Burundi
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Bujumbura
-
Etniset ryhmät
- hutut 85%, tutsit 14%, twat 1%
-
Kieli
- Kirundi, ranska, swahili
-
Uskonto
- kristityt 67%, perinteiset uskonnot 23%, muslimit 10%
-
Väkiluku
- 8 749 000
-
Valtiomuoto
- tasavalta
-
Pinta-ala
- 27 834 km2
-
Valuutta
- Burundin frangi
-
BKT per asukas
- 771 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 1. heinäkuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Burundi on yksi Afrikan tiheimmin asutetuista maista. Vähäisten maa-alueiden jakaminen on aiheuttanut ylilaidunnusta ja maan liikaviljelyä, ja suuri osa maan alkuperäisestä kasvillisuudesta on tuhottu. Nykyisin maisemaa hallitsee ihmisten toiminnan luomat savannialueet. Sekä metsäkato että maanpinnan eroosio aiheuttavat ongelmia Burundille. Maan vähäiset metsät ovat jatkuvan käyttöpaineen alaisina. Burundin trooppiset sademetsät sijaitsevat maan länsipuolen alankoalueilla. Ilmasto on trooppinen, mutta lämpötilat ovat alhaisempia maan vuoristo- ja ylänköalueilla. Suuri osa Burundin valtiosta sijaitsee 1500–2000 metriä merenpinnan yläpuolella.
Historia
Noin 85 prosenttia Burundin väestöstä on etnisyydeltään hutuja ja 14 prosenttia tutseja. Ennen kuin Burundista tuli Belgian siirtomaa, maa oli kuningaskunta, joka oli aina ollut tutsien johtama. Tästä huolimatta etnisyyttä ei silti painotettu suuressa määrin, vaan tämä tapahtui vasta saksalaisten ja belgialaisten siirtomaaherrojen kautta 1800-luvun lopulla. Molemmat siirtomaaherrat suosivat tutseja ja voimistivat omaa asemaansa asettamalla eri kansanryhmät toisiaan vastaan. Kun Burundi vuonna 1962 itsenäistyi, maan armeija oli tutsien hallinnassa ja nämä ottivat vallan käsiinsä. Hutut järjestäytyivät erilaisiksi vastarintaryhmiksi ja voittivat lopulta vaalit vuonna 1993, jolloin hutu Melchior Ndadaye valittiin presidentiksi. Hänet murhattiin kuitenkin pian vaalien jälkeen, mikä johti lukuisiin väkivaltaisuuksiin tutsien siviiliväestöä kohtaan. Tutsit kostivat väkivaltaisuudet tappamalla satoja tuhansia hutuja ja maa päätyi sisällissotaan, joka jatkui vuoteen 2000 asti. Sisällissodan seurauksena 700 000 hutua pakeni Tansaniaan. Sisällissodan jälkeen Burundi on siirtynyt kohti vakaampaa poliittista tilaa ja toukokuussa 2008 hallituksen ja viimeisen kapinallisjoukon, FNL:n, välille syntyi aselepo.
Ekologinen jalanjälki
0,4
Yhteiskunta ja politiikka
Vuonna 2005 Burundi sai uuden perustuslain ja vuoden 1962 tutseja suosiva laki poistettiin. Tämän uuden lain mukaan presidentin ja kahden varapresidentin tuli kuulua eri etnisiin ryhmiin. Ministerineuvoston ja parlamentin jäsenistä 60 prosenttia on hutuja ja 40 prosenttia tutseja. Parlamentissa on myös kolme paikkaa maan twa-väestölle, jota on noin yksi prosentti maan väestöstä. Uuden lain mukaan millään etnisellä vähemmistöllä ei saa olla yli 50 prosentin edustusta maan armeijassa. Kesän 2010 vaaleissa vuodesta 2005 istunut Pierre Nkurunziza valittiin uudelleen presidentiksi. Väkivalta ja levottomuudet ovat lisääntyneet vaalien vanavedessä ja monet pelkäävät uutta sisällissotaa. Toistaiseksi hauras rauha on kuitenkin voimassa.
Inhimillisen kehityksen indeksi
184 av 188
Talous ja kaupankäynti
Burundi on yksi maailman köyhimmistä maista. Köyhyys on seurausta 1990-luvun sisällissodasta sekä maassa pitkään jatkuneista poliittisista ja sosiaalisista levottomuuksista. Lisäksi noin kahdeksan prosenttia maan 15-49 vuotiaista kantaa hi-virusta ja hiv-positiivisten osuus väestöstä kasvaa koko ajan. Burundi on erittäin riippuvainen ulkomaisista avustuksista. Noin puolet maan bruttokansantuotteesta saadaan maatalouselinkeinoista, mutta suuri osa maaperästä on köyhtynyttä. Kolme neljäsosaa Burundin vientituloista saadaan kahvista ja siksi maan talous on erittäin riippuvainen kahvin maailmanmarkkinahinnasta. Puuttuva tieverkosto aiheuttaa ongelmia Burundille. Maan muukin infrastruktuuri on puutteellinen ja tavaroiden kuljetusmatkat ovat pitkiä ja hankalia. Etäisyydet Burundin maatalousalueilta Tanganjikajärven satamiin ovat pitkiä.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Burundi koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
12 255 429
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
5,0
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
54
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
771
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
0,1
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
6,84
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
7,6
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
9,0
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen