Espanja
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Madrid
-
Etniset ryhmät
- espanjalaisia, lisäksi muita länsieurooppalaisia kansanryhmiä
-
Kieli
- espanja, katalaani, galego, baski
-
Uskonto
- katolilaiset 94 %, muut /ei eritellyt/ei uskontoa 6 %
-
Väkiluku
- 47 700 000
-
Valtiomuoto
- Parlamentaarinen monarkia
-
BKT per asukas
- 43 496 Ostovoimapariteetti $
-
Muut maasivut
Maantiede
Espanja on yksi Euroopan vuoristoisimmista maista. Pyreneitten vuoristo ja Sierra Nevada hallitsevat maan koillisia ja eteläisiä alueita, kun taas pohjoisessa Kantabrian vuoret nousevat liki 2500 metrin korkeuteen. Keskellä maata sijaitsevalla ylänköalueella ei juuri kasva puita ja sen maaperä on köyhää ja ilmasto epäsuotuisa. Ylänköaluetta ympäröivät lukuisat laaksot monelta puolelta, ja ne ovat Ebro- ja Guadalquivir- jokien muovaamia. Pohjois- ja eteläpuolen rannikolla sijaitsee alavia, hedelmällisiä tasankoja. Suuret ilmastonvaihtelut aiheutuvat suurista korkeuseroista. Espanjan pohjois-rannikolla vallitsee tyypillinen Atlanttinen ilmasto, mutta kauempana etelässä ilmasto on huomattavasti lämpimämpi. Maan keskiosissa lämpötila voi kesäisin nousta +40 asteeseen, mutta talvisin alueella on huomattavasti kylmempää kuin muualla maassa. Maanpinnan eroosio ja jatkuvat metsäpalot kesäisin uhkaavat maan suuria metsäalueita, ja maan viranomaiset ovatkin aloittaneet laajan istutusohjelman metsien pelastamiseksi. Espanjalla on ongelmia laajan ilmansaastumisen vuoksi ja maa on myös hyvin haavoittuvainen rannikolla seilaavien öljytankkereiden mahdollisille onnettomuuksille.
Historia
Pohjois-Afrikan karthagolaiset hallitsivat nykyisen Espanjan aluetta vuoteen 200 eKr. asti, kunnes roomalaiset valtasivat alueen ja perustivat sinne Hispanian provinssin. Rooman valtakunnan romahtaessa 400-luvulla Espanjan alue joutui länsigoottien kuninkaiden alaisuuteen, kunnes maa joutui arabien vallan alle ja liitettiin Bagdadin kalifikuntaan 700-luvulla. Sitä seuraavien vuosisatojen aikana arabialaisesta Espanjasta kasvoi Etelä-Euroopan kulttuurin, tieteen ja talouden voimakeskus. 1200-luvulla arabit pakotettiin siirtymään etelämmäksi, kun niemimaan pohjoisosan pienet kristityt kuningaskunnat menestyivät Reconquistassa eli takaisinvalloituksessa. Kuningaskunnista yksi oli Portugali. Loput kuningaskunnat yhdistyivät 1400-luvun loppuun mennessä yhtenäiseksi Espanjan kuningaskunnaksi. Kristoffer Kolumbuksen Väli-Amerikan matkojen jälkeen löydetyt alueet liitettiin Espanjan kuningaskuntaan, josta kehittyi nopeasti länsimaiden voimakkain valtio. Tämä nopea kasvu lopahti kuitenkin 1500- ja 1600-luvuilla, kun Espanjan talous romahti ja väestömäärä väheni islaminuskoisten maurien ja juutalaisten karkotuksen takia sekä suurten kansanjoukkojen muutettua siirtomaihin, joista tuli yhä uppiniskaisempia. 1800-luvulla Espanja menetti kaikki suuret siirtomaansa Etelä- ja Väli-Amerikassa ja siitä tuli menneisyyteen takertunut poliittisesti ja taloudellisesti merkityksetön eurooppalaisvaltio. Useita vuosia kestäneen diktatuurin jälkeen maassa syttyi vuonna 1936 sisällissota, jonka voitti fasistinen kenraali Francisco Franco joukkoineen. Franco hallitsi maata kovakätisesti vuonna 1975 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Sen jälkeen Espanjasta on kehittynyt eurooppalaisen ja globaalin politiikan ja kaupan tärkeä toimija. Maa liittyi Natoon vuonna 1982 ja Euroopan unioniin 1986.
Ekologinen jalanjälki
2,3
Yhteiskunta ja politiikka
Espanja on nykyisin täysivaltainen läntinen demokratia, joka on jättänyt Francon hallinnon aikaisen korruption ja poliisivaltion taakseen. Maan muodollinen johtaja on sen kuningas, joka nimittää pääministerin säännöllisten vaalien pohjalta. Francon hallintoa seuranneiden vuosikymmenten aikana maltillinen oikeistopuolue Partido Popular (PP) ja sosialistipuolue PSOE ovat vuorotelleet maan johdossa. Vuonna 2008 Yhdysvalloista alkanut talouskriisi rapautti pahasti Espanjan siihen saakka dynaamista taloutta, ja työttömyysluvut ovat nousseet ennätyslukemiin. Talouskriisin hoito tiukalla budjettikurilla ja leikkauksilla nostatti laajoja mielenosoituksia. Kaksi johtavaa puoluetta saivat uuden haastajan, vasemmistolaisen Podemos (Me pystymme) -puolueen vuonna 2014. Puolue sai saman vuoden Euroopan parlamentin vaaleissa viisi edustajaa, ja se on mielipidekyselyissä noussut maan suosituimmaksi puolueeksi. Espanjan politiikkaa leimaavat myös keskushallinnon ja alueellisen tason väliset jännitteet, jonka pohjalta Baskimaa ja Katalonia ovat saaneet huomattavaa itsemääräämisoikeutta omien kansanedustuslaitostensa kautta. Monilla alueilla on omat poliisivoimansa.
Inhimillisen kehityksen indeksi
24 av 186
Talous ja kaupankäynti
Espanjan talous on viimeisten 30 vuoden aikana käynyt läpi miltei vallankumoukseen verrattavan prosessin. Köyhästä maatalousmaasta kehittyi 1980-luvun alussa monipuolinen talousmahti teollistumisen ja palvelualojen kehityksen myötä. Erityisesti turismi on kasvanut voimakkaasti ja maassa vierailee vuosittain 50–60 miljoonaa matkailijaa. Palvelusektori on tärkein työllistäjä (noin 70 % työvoimasta). Teollisuudessa työskentelee noin 25 %, maataloudessa enää alle 4 %. Maa on maailman suurin oliivien tuottaja ja huomattava sitrushedelmien sekä viinien tuottaja. Tärkeimpiä teollisuustuotteita ovat vaatteet ja jalkineet, autot, lääkkeet, koneet ja työkalut. Ennen globaalia talouskriisiä vuonna 2008 Espanjan talous oli yksi EU-maiden nopeimmin kasvavia. Talous on alkanut elpyä kriisistä vuonna 2013.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Espanja koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
46 754 778
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,4
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
3
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
43 496
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
5,0
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
10,0
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,84
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
