Dominica
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Roseau
-
Etniset ryhmät
- afrikkalaista alkuperää 86,8%, useampaa alkuperää 8,9%, karibianintiaaneja 2,9%, eurooppalaista alkuperää 0,8%, muita 0,7%
-
Kieli
- englanti (virallinen), ranska
-
Uskonto
- roomalaiskatolilaiset 61,4 %, seitsemännen päivän adventistit 6 %, helluntaiherätysläiset 5,6 %, baptistit 4,1%, metodistit 3,7%, jumalan kirkko 1,2%, jehovan todistajat 1,2%, muut kristityt 7,7%, rastafariat 1,3%, muut 1,6 %, ei uskontoa 6,1% (2001)
-
Väkiluku
- 71 000
-
Valtiomuoto
- parlamentaarinen demokratia
-
Pinta-ala
- 750 km2
-
Valuutta
- Itä-Karibian dollari
-
BKT per asukas
- 10 853 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 3. marraskuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Dominica on pieni saarivaltio, joka sijaitsee Karibianmerellä. Sen pinta-ala on 750 neliökilometriä. Dominica on suurilta osin sademetsän peitossa. Sademetsä on hyväksytty UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. Maailman toiseksi suurin kuuma lähde sijaitsee Dominicassa. Saari on myös melko vuoristoinen. Monet vuoret kohoavat yli 1,2 kilometrin korkeuteen. Trooppinen ilmasto vallitsee ympäri vuoden. Dominican saari on hurrikaaneille altistuneella alueella. Saarella sijaitsevat tulivuoret ovat myös toimintakykyisiä. Dominicalle suunnitellaan rakennettavan suuri lentokenttä, ja sen pelätään uhkaavan maan haurasta, monimuotoista luontoa. Pääkaupunki Roseau sijaitsee saaren lounaisrannikolla.
Historia
Dominican saarta asuttivat ensimmäisenä arawakit. 1300-luvulla saaren valtasivat karibit. Löytöretkeilijä Kristoffer Kolumbus rantautui Dominicalle vuonna 1493. Ranska otti saaren hallintaansa vuonna 1635. Saari kuitenkin hylättiin 25 vuoden kuluttua, kun karibien vastarinta vei ranskalaisten voimat. Ranska päätti saaren hylkäämisestä yhdessä brittien kanssa. Samalla he hylkäsivät myös St. Vincentin saaren. Vuonna 1763 saari siirtyi Ison-Britannian hallintaan. Dominica itsenäistyi vasta vuonna 1978. Korruptio kaatoi maan hallituksen vain kaksi vuotta myöhemmin. Valtio sai tällöin naispääministerin Eugenia Charlesin, joka oli samalla Karibian alueen ensimmäinen pääministerinä toiminut nainen.
Ekologinen jalanjälki
1,4
Yhteiskunta ja politiikka
Dominica on melko köyhä maa, mutta kansalaisten keskinäiset varallisuuserot eivät ole yhtä suuret kuin monissa muissa Karibian maissa. Dominica oli pitkään kansainvälisellä listalla valtioista, joiden kanssa ei tule käydä kauppaa, koska sen epäillään syyllityvän rahanpesuun. Tämä pakotti Dominican hallituksen puuttumaan tilanteeseen. Valtio kiristi pankkeja koskevia lakeja. Dominican rikkollisuusluvut ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan muihin Karibian maihin verrattuna melko alhaisia. Lähes kaikki dominicalaiset ovat Afrikasta tuotujen orjien jälkeläisiä. Dominican parlamentti on vuoden 1978 perustuslain mukaan yksikamarinen. Pääministeri ja opposition johtaja nimittävät presidentin, vaikkakin virallisesti valinnan suorittaa parlamentti.
Inhimillisen kehityksen indeksi
93 av 188
Talous ja kaupankäynti
Dominicalla ei ole juurikaan luonnonvaroja. Merkittävin luonnonvara on puu. Merkittävimmät vientituotteet ulkomaille ovat banaanit, saippua, sitrushedelmät ja vihannekset. Dominica on vasta kehittämässä turismiaan, joten se on alkutekijöissään. Dominica on vuodesta 1998 lähtien pyrkinyt kehittämään lainsäädäntöään, jotta se kykenisi houkuttelemaan ulkomaalaista pääomaa saarelleen. Se pyrkii samalla kehittämään turismiaan suureksi, jotta maan talous ei olisi pelkästään banaanien varassa. Dominicalla arvioidaan olevan kehityskelpoisuutta turistikohteena, ennen kaikkea sen ympärivuotisen trooppisen ilmaston ansiosta. Heikko infrastruktuuri ja suuren lentokentän puuttuminen verottavat Dominican talouskasvun mahdollisuuksia.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Dominica koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
72 172
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
35
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
10 853
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
1
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
2,5
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
9,2
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
