[[suggestion]]
Egypti
 
Flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Kairo

Etniset ryhmät

Egyptiläiset yli 99%, muut alle 1%

Kieli

Arabia (virallinen kieli), englanti, ranska

Uskonto

Muslimit 90% (enimmäkseen sunni), kristityt 10% (koptit suurin ryhmä)

Väkiluku

104 258 327 (2022)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

1 001 450 km2

Valuutta

Egyptin punta

BKT per asukas

13 316 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

23. heinäkuuta

Muut maasivut

Maantiede

Egypti sijaitsee Pohjois-Afrikassa Välimeren rannalla. Lännessä rajanaapurina on Libya, etelässä Sudan ja idässä Siinain niemimaan vieressä Israel. Siinai on Aasian puolella. Jakolinjana on Suezin kanava, vilkas tärkeä laivaväylä Välimeren ja Punaisenmeren välissä. Egyptillä on yli tuhat kilometriä Välimeren rantaa ja 1200 kilometriä Punaisenmeren ja Akabanlahden rantoja. Suurin osa Egyptistä on alavaa tasankoa. Pohjois-Egyptissä Libyan aavikolla on Qattaran syvänne, joka painuu yli sata metriä merenpinnan alapuolelle. Siellä on laajoja suolakenttiä. Maan lounaisnurkassa on Gilf Kebirin ylänkö ruskeine hiekkakivikukkuloineen. Siinain eteläosassa on vuoria. Korkeimmat huiput ovat Katariinanvuori (2637 m) ja Siinainvuori (2285 m). Egyptissä on lämmin, kuiva ilmasto. Kesäisin esiintyy helteitä. Talvet ovat viileitä. Välimeren rannikolla on talvisateita, Siinain vuorilla sataa lunta. Laajoilla aavikkoalueilla sateet ovat harvinaisia, mutta välillä on kovia hiekkamyrskyjä.

Mahtava Niili on Egyptin valtimo. Joki virtaa koko maan halki Sudanista Välimerelle. Niili laskee mereen 250 kilometriä leveänä monihaaraisena suistona. Suistoalueella elää yli 30 miljoonaa ihmistä. Yli 90% egyptiläisistä asuu Niilin liepeillä. Ilman jokea koko Egypti olisi aavikkoa. Niilin vuotuisten tulvien tuoma hedelmällinen liete on ollut Egyptin maanviljelyn perusta tuhansien vuosien ajan. Joki on myös ollut tärkein kulkuväylä ja yhdysside Egyptin kaupunkien välillä.

Punaisenmeren upeat koralliriutat ovat suosittuja sukelluskohteita. Sukeltajat voivat nähdä värikkäitä perhokaloja ja vuokkokaloja, isoja kilpikonnia, rauskuja ja haita. Meressä ui myös delfiinejä. Gilf Kebirin kansallispuisto on keskellä kuivinta aavikkoa. Siellä on 7000 vuotta vanhoja kalliopiirroksia metsästäjistä ja kauan sitten hävinneen rehevän seudun eläimistä. Pohjoisempana on Sahara el Beyda: suuria dyynejä sekä kalkkikivipilareita, jotka tuuli ja hiekka ovat kaivertaneet oudoiksi veistoksiksi. Sahara el Beydassa elää valko- ja aavikkogaselleja, harjalampaita ja hiekkakettuja.

Katso millaiselta näyttää hieno elonkirjo meren alla. Kuvahakuvihje: punaisen meren koralliriutat.

Historia

Egyptissä on elänyt ihmisiä jo vanhimmalla kivikaudella. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Niilin varsille asettui maanviljelijöitä ja karjankasvattajia 10 000 vuotta sitten. Heidän asuinseuduiltaan on löydetty saviastioita ja koruja. Gizan ja Saqqaran pyramidit rakennettiin 4500 vuotta sitten. Egyptiin on tunkeutunut monia valloittajia maan pitkän ja rikkaan historian aikana: Lähi-Idän hyksot 3600 vuotta sitten, persialaiset 2500 vuotta sitten, makedonialaiset 2300 vuotta sitten ja heidän jälkeensä roomalaiset. Arabit valloittivat Egyptin 600-luvulla. 1500-luvulla Egypti liitettiin turkkilaiseen osmanien/ottomaanien valtakuntaan. 1600- ja 1700-luvuilla maata kurittivat nälänhädät. Ne tappoivat kuudesosan väestöstä. 1700-luvun lopussa Egypti oli vähän aikaa Ranskan hallussa. Vuodesta 1805 vuoteen 1952 Egyptiä hallitsi albanialaistaustainen Muhammad Alin suku. 1850- ja 1860-luvuilla brittiläiset rakensivat rautatien Aleksandriasta Kairoon ja edelleen Suezille. Ranskalaisen Ferdinand de Lessepsin yhtiö rakensi Suezin kanavan. Kanavatyömaalla raatoi 1,5 miljoonaa egyptiläistä. Yli sata tuhatta työntekijää kuoli. 1880-luvulla Iso-Britannia julisti Suezin kanavan protektoraatikseen ja lähetti sotilaita varmistamaan kanavavyöhykkeen hallinnan.

Vuodesta 1914 vuoteen 1922 Egypti oli brittiläinen siirtomaa. Sen jälkeen maa oli itsenäinen kuningaskunta. Gamal Abdel Nasserin johtama sotilaskaappaus kaatoi viimeisen Muhammad Alin sukuisen kuninkaan Farukin vuonna 1952 ja Egyptistä tuli tasavalta. Nasser oli ensin pääministerinä. Vuonna 1956 hänestä tuli Egyptin presidentti. Nasserin hallitus kansallisti Suezin kanavan Egyptille. Brittiläiset joukot vetäytyivät kanava-alueelta. Egypti solmi valtioliiton Syyrian kanssa, kävi sotia Jemenissä ja Israelia vastaan. Samaan aikaan maa teollistui. Vuonna 1970 Nasser kuoli. Presidentiksi nousi Anwar Sadat, joka oli tukenut Nasseria vuoden 1952 vallankaappauksessa. Vuonna 1981 ääri-islamilaiset sotilaat murhasivat Sadatin. Varapresidentti Hosni Mubarak kohosi presidentiksi ja johti maata vuoteen 2011 asti. Öljyn hinnanvaihtelut ovat heiluttaneet Egyptin taloutta. Työttömyys ja ääri-islamilaiset liikkeet ovat aiheuttaneet jännitteitä. Muslimiveljeskunta kasvoi 2000-luvulla poliittiseksi voimaksi.

Vuonna 2011 tuhannet ihmiset lähtivät Kairon kaduille ja toreille mielenosoituksiin Mubarakin hallitusta vastaan. Tyytymättömyyden aiheita olivat työttömyys, poliisin raakuus, asuntopula, kallis ruoka, huonot palkat ja hallituksen väärinkäytökset. Mubarak luovutti vallan armeijalle. Vuonna 2012 järjestettiin vaalit ja Muslimiveljeskunta sai kaksi kolmasosaa äänistä. Presidentiksi tuli Mohammed Mursi. Vuonna 2013 armeija syrjäytti Mursin. Muslimiveljeskunta lakkautettiin. Sen jäseniä vangittiin ja surmattiin. Vuonna 2014 armeijan komentaja kenraali Abdel Fattah al-Sisi valittiin presidentiksi. Hänet valittiin uudelleen vuonna 2018. Seuraavat vaalit ovat vuonna 2024.

Ekologinen jalanjälki

1 0

1,1

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Egypti asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 1,1 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2021 30% egyptiläisistä eli köyhyydessä. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön luokituksessa Egypti ei ole vapaa maa. Hallitus on itsevaltainen. Kansalaisvapauksia rajoitetaan. Hallituksen arvostelijoita vangitaan. Egyptissä on 60 000 poliittista vankia (BTI 2021). Poliisi ja turvallisuusjoukot syyllistyvät jatkuvasti ihmisoikeusloukkauksiin. Pidätettyjä säilytetään vankiloissa kuukausia ennen oikeudenkäyntiä. Kuolemanrangaistusten määrä on kasvanut al-Sisin hallinnon aikana. Vuonna 2021 ainakin 11 vankia teloitettiin ja 67 ihmistä tuomittiin kuolemaan. Kansalaisjärjestöjä on lakkautettu. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch raportoi, että vuosina 2020 ja 2021 Egyptin armeija tuhosi Siinailla tuhansia rakennuksia pyrkiessään kukistamaan ääri-islamilaiset terroristit.

Vuoden 2018 vaalien alla hallitus painosti kilpailijapuolueita olemaan asettamatta omia presidenttiehdokkaita. Abdel Fattah al-Sisillä oli lopulta vain yksi vastaehdokas. Al-Sisi sai 97% äänistä. Vuoden 2020 parlamenttivaaleissa alle 30% äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Egyptin parlamentin jäsenistä 28% on naisia. Naisten pahoinpitelyt ovat lisääntyneet. Raiskaus avioliitossa ei ole rikos. Naisia syrjitään maanomistus- ja perintöasioissa. Musliminaiset eivät saa mennä naimisiin muita uskontoja tunnustavien miesten kanssa. Koptilainen kristillinen kirkko sallii vain harvoin avioeron.

Lähes 90% Egyptin energiantuotannosta tapahtuu fossiilisilla polttoaineilla. Fossiilisia polttoaineita ovat esimerkiksi öljy, maakaasu ja hiili. Egyptin väestönkasvu on ollut nopea ja tämä voi lähivuosina aiheuttaa suuria haasteita vesivarojen riittävyydelle. Kuivan ilmaston ja suurten aavikoiden maassa vuosittainen vesikertymä ei riitä uudistamaan kiihtyvällä vauhdilla kuluvia vesivarantoja.

Egyptiläinen Boutros Boutros-Ghali toimi YK:n pääsihteerinä vuodesta 1992 vuoteen 1996. Egypti on innostanut eri maiden kirjailijoita ja taiteilijoita, myös suomalaisia. Vuonna 2017 suomalaiset lukijat äänestivät Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen Vuosisadan kirjaksi. Sinuhe on käännetty 41 kielelle.

Inhimillisen kehityksen indeksi

14

95 av 188

Egypti sijoittuu sijalle 95 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Egypti on alemman keskitulotason maa. Köyhyys on lisääntynyt. Talouskasvun odotetaan elpyvän vuodesta 2022 alkaen. Egyptin kansantalouden kasvu hidastui, mutta ei tyrehtynyt koronapandemian aikana. Matkailu on tärkeä elinkeino. Vuonna 2019 Egyptissä kävi 13 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Vuonna 2020 maahan saapui vain 3,7 miljoonaa turistia. Egyptin matkailuviranomaisten mukaan turismi tuotti 4 miljardia dollaria vuonna 2020. Vuonna 2021 matkailuelinkeino vilkastui ja tuotti 13 miljardia dollaria.

Vuonna 2019 maatalous työllisti 21% Egyptin työvoimasta, 27% työskenteli teollisuuden aloilla ja 52% palveluelinkeinoissa. Valtion palveluksessa on 7 miljoonaa ihmistä. Egyptin armeija harjoittaa omaa yritystoimintaa kilpaillen yksityisen elinkeinoelämän kanssa.

Vuonna 2020 Egyptin viennin arvo oli 33,6 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 76,4 miljardia dollaria. Vientituotteita olivat öljy 18% (raakaöljy ja jalosteet), vaatteet ja kankaat 12%, kulta 10%, hedelmät ja vihannekset 7%, muovit 6% ja sähkötarvikkeet 6%. Suurimpia vientimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Yhdysvallat, Saudi-Arabia, Turkki, Italia ja Intia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Venäjä, Yhdysvallat, Saksa, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia ja Turkki. Vuonna 2021 Suezin kanavan läpikulkumaksut tuottivat Egyptille 6,3 miljardia dollaria. Kanavan läpi kulkee lähes kaksikymmentä tuhatta laivaa vuodessa.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Egypti koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

106 156 692

Ihmistä maassa Egypti

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 0

3,1

lasta per nainen maassa Egypti

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

20

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Egypti

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

4

13 316

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Egypti

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

5 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Egypti

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 4

2,5

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Egypti

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 6

9,6

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Egypti

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

Ei tilastoja saatavilla
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Egypti

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 1 9 10

7,12

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Egypti

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11

11,5

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Egypti

Tasa-arvo

Työ