Ecuador

Viimeksi päivitetty: 25.03.2015

Ecuador on kansojen tilkkutäkki, jossa alkuperäisyhteisöjen lisäksi elää siirtomaakauden espanjalaisten sekä afrikkalaisten orjien jälkeläisiä. Pääkaupunki Quito muutettiin inkojen valtakaupungista siirtomaaisännän hallintokeskukseksi. Ennen teollisuuden kasvua ja öljyvarantojen löytämistä 1960-luvulla Ecuador keskittyi lähinnä karjatalouteen. Talouskehityksen seurauksena elinolot maassa ovat parantuneet.

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Quito

Etniset ryhmät

mestitsit 65 %, intiaanit 25 %, espanjalaiset ja muut 7 %, afrikkalaistaustaiset 3 %

Kieli

espanja (virallinen), intiaanikielet (erityisesti ketšua)

Uskonto

roomalaiskatoliset 95%, muut 5%

Väkiluku

15 200 000

Pinta-ala

283 520 km2

Valuutta

Amerikan dollari

BKT per asukas

10 896 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

10. elokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Ecuador sijaitsee läntisessä Etelä-Amerikassa päiväntasaajan kohdalla, ja Tyynellämerellä samoilla leveyspiireillä sijaitsevat Galapagossaaret kuuluvat sille. Mannermaa jakautuu kolmeen alueeseen: rannikkoon, Andien vuorijonon muodostamaan keskiylänköön (Sierra) ja itäisiin alankoihin (Oriente). Ilmasto on rannikolla kuuma ja kostea, joskin viileä Humboldtin merivirta rajoittaa sateita tietyillä alueilla. Andien itäpuolisella alueella on trooppista sademetsää.

Ecuadorin ympäristöongelmista huolestuttavin on metsien tuhoutuminen. 90-lukuun mennessä maa oli menettänyt yli 30 % alkuperäisistä mangrove-alueistaan. Arvioitiin, että nykyisellä metsien tuhoutumisen vauhdilla rannikkojen metsäalueet tuhoutuisivat kokonaan vuoteen 2010 mennessä ja metsät Amazonin alueilta vuoteen 2035 mennessä. Osa rannikoista ja keskiylängöstä onkin aavikoitunut. Suurimpana syynä pidetään perinteistä maataloutta, mutta myös öljyntuotannon kehityksellä on osansa. Ecuador sopi vuonna 2010 poikkeuksellisessa sopimuksessa UNEPin kanssa, ettei se hyödynnä hiljattain Amazonin sademetsäalueelta löydettyä öljykenttää kymmeneen vuoteen. Metsien tuhoutuminen on kiihdyttänyt aavikoitumista kuivilla alueilla. Galapagossaaret tunnetaan harvinaisista kotoperäisistä eliölajeistaan, joiden vuoksi ne on lisätty UNESCOn uhanalaisten maailmanperintökohteiden luetteloon.

Historia

Ecuadorissa tiedetään kukoistaneen korkeakulttuureita jopa 3000-luvulla eaa. Nouseva inkavaltakunta nielaisi alueen 1400-luvulla. Seuraavat valloittajat olivat 1534 saapuneet espanjalaiset, jotka puolestaan löivät inka-armeijan. Ensimmäisinä siirtomaa-ajan vuosikymmeninä alkuperäisväestö harveni eurooppalaisten tuomien tautien ja pakkotyön heikentämänä.

Paikallinen itsenäisyyssota alkoi 1820-luvulla ja vuonna 1822 Ecuador irrottautui Espanjan siirtomaavallasta liittyäkseen Kolumbiaan, josta se erosi omaksi valtiokseen 1830. Asutus keskittyi pikkuhiljaa keskiylängöiltä rannikon viljelysalueille kaakaon kysynnän lisäännyttyä, ja maa profiloitui jo varhain vientihyödykkeiden tuottajana. Buumin päättyminen johti poliittiseen sekasortoon ja sotilasvallankaappaukseen vuonna 1925. Vuonna 1942 Ecuador luovutti Rion sopimuksessa alueita Perulle lopettaakseen maiden välisen rajakiistasta alkaneen lyhyen sodan. Poliittiset levottomuudet palasivat pitkän tauon jälkeen, kun vuonna 1996 presidentiksi valittu Abdala Bucaram erotettiin mielenvikaisena tehtävästään. Hänen seuraajansa syrjäytettiin epäonnistuneen valuuttauudistuksen seurauksena kansannousun yhteydessä vuonna 2000. Vuonna 2006 valittu presidentti Rafael Correa ajoi läpi perustuslakiuudistuksen, joka uudisti poliittisen järjestelmän.

Ekologinen jalanjälki

1,0

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Ecuador asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 1,0 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Kansanäänestyksellä vuonna 2008 hyväksytty perustuslaki lisäsi presidentin valtaoikeuksia. Presidentillä, varapresidentillä ja kansalliskokouksen edustajilla on 4 vuoden virkakausi. Maalla on 38-jäseninen hallitus, ja yksikamarisessa kansalliskokouksessa istuu 124 lainsäätäjää. Ecuadorin politiikkaa ovat leimanneet useat vallanvaihdokset ja levottomuus, joka kumpuaa perinteisten valtarakenteiden ja heikkojen instituutioiden tuottamasta yleisestä tyytymättömyydestä. Alkuperäisväestö on usein vastustanut öljyntuotannon kehitystä ja laajenemista tai yhteiskunnallisia uudistuksia. Poliittiset puolueet ovat yleensä pieniä ja riippuvaisia pikemminkin populistisista ja karismaattisista poliitikoista kuin puolueohjelmista tai ideologioista, mikä korostui erityisesti vuosien 1972–1979 diktatuurikausissa. Vuodesta 1996 lähtien myös alkuperäisväestö on osallistunut aktiivisesti politiikkaan osoittaakseen tyytymättömyyttä. Vuonna 2006 valittu vasemmistopresidentti Correa on ensimmäinen johtaja, joka nauttii koko maan luottamusta sitten vuoden 1979, jolloin maan hallinto palasi demokraattiseksi. ”Kansalaisvallankumoukseksi” kutsumallaan politiikalla Correa on onnistunut vähentämään köyhyyttä ja työttömyyttä. Hänet valittiin uudelleen presidentiksi vuonna 2013. YK:n kriteereiden mukaan yli puolet maan väestöstä elää silti köyhyydessä. Rikkain kansanosa – espanjalaisten jälkeläiset – omistaa 80 % maan luonnonvaroista, köyhimpiä ovat intiaanit ja afrikkalaisperäiset asukkaat.

Inhimillisen kehityksen indeksi

85 av 188

Ecuador sijoittuu sijalle 85 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Ecuadorin päävientituotteita ovat öljy, kulta, banaanit, katkaravut ja muut primaariset maataloustuotteet. Maan banaanivienti on maailman suurin. Yksi suurimmista tulonlähteistä öljyn ohella ovat ulkomailla asuvien ecuadorilaisten lähettämät rahat. Turismi on kasvanut kolmanneksi tärkeimmäksi sektoriksi, mutta maan talous on yhä erittäin riippuvainen öljystä, jonka vientikapasiteetti on kasvanut vuonna 2003 valmistuneen uuden öljyputken myötä. Vuosien 1997–1998 heikentyvä talous kulminoitui vuonna 1999 talouskriisiin, jota pahensivat El Niño -ilmiön aiheuttamat ongelmat maataloudessa sekä öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku. Maan valuutta sucre päätettiin vaihtaa dollareihin, mikä aiheutti vallanvaihdokseen johtaneen kansannousun. Vuonna 2001 Ecuador kuitenkin siirtyi onnistuneesti dollareihin ja teki tukisopimuksia Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa elvyttääkseen talouttaan.