[[suggestion]]
Burundi
 
Flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Bujumbura

Etniset ryhmät

hutut 85%, tutsit 14%, twat 1%

Kieli

Kirundi, ranska, swahili

Uskonto

kristityt 67%, perinteiset uskonnot 23%, muslimit 10%

Väkiluku

8 749 000

Valtiomuoto

tasavalta

Pinta-ala

27 834 km2

Valuutta

Burundin frangi

BKT per asukas

778 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

1. heinäkuuta

Muut maasivut

Maantiede

Burundi on yksi Afrikan tiheimmin asutetuista maista. Vähäisten maa-alueiden jakaminen on aiheuttanut ylilaidunnusta ja maan liikaviljelyä, ja suuri osa maan alkuperäisestä kasvillisuudesta on tuhottu. Nykyisin maisemaa hallitsee ihmisten toiminnan luomat savannialueet. Sekä metsäkato että maanpinnan eroosio aiheuttavat ongelmia Burundille. Maan vähäiset metsät ovat jatkuvan käyttöpaineen alaisina. Burundin trooppiset sademetsät sijaitsevat maan länsipuolen alankoalueilla. Ilmasto on trooppinen, mutta lämpötilat ovat alhaisempia maan vuoristo- ja ylänköalueilla. Suuri osa Burundin valtiosta sijaitsee 1500–2000 metriä merenpinnan yläpuolella.

Historia

Noin 85 prosenttia Burundin väestöstä on etnisyydeltään hutuja ja 14 prosenttia tutseja. Ennen kuin Burundista tuli Belgian siirtomaa, maa oli kuningaskunta, joka oli aina ollut tutsien johtama. Tästä huolimatta etnisyyttä ei silti painotettu suuressa määrin, vaan tämä tapahtui vasta saksalaisten ja belgialaisten siirtomaaherrojen kautta 1800-luvun lopulla. Molemmat siirtomaaherrat suosivat tutseja ja voimistivat omaa asemaansa asettamalla eri kansanryhmät toisiaan vastaan. Kun Burundi vuonna 1962 itsenäistyi, maan armeija oli tutsien hallinnassa ja nämä ottivat vallan käsiinsä. Hutut järjestäytyivät erilaisiksi vastarintaryhmiksi ja voittivat lopulta vaalit vuonna 1993, jolloin hutu Melchior Ndadaye valittiin presidentiksi. Hänet murhattiin kuitenkin pian vaalien jälkeen, mikä johti lukuisiin väkivaltaisuuksiin tutsien siviiliväestöä kohtaan. Tutsit kostivat väkivaltaisuudet tappamalla satoja tuhansia hutuja ja maa päätyi sisällissotaan, joka jatkui vuoteen 2000 asti. Sisällissodan seurauksena 700 000 hutua pakeni Tansaniaan. Sisällissodan jälkeen Burundi on siirtynyt kohti vakaampaa poliittista tilaa ja toukokuussa 2008 hallituksen ja viimeisen kapinallisjoukon, FNL:n, välille syntyi aselepo.

Ekologinen jalanjälki

3

0,4

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Burundi ville vi trenge 0,4 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2005 Burundi sai uuden perustuslain ja vuoden 1962 tutseja suosiva laki poistettiin. Tämän uuden lain mukaan presidentin ja kahden varapresidentin tuli kuulua eri etnisiin ryhmiin. Ministerineuvoston ja parlamentin jäsenistä 60 prosenttia on hutuja ja 40 prosenttia tutseja. Parlamentissa on myös kolme paikkaa maan twa-väestölle, jota on noin yksi prosentti maan väestöstä. Uuden lain mukaan millään etnisellä vähemmistöllä ei saa olla yli 50 prosentin edustusta maan armeijassa. Kesän 2010 vaaleissa vuodesta 2005 istunut Pierre Nkurunziza valittiin uudelleen presidentiksi. Väkivalta ja levottomuudet ovat lisääntyneet vaalien vanavedessä ja monet pelkäävät uutta sisällissotaa. Toistaiseksi hauras rauha on kuitenkin voimassa.

Inhimillisen kehityksen indeksi

182 av 186

Burundi er nummer 182 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Burundi on yksi maailman köyhimmistä maista. Köyhyys on seurausta 1990-luvun sisällissodasta sekä maassa pitkään jatkuneista poliittisista ja sosiaalisista levottomuuksista. Lisäksi noin kahdeksan prosenttia maan 15-49 vuotiaista kantaa hi-virusta ja hiv-positiivisten osuus väestöstä kasvaa koko ajan. Burundi on erittäin riippuvainen ulkomaisista avustuksista. Noin puolet maan bruttokansantuotteesta saadaan maatalouselinkeinoista, mutta suuri osa maaperästä on köyhtynyttä. Kolme neljäsosaa Burundin vientituloista saadaan kahvista ja siksi maan talous on erittäin riippuvainen kahvin maailmanmarkkinahinnasta. Puuttuva tieverkosto aiheuttaa ongelmia Burundille. Maan muukin infrastruktuuri on puutteellinen ja tavaroiden kuljetusmatkat ovat pitkiä ja hankalia. Etäisyydet Burundin maatalousalueilta Tanganjikajärven satamiin ovat pitkiä.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Burundi koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

11 890 784

Ihmistä maassa Burundi

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 4 5 0

5,0

lasta per nainen maassa Burundi

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46 47 48 49 50
51 52 53 54 55 56 57 58 59

59

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Burundi

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

1

778

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Burundi

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Burundi

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

0

0,0

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Burundi

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 2 8 9 10

6,16

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Burundi

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8

7,5

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Burundi

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 1 8 9 10

6,1

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Burundi

Likestilling

Arbeid