Monelle suomalaisellekin lomakohteena tuttu Espanja sijaitsee Iberian niemimaalla Ranskasta etelään. Lännessä sillä on rajanaapurina Portugali. Espanjan pohjoisrannikkoa huuhtovat Biskajanlahden aallot, kun taas idässä ja etelässä Espanjalla on pitkästi Välimeren rantaviivaa. Espanjalle kuuluvat myös Baleaarien saaret Välimerellä, Kanariansaaret Afrikan luoteisrannikolla sekä Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa. Espanjan eteläkärjessä sijaitseva Gibraltar kuuluu Isolle-Britannialle. Espanjan pääkaupunki Madrid sijaitsee 650 metrin korkeudessa ylängöllä maan keskiosassa, ja muita suuria kaupunkeja ovat esimerkiksi Barcelona, Valencia ja Sevilla. Espanja on sekä väkiluvultaan (48 miljoonaa) että pinta-alaltaan Euroopan suurimpia maita.

Postikorttien ja lomakuvien palmurannat ovat vain murto-osa Espanjan monipuolisista maisemista. Espanja on yksi Euroopan vuoristoisimmista maista, ja Manner-Espanjan alueella on yli 10 erillistä vuoristoaluetta. Niistä suurimpia ovat Pyreneet Ranskan rajalla ja Sierra Nevada etelässä. Ilmasto vaihtelee korkeuden ja meren läheisyyden mukaan: pohjoisrannikolla on sateista ja muuta maata viileämpää, kun taas Välimeren läheisyydessä lämpötilat ovat korkeampia talvellakin, mutta sateita saadaan riittävästi esimerkiksi viinin ja appelsiinien viljelyyn. Maan keskiosa on kuivaa ylänköaluetta, jolla on kesäisin tukahduttavan kuumaa ja talvisin viileää – madridilaisen sanonnan mukaan kaupungin ilmasto on ”yhdeksän kuukautta talvea ja kolme helvettiä”. Espanjan eteläosissa on jopa aavikkoa. Lähes Kravun kääntöpiirillä sijaitsevilla Kanarian saarilla on ympäri vuoden noin 20 astetta lämmintä.

Lähes kaksi kertaa Suomen kokoiseen Espanjan luontoon mahtuu paljon vaihtelua. Vuoristoisessa pohjoisosassa kasvaa lehtimetsää, Keski-Espanjan vuorilla havupuita ja kuivalla keskiylängöllä harvakseltaan korkkitammia. Välimerenkasvillisuutta ainavihantine puineen ja pensaineen esiintyy maan itä- ja eteläosissa. Espanjassa tavataan joitakin Afrikalle tyypillisiä kasvi- ja eläinlajeja, kuten berberiapinoita (tosin vain Gibraltarilla) ja kaktusmaisia tyräkkikasveja.

Espanjan sisäosat ovat kärsineet kuivuudesta jo ennen ilmastonmuutoksen aiheuttamia äärisäitä, mutta viime vuosina sisämaassa on satanut entistäkin vähemmän. Rajut maasto- ja metsäpalot ovat raivonneet erityisesti maan eteläosissa. Ilmastonmuutos on jo nyt merkittävä uhka espanjalaiselle luonnolle ja ruuantuotannolle. Yhä pidemmät ja kuumemmat helleaallot aiheuttavat Espanjassa myös lisääntynyttä kuolleisuutta, sillä epätavallisen korkeat lämpötilat ovat vaaraksi vakavasti sairaiden ja vanhusten terveydelle.

Maan nimi juontaa juurensa Rooman valtakunnan ajoille, jolloin Iberian niemimaasta koostuvaa provinssia kutsuttiin nimellä Hispania. Rooman romahdettua alue joutui ensin länsigoottien, sitten arabialaisten maurien vallan alle. Bagdadin kalifikuntaan kuulunut Espanja muodostui Etelä-Euroopan tieteiden, taiteiden ja talouden keskukseksi.

Niemimaan pohjoisosiin jääneet pienet kristilliset kuningaskunnat onnistuivat puskemaan maureja kohti Espanjan eteläosaa, ja Espanja yhdistyi kuningaskunnaksi vuoteen 1512 mennessä. Espanjalainen Kristoffer Kolumbus sai Espanjan kuningasparin siunauksen suuren löytöretken järjestämiselle ja purjehti ensimmäisenä eurooppalaisena Amerikkaan vuonna 1492 (viikingit olivat tosin saattaneet käydä siellä jo vuosisatoja aiemmin). Kolumbuksen löydöistä alkoi Amerikkojen väkivaltainen valloittaminen, jonka seurauksena suurin osa alkuperäisväestöstä kuoli, enimmäkseen eurooppalaisten mukanaan tuomiin kulkutauteihin. Espanja rikastui amerikkalaisella kullalla ja muulla kauppatavaralla niin, että siitä tuli Euroopan voimakkain valtio. Menestystä ei kestänyt kauaa, vaan Espanjan talous romahti 1600-luvulla. 1700- ja 1800-luvulla Espanja kävi lukuisia sotia niin siirtomaissaan kuin Euroopassa, ja se menetti kaikki lähes kaikki siirtomaansa 1900-lukuun mennessä.

Espanja ei osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan. Se vaihtoi valtiomuotoaan tasavallaksi vuonna 1931, mutta äärioikeistolaiset kapinalliset yrittivät vallankaappausta vuonna 1936, mikä suisti Espanjan veriseen, kolme vuotta kestäneeseen sisällissotaan. Vallankaappausta yrittäneet fasistit voittivat sodan, ja maan diktaattoriksi kohosi kenraali Francisco Franco. Francon aika oli espanjalaisille pelon sävyttämää: entisiä tasavaltalaisia ja muita toisinajattelijoita surmattiin ja vangittiin keksityistäkin rikkeistä. Franco pakkoespanjalaisti katalaaneja, baskeja ja muita vähemmistökansoja. Franco kuoli vuonna 1975 ja siirsi vallan kuningasperheen perilliselle Juan Carlosille. Francon diktatuuria alettiin purkaa heti hänen kuolemansa jälkeen, ja ensimmäiset täysin vapaat parlamenttivaalit järjestettiin vuonna 1982.

Uusi, demokraattinen Espanja liittyi 1980-luvulla sekä EU:n edeltäjään Euroopan yhteisöön että Puolustusliitto Natoon.

Nyky-Espanja on jättänyt Francon diktatuurin varjot taakseen ja muotoutunut vakaaksi, demokraattiseksi valtioksi. Maan muodollinen johtaja on edelleen kuningas – Juan Carlosin poika Felipe. Poliittinen valta on kuitenkin parlamenttien ja hallituksen käsissä. Espanjan parlamentti koostuu 350-jäsenisestä alahuoneesta ja 266-jäsenisestä senaatista. Espanjassa oli 2010-luvun lopulle asti käytännössä kaksipuoluejärjestelmä, ja kaksi suurinta puoluetta eli konservatiivinen PP ja sosiaalidemokraattinen PSOE vaihtelivat vallankahvassa. Perinteisten puolueiden valta on alkanut rapistua korruptioskandaalien ja hataran valtiontalouden vuoksi, ja niin vasemmisto- kuin oikeistohenkiset uudet puolueet ovat nousseet haastamaan PP:tä ja PSOE:ta. Vuonna 2020 Espanja sai historiansa ensimmäisen koalitiohallituksen, kun PSOE joutui tukeutumaan nuoren Podemos-vasemmistopuolueen vetoapuun saavuttaakseen enemmistön.

Espanja jakautuu 17 itsehallintoalueeseen (comunidades autónomas), joiden oman määräysvallan määrä vaihtelee. Maassa on espanjan eli castellanon lisäksi myös suuria vähemmistökieliä, kuten katalaani ja baski. Kumpikin alue on havitellut itsenäisyyttä jo vuosisatojen ajan, Baskimaa jopa tuhoisia terrori-iskuja tekemällä. Viime vuosina Kataloniassa on virinnyt vahva pyrkimys itsenäisyyteen: Espanjan poliisivoimat ovat ottaneet yhteen mielenosoittajien kanssa ja katalaanijohtajia on jopa passitettu vankilaan. Seitsemän miljoonan asukkaan Katalonia on taloudellisesti korvaamaton, joten menettäminen olisi Espanjalle kovempi isku kuin separatistialueelle itselleen.

Muita tärkeitä yhteiskunnallisia aiheita nykypäivän Espanjassa ovat maahanmuutto, naisten oikeudet (esimerkiksi aborttioikeudesta käydään kovaa vääntöä feministien ja syvästi katolilaisten kesken ja EU-tukien käyttökohteiden valinta.

Francon diktatuuri jätti jälkeensä köyhän, maatalousvaltaisen talouden, joka oli kipeästi uudistusten tarpeessa. 1980-luvun alussa maa kehitti teollisuus- ja palvelualoja, ja nykyisin Maailmanpankki luokittelee Espanjan korkean tulotason maaksi. Madrid ja Barcelona ovat Espanjan taloudellisia keskuksia. Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi osui Espanjaan rajusti, ja lamaa kesti vuoteen 2013 asti. Espanjalaisia pankkeja pelastettiin EU-varoilla, ja Espanjan työttömyys nousi pahimmillaan 26 prosenttiin. Valtio joutui ottamaan runsaasti velkaa, ja Espanjan valtionbudjetti on edelleen alijäämäinen.

Palvelualat tuottavat 74 % Espanjan kansantuotteesta. Espanja on maailman suurimpia matkailumaita: rento rantaelämä, maailmanluokan museot ja välimerelliset makuelämykset vetivät puoleensa lähes 130 miljoonaa kansainvälistä matkailijaa vuonna 2019. Reilu viidennes kansantuotteesta on peräisin teollisuussektorilta, ja Espanjasta viedään maailmalle muun muassa lääkkeitä, autoja ja koneita sekä öljyjalosteita. Espanja käy kauppaa etenkin muiden suurten EU-maiden, kuten Ranskan, Saksan ja Italian kanssa. Vaikka maatalous kattaa vain muutaman prosentin kansantuotteesta, Espanja on silti maailman merkittävin sianlihan, sitrushedelmien ja oliiviöljyn tuottaja.

2010-luvun lama ja sen selättäminen ovat jakaneet kansaa: konservatiivisen politiikan kannattajat ovat halunneet leikata julkisia menoja ja sosiaaliturvaa, kun taas vasemmistohenkiset espanjalaiset ovat vastustaneet leikkauksia ja suuryritysten ja pankkien pelastamista tavallisten ihmisten oloja kurjistamalla. Koronapandemia teki suuren loven Espanjan talouteen, sillä kansainvälinen turismi tyrehtyi lähes kokonaan kahdeksi vuodeksi. Espanjan taloudellista vakautta nakertavat myös korruptio ja harmaa talous, koska ne aiheuttavat veromenetyksiä valtiolle. Espanjan väestö vanhenee ja syntyvyys on alhaista, mikä heikentää maan huoltosuhdetta.

Espanja on havahtunut 2010-luvulla ilmastopolitiikan suhteen: se on sulkenut hiilivoimaloita ja asentanut runsaasti uusiutuvaa sähköntuotantoa, kuten aurinko- ja tuulivoimaloita. Lämmityksen ja liikenteen suhteen maa nojaa edelleen fossiilisten polttoaineiden varaan, joista sen olisi hankkiuduttava pikaisesti eroon.