Chile
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Santiago
-
Etniset ryhmät
- mestitsit 95,4 %, mapuchet 4 %, muut alkuperäiskansat 0,6 %
-
Kieli
- espanja (virallinen), mapudungun, saksa, englanti
-
Uskonto
- roomalaiskatoliset 70 %, evankeliset ja protestantit 15,4 %, jehovantodistajat 1,1 %, muut kristityt 1 %, muut 4,6, ei mitään 8,3 % (2002)
-
Väkiluku
- 17 402 630
-
Valtiomuoto
- tasavalta
-
Pinta-ala
- 756 096 km2
-
Valuutta
- Chilen peso
-
BKT per asukas
- 25 110 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 18. syyskuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Chile on kartalla erikoisen näköinen maa. Se on erittäin pitkä ja äärimmäisen kapea. Etelästä pohjoiseen pituutta kertyy peräti 4 630 kilometriä, mutta leveimmillään Chile on vain 430 kilometriä pitkä idästä länteen. Leveyttä on keskimäärin vaivaiset 175 kilometriä. Chile on etelästä pohjoiseen mitattuna maailman pisin maa. Etelä-Amerikan länsirannikkoa seuraava Chile sijaitsee Tyynen valtameren ja Andien vuoriston välissä. Chilen keskiosissa on maailman kuivin autiomaa, noin 180 000 neliökilometriä suuri Atacama. Joillakin Atacaman alueilla ei tiettävästi ole koskaan satanut. Maan pohjoisosissa on puolestaan subtrooppinen ilmasto ja etelässä kylmiä ja kosteita alueita. Eteläisessä Chilessä talvet saattavat olla hyvinkin lumisia, kuten Pohjois-Euroopassa. Eteläisessä Chilessä on myös toimivia tulivuoria. Chile on maanjäristyksille herkkää aluetta, kuten kevään 2010 tuhoisa maanjäristys osoitti. Maanjäristysten aiheuttamia aineellisia vahinkoja lukuun ottamatta, maassa on pitkälle kehittynyt infrastruktuuri. Viimeisten vuosikymmenten aikana Chile on ollut menestyksekäs lohen kasvattamisessa, millä kuitenkin on ollut negatiivisia vaikutuksia ympäristöön. Ravinne- ja kemikaalipäästöt ovat koituneet ongelmaksi pohjaeläimistölle ja vedenlaadulle.
Historia
Espanjalaiset valloittajat saapuivat Chileen vuonna 1535 ja perustivat pian maan keskiosaan siirtokunnan. Paikalliset alkuasukkaat mapuchet pitivät kuitenkin kiinni alueistaan, ja sata vuotta siirtokunnan perustamisen jälkeen espanjalaisten oli nöyrryttävä allekirjoittamaan sopimus, joka takasi mapucheille suuren autonomisen alueen eteläisessä Chilessä. Muiden mantereen maiden tapaan Chile aloitti itsenäisyystaistelun 1800-luvun alussa ja itsenäisyys koitti vuonna 1818. Itsenäisyyden ensimmäiset vuodet olivat epävakaita, kunnes vuonna 1833 säädetty perustuslaki takasi demokratian toteutumisen. Chile kehittyi vauraaksi yhteiskunnaksi. Chile osallistui vuosina 1879–1883 Tyynenmeren sotaan, jossa se valloitti itselleen lisää alueita pohjoisesta. Vuonna 1970 Chilen presidentiksi valittiin sosialisti Salvador Allende. Allende kuitenkin kuoli syksyllä 1973 kenraali Augusto Pinochetin johtamassa aseellisessa vallankaappauksessa, jota Yhdysvallat tuki. Tuhansia ihmisiä kuoli, Pinochet nimitti itsensä presidentiksi ja hallitsi maata vuoteen 1990 asti. Vuonna 2006 presidentiksi äänestettiin keskustavasemmistolainen Michelle Bachelet, josta tuli maan ensimmäinen naispresidentti.
Ekologinen jalanjälki
2,5
Yhteiskunta ja politiikka
Augusto Pinochetin diktaattorihallinnon (1973–1990) verilöylyissä kuoli ja katosi yli 3000 ihmistä. Chile on toipunut Pinochetin aikakaudesta vakaaksi yhteiskunnaksi. Pinochetin aikakauden jälkeen Chilen presidentin virkakausi lyhennettiin kuudesta vuodesta neljään. Presidenttikaudet rajoittuvat yhden henkilön kohdalla kahteen. Chilestä on tullut maahanmuuton kohde; arvioiden mukaan ulkomailla syntyneiden chileläisten määrä on kasvanut 75 prosenttia sitten vuoden 1992. Suurin osa chileläisistä on kuitenkin alkuperäiskansojen ja espanjalaisten jälkeläisiä.
Inhimillisen kehityksen indeksi
42 av 188
Talous ja kaupankäynti
Chile on yksi Etelä-Amerikan vauraimmista valtioista. Sillä oli 1990-luvulla yksi mantereen nopeimmin kasvavista talouksista. Chilen talous perustuu kaivosteollisuudelle, joka tuottaa suuren määrän muun muassa rautaa, kuparia ja lyijyä. Teollistuneen Chilen taloudelle on oleellista sen tuottamien raaka-aineiden vieminen ulkomaille. Kupari on ollut päävientituote, mutta sen merkitys on pienenemässä. Chile on solminut lukuisia vapaakauppasopimuksia. Chilen vahvasta talouskasvusta huolimatta työttömyysluvut ovat nousseet. 1990-luvun alussa työttömiä oli väestöstä noin viisi-kuusi prosenttia, kun viime vuosina se on noussut jo lähelle kymmentä prosenttia. Chilen monimutkaisia työvoimalakeja on pidetty yhtenä työttömyyden syynä. Maan hyvin hoidettu talous ja sen uudistukset johtivat kuitenkin siihen, että Chile oli vuonna 2010 ensimmäinen talousyhteistyöorganisaatio OECD:hen hyväksytty eteläamerikkalainen maa.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Chile koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
19 212 362
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,6
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
7
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
25 110
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
0
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
4,6
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
9,1
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
9,9
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,64
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
