättämät pilarit. Vahvimmat joet virtaavat läpi vuoden, niitä ovat Komoe ja Musta Volta. Toiset joet täyttyvät ja tulvivat sateista ja kutistuvat kuivina aikoina ensin lammikoiksi ja sitten pölyisiksi tyhjiksi uomiksi.

Burkina Faso kuuluu Sahelin alueeseen. Pohjoisin osa maasta on kuivaa pensasaroa. Etelämpänä aro muuttuu pensas- ja puusavanneiksi. Jokivarret vihertävät metsäkaistaleista. Burkina Fason eteläosien savanneilla kasvaa apinanleipäpuita ja shea-voipuita. Savanneilla elää leijonia, norsuja, puhveleita, antilooppeja, paviaaneja ja muita apinalajeja. Kosteikoissa, järvissä sekä joissa tavataan virtahepoja, yksi Burkina Fason länsiseudun luonnonpuistoista on nimeltäänkin Virtahepojärvi.

Suurin osa Burkina Fason asukkaista elää maan keski- ja eteläosissa. Vain kolmasosa väestöstä asuu kaupungeissa. Pääkaupunki Ouagadougou sijaitsee keskellä maata, 800 kilometrin päässä lähimmästä meren rannasta. Ouagadougoussa asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä.

Historia

Burkina Fasossa on asunut ihmisiä jo kivikaudella. Tutkijat ovat kaivaneet maasta kivikirveen teriä ja muiden työkalujen palasia. Burkina Fason eri osista on löydetty luola- ja kalliomaalauksia. Löytöpaikkoja ovat olleet esimerkiksi Aribinda, Markoye ja Pobe-Menkao pohjoisessa lähellä Malia ja Nigeriä. Maalauksissa on ihmishahmoja, ratsastajia, strutsien metsästäjiä, ja monenlaisia kuvioita. Jotkut taitelijoista ovat eläneet yli 1500 vuotta sitten. Toiset ovat ahkeroineet 1000- tai 1100-luvulla. Burkina Fason varhaiset asukkaat ovat kuuluneet bobo-, lobi- ja gurunsikansoihin. 1400-luvulla etelästä tuli ratsastavia valloittajia. He perustivat Burkina Fason itäosiin Gurman kuningaskunnan. Maan keskiosiin syntyi mossien valtioita, jotka harjoittivat kauppaa laajalla alueella. 1800-luvun lopulla Ranska vahvisti valtansa Burkina Fasossa. 1900-luvun alussa Burkina Faso, silloinen Ylä-Volta, liitettiin Ranskan siirtomaihin. Ylä-Volta itsenäistyi vuonna 1960. Maan nimi muutettiin Burkina Fasoksi vuonna 1984.

Itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä Burkina Fasossa tapahtui sarja vallankaappauksia ja maata johtivat sotilashallitukset. Vuonna 1987 kovaotteinen kahakka sotilashallinnon sisällä nosti valtaan kapteeni Blaise Compaorén. Hän johti Burkina Fasoa vuoteen 2014 saakka. Tuolloin maassa puhkesi laajoja mielenosoituksia Compaorén hallintoa vastaan. Compaoré jätti virkansa ja valta siirtyi väliaikaishallitukselle, jonka tehtäväksi tuli järjestää presidentin- ja parlamenttivaalit vuonna 2015. Näissä vaaleissa presidentiksi valittiin Roch Kabore. Hänet valittiin toiselle kaudelle vuonna 2020. Tammikuussa vuonna 2022 Burkina Fasossa tapahtui jälleen kaappaus ja vallan otti everstiluutnantti Paul-Henri Damiban johtama sotilasneuvosto. Hallitus ja parlamentti hajotettiin, maan rajat suljettiin ja sotilasneuvosto ilmoitti, ettei Burkina Fason perustuslaki ole enää voimassa. 

Ekologinen jalanjälki

6

0,7

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Burkina Faso asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,7 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Burkina Fason naapurimaassa Malissa sotilaat kaappasivat vallan vuosina 2020 ja 2021. Vuonna 2021 sama tapahtui Guineassa. Burkina Fason kaappauksen taustalla näyttää olevan kaksi suoraa syytä. Ensinnäkin väestö ja asevoimat eivät enää luota hallituksen kykyyn ratkaista maan polttavia ongelmia. Toiseksi armeija ja poliisi ovat sitä mieltä, että hallitus on lähettänyt heidät sitkeään sotaan terrorismia vastaan ilman tukea ja tarvikkeita. Lisäksi Burkina Fasossa on kaiken kaikkiaan vallinnut hauras demokratia, jolle ei ole kasvanut juuria. Valtionhallinnossa on pitkään esiintynyt väärinkäytöksiä. Ihmiset suhtautuvat epäluuloisesti virkakoneistoon ja päättäjiin.

Vuodesta 2015 alkaen ääri-islamilaisten terroristien väkivalta on tappanut Burkina Fasossa yli 7 500 ihmistä. 1,6 miljoonaa ihmistä on jättänyt kotinsa. Vuonna 2021 terroristit tekivät yli tuhat yksittäistä iskua. Niissä kuoli 2 294 ihmistä. Hyökkäykset ovat kohdistuneet opettajiin, sotilaisiin, poliiseihin, valtion palveluksessa työskenteleviin ihmisiin ja sivullisiin. Tuhat koulua on suljettu. Kesäkuussa 2021 terroristit tappoivat yli 170 ihmistä Solhanin ja Tadaryatin kylissä Nigerin rajalla. Marraskuussa 2021 Inatassa kuoli 53 poliisia. Jihadistit iskivät, kun poliisit odottivat kasarmillaan ruoka-annoksia ja tarvikkeita. Poliisi, armeija ja suuri osa väestöstä katsoo, että presidentti Roch Kabore ei toiminut riittävän ripeästi kukistaakseen terrorismin. Presidentin suosio on koko ajan laskenut vuodesta 2017 lähtien. Burkina Fason kaappaus ei tietenkään lisää yhteiskunnan turvallisuutta eikä avaa parempaa tietä maan kehitykselle. Kaappausten seurauksena Sahelin alueen epävarmuus kasvaa, jännitykset lisääntyvät ja ihmisten elämää sekä toimeentuloa haittaavat suuret ongelmat jäävät ratkaisematta. Terroristijärjestöt jatkavat iskujaan.

Burkina Fason arki on täynnä haasteita. Suzanne Ouedraogo maalaa perhetauluissa ihmisille vihreät kasvot, koska hänelle vihreä on elämän väri. Kauniissa punaisessa maalauksessa nuori vihreä nainen pakenee viiltävää kipua, terävällä veitsellä on jalat ja silmä. Kuva kertoo tyttöjen silpomisesta. En ole vapaa, jos en saa itse päättää mitä keholleni tehdään, taiteilija sanoo.

Inhimillisen kehityksen indeksi

9

181 av 188

Burkina Faso sijoittuu sijalle 181 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Burkina Faso on maailman köyhimpiä maita. Nopea väestönkasvu on lisännyt ruoantuotantoon ja luonnonvaroihin kohdistuvia paineita. Vakavat kuivuuskaudet ovat hävittäneet viljelijöiden satoja ja ihmisten ruokaturva on jatkuvasti uhanalainen. Maailmanpankki luokittelee Burkina Fason matalan tulotason maaksi ja arvioi, että 40% asukkaista elää köyhyydessä.

Burkina Fason maanviljelijät tuottavat durraa, maissia, puuvillaa, lehmänpapua, sokeriruokoa, riisiä, maapähkinöitä, seesaminsiemeniä ja vihanneksia. Kaivosteollisuuden merkitys mahdollisena maan talouskasvun vauhdittajana on lisääntynyt. Viime vuosien aikana kullan viennistä saatavat tulot ovat kasvaneet.

Vuonna 2019 Burkina Fason viennin arvo oli 6 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 4 miljardia dollaria. Tärkein vientituote oli kulta. Sen viennin arvo oli 78% kokonaisviennistä. Vähäisempiä vientituotteita olivat puuvilla 7%, sinkki 6% (malmi ja raakasinkki), pähkinät ja öljykasvien siemenet 4%. Suurimpia vientimaita olivat Sveitsi ja Intia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Norsunluurannikko, Kiina, Ghana, Ranska ja Intia.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Burkina Faso koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

21 497 097

Ihmistä maassa Burkina Faso

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 4 7

4,8

lasta per nainen maassa Burkina Faso

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46 47 48 49 50
51 52 53 54 55 56 57 58 59 60
61 62 63 64 65 66 67 68 69 70
71 72 73 74 75 76 77 78 79 80
81 82 83 84 85

85

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Burkina Faso

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

1

2 462

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Burkina Faso

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

1 4 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Burkina Faso

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1

0,2

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Burkina Faso

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 8 10

8,8

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Burkina Faso

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

Ei tilastoja saatavilla
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Burkina Faso

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 9 5
6 7 8 9 10

3,93

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Burkina Faso

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7

7,0

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Burkina Faso

Työ

Tasa-arvo