[[suggestion]]
Chile
 
Flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Santiago

Etniset ryhmät

Eurooppalaistaustaiset ja monietniset/mestizo 89%, alkuperäisväestö 11% (mapuche, aymara ja muut) (2012)

Kieli

Espanja (virallinen kieli), alkuperäisväestön kielet, englanti

Uskonto

Katolilaiset 67%, protestantit 16%, muut ja uskonnottomat 17% (2012)

Väkiluku

19 212 362 (2021)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

756 096 km2

Valuutta

Chilen peso

BKT per asukas

30 209 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

18. syyskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Chile on Etelä-Amerikassa Tyynen meren rannalla. Pitkä kapea maa ulottuu Perun rajalta Atacamasta 4300 kilometriä mantereen eteläkärkeen Kap Horniin asti. Chilen itärajaa hallitsee Andien vuoristo. Korkeimmat vuorenhuiput kohoavat yli 6000 metrin korkeudelle merenpinnasta. Suuri osa Pohjois-Chilestä on aavikkoa. Tyynen meren rannikon pohjoisosassa on kolme tärkeää satamakaupunkia: Arica, Iquique ja Antofagasta. Keski-Chilessä on vehreitä kukkuloita ja laaksoja. Siellä asuu lähes 80% maan asukkaista ja siellä on myös pääkaupunki Santiago. Biobiojoen eteläpuolella alkaa kosteamman ilmaston alue. Se on Chilen maatalouden sydänseutu. Chilessä kasvatetaan viinirypäleitä, kirsikoita, kiivejä, omenia, persikoita, viljaa ja vihanneksia. Maan eteläisimmissä osissa on viileä ilmasto, vuonoja ja jäätikköjä. Mantereen kärki murtuu lopulta karuksi saaristoksi.

Pan de Azucarin kansallispuisto sijaitsee Atacaman aavikon laidalla. Siellä kasvaa yli kaksikymmentä lajia kaktuksia. Puistossa tavataan guanakoja ja kettuja. Rannoille kerääntyy saukkoja ja merileijonia. Rannikon edustalla on rauhoitettu saari, jossa pesii pingviinejä. Pohjoisempana lähellä Argentiinan rajaa on suolatasankoja ja järviä. Sinne on perustettu flamingojen suojelualue. Keski-Chilessä Radal Siete Tazas on kuuluisa vesiputouksistaan. Alueella on vehreä kasvillisuus. Siellä elää puduja - pieniä hirvieläimiä - sekä pampakissoja ja harvinaisia papukaijoja. Chilen eteläisimpien osien saarilla ja jäätikköjen ympärillä on useita isoja luonnonsuojelualueita. Torres del Painessa on jylhiä vuoria, jotka kohoavat taivasta kohti särmikkäinä pilareina. Suojelualueella on laaksoja, järviä ja jokia. Siellä kasvaa orkideoita ja tohvelikukkia. Alueella tavataan puumia, chilenhirviä, yökissoja, nanduja ja kondoreita. Chilen eteläisillä rannoilla on merinorsuja ja leopardihylkeitä. Lähimerillä ui delfiinejä ja valaita. Chilelle kuuluu myös Pääsiäissaari. Se sijaitsee Polynesian saaristossa 3700 kilometrin päässä Chilen rannikosta. Pääsiäissaarella on satoja alkuperäisväestön veistämiä kivipatsaita, jotka katselevat merelle vakavina.

Chileläinen taiteilija Mario Gomez, ei se mainio saksalainen jalkapalloilija, on luonut värikylläisen paperimaailman kiehtovista näkymistä, ihmisistä, järvestä, tilanteista ja hevosista. Kuvahakuvihje: Mario Gomez paintings.

Historia

Etelä-Chilen Pilaucossa on elänyt ihmisiä yli 13 000 vuotta sitten. Sieltä on löydetty saveen jähmettynyt ihmisen jalanjälki ja kivityökaluja. Atacaman rannikolta Chinchorrosta on löydetty 7000 vuotta vanhoja muumioita. Iquiquen runsaat kiviase- ja työkalulöydökset osoittavat, että Pohjois-Chilessä on ollut asukkaita yli 12 000 vuotta sitten. Chilen varhaisasukkaat olivat metsästäjiä ja kalastajia. Yli 3000 vuotta sitten eri puolilla Chileä on jo ollut maanviljelijöitä. 900-luvulta alkaen kaikkialla paitsi kuivimmilla seuduilla on ollut yhdyskuntia, jotka ovat kasvattaneet kvinoaa, papuja, maissia ja kurpitsoja. 1400-luvulla inkat valloittivat osan Chilestä. Espanjalaiset tulivat Chileen vuonna 1536. Silloin Chilessä asui puoli miljoonaa ihmistä, noin 20 eri väestöryhmästä. Espanjalaiset perustivat ensimmäisen kaupunkinsa, Santiagon, vuonna 1541. Etelä-Chilen mapuche-kansojen taistelu valloittajia vastaan kesti 1880-luvulle asti. Chilessä ei ollut espanjalaisille samanlaisia kulta- ja hopearikkauksia kuin Perussa ja Boliviassa. Espanjan Amerikassa Chile oli syrjäseutu. Talouden perustana olivat maanviljely ja karjankasvatus. Chile itsenäistyi Espanjasta vuonna 1818.

1800-luvun puolivälissä Chilestä tuli tärkeä salpietarimalmin tuottaja. Salpietaria eli natriumnitraattia käytetään lannoitteissa, säilöntäaineena sekä lasin ja keramiikan valmistamisessa. 1920-luvulla salpietarin vienti tuotti puolet Chilen valtion tuloista. Chile oli Latinalaisen Amerikan vauraimpia maita. 1930-luvulla salpietarikauppa romahti ja Chile ajautui lamaan. Sitten kuparista tuli hallitseva vientituote. Chile teollistui ja sen myötä syntyi ammattiliittoja ja sosialistisia liikkeitä. Vuonna 1970 Chilen presidentiksi valittiin sosialisti Salvador Allende. Vuonna 1973 hänet surmattiin kenraali Augusto Pinochetin johtamassa sotilaskaappauksessa. Pinochet hallitsi Chileä vuoteen 1990 saakka. Sen jälkeen Chilessä on ollut toimiva demokratia. Demokratian kehitystä seuraava Freedom House-järjestö luokittelee Chilen vapaaksi maaksi. Vuonna 2021 Chilen presidentiksi valittiin 35-vuotias Gabriel Boric.

Ekologinen jalanjälki

1 2 4

2,5

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Chile asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 2,5 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Lokakuussa 2019 Santiagon metrolippujen hinnankorotus laukaisi suuria mielenosoituksia, jotka levisivät pian Chilen muihin kaupunkeihin. Levottomuuksissa kuoli 32 ihmistä. Hallitus julisti hätätilan. Latinalaisen Amerikan ihmisoikeustoimikunta ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto totesivat, että Chilen poliisi syyllistyi kovaan väkivaltaan ja pidätettyjen oikeuksien loukkauksiin hajottaessaan mielenosoituksia. Levottomuudet jatkuivat maaliskuuhun 2020 asti. Niiden syvimpänä syynä ei tietenkään ollut vain matkalippujen hinta. Chilessä oli pitkään kytenyt tyytymättömyys, sillä elinkustannukset olivat kohonneet, eläkkeet olivat alhaiset, terveydenhoito oli kallista, päättäjiin ei luotettu ja perustuslainkin katsottiin heijastavan paikoilleen jähmettyneitä käsityksiä yhteiskunnasta.

Maailmanpankin mielestä selkkaus paljasti yhteiskunta- ja talousjärjestelmän haavoittuvuuden. Chilen talous on ollut liian riippuvainen kuparin viennistä. Elinkeinorakenne on yksipuolinen. Työn tuottavuus ja palkat ovat alhaisia. Maassa vallitsee suuri taloudellinen eriarvoisuus. Elintaso ei ole kohentunut chileläisten enemmistön odotusten mukaisesti. Levottomuuksien jälkeen Chilessä aloitettiin perustuslakiuudistus. Nuori presidentti Gabriel Boric oli yksi opiskelijaliikkeen johtajista. Hänen äänestäjänsä odottavat nyt hallitukselta uudenlaista politiikkaa pitkäaikaisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Syksyllä 2019, YK:n Kansainvälisenä päivänä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi, Chilen naisliike herätti huomiota laululla siitä, miten väkivalta uhkaa naisia kaikkialla ja kuinka väkivallan uhreiksi joutuneita naisia sitten syyllistetään tapahtumista. Todellinen syyllinen on se, joka tekee väkivaltaa eikä tekoa oikeuta mikään. Naisiin kohdistuva väkivalta on Chilessä yhä avoin haava, sanoi tasa-arvoministeri Monica Zalaquett vuonna 2021. Videohakuvihje: Un violador en tu camino.

Inhimillisen kehityksen indeksi

17

41 / 188

Chile sijoittuu sijalle 41 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Chilen korkean tulotason maaksi. Vuonna 2020 Chilen kansantalous supistui 6% koronalaman vuoksi. Yli miljoona ihmistä joutui työttömiksi. Työttömyys kohdistui naisiin enemmän kuin miehiin. Ennen pandemiaa 8% chileläisistä eli köyhyydessä. Lama kasvatti köyhyydessä elävien osuuden 12 prosenttiin. Kuparin hinnannousu on lisännyt vientituloja helpottaen elpymistä.

Vuonna 2019 Chilen viennin arvo oli 71 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 67 miljardia dollaria. Tärkeimmät vientituotteet olivat kupari 46% (kuparimalmi, raakakupari ja jalosteet), hedelmät 8%, kalatuotteet 8% (tuore ja pakastekala, kalajalosteet) sekä sulfaattisellu 4%. Suurimpia vientimaita olivat Kiina, Yhdysvallat, Japani, Etelä-Korea ja Brasilia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Yhdysvallat, Brasilia, Saksa ja Argentiina. Vuonna 2019 Chilessä kävi 5,4 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismin tuottamat tulot olivat 3 miljardia dollaria.

Sähkön tuotannossa Chile pyrkii eroon hiilestä. Sen sijaan lisätään uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Atacaman alueella on edellytyksiä aurinkovoimalle. Ilmastonmuutoksen edetessä kuivuus voi nousta vaikeaksi haasteeksi kastelujärjestelmiä käyttävälle maataloudelle. Asiantuntijat ovat suositelleet vesivarojen arviointia ja suunnitelmallista, kestävää käyttöä. Lohenkasvatuksesta on tullut Chilessä uusi iso elinkeino. Rantavesille perustetuista kalankasvatuslaitoksista voi aiheutua haittoja alkuperäisluonnolle, jos sijoituspaikkoja ei valita huolella.

Kartat

Tilastot

Maan Chile tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

19 629 590

Ihmistä maassa Chile

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 4

1,5

lasta per nainen maassa Chile

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7

7

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Chile

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

8

30 209

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Chile

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

3 2 3 4 5
6 7 8 9 10

0

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Chile

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 3

4,4

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Chile

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 2

9,2

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Chile

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,9

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Chile

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 7

9,70

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Chile

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

13,0

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Chile

Tasa-arvo

Työ