Etelä-Afrikka
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Pretoria
-
Etniset ryhmät
- mustat afrikkalaiset 79 %, valkoiset 9,6 %, muut 11,4 % (2001)
-
Kieli
- zulu, xhosa, afrikaani, sepedi, englanti, tswana, sesotho, itsonga (2001)
-
Uskonto
- siionin kristityt 11,1 %, helluntailaiset/karismaattiset kristityt 8,2 %, katoliset 7,1 %, metodistit 6,8 %, alankomaalaisreformoituneet kristityt 6,7 %, anglikaaniset kristityt 3,8 %, muslimit 1,5 %, muut kristityt 36 %, muut /ei eritellyt /ei uskontoa 18,8 % (2001)
-
Valtiomuoto
- tasavalta
-
Pinta-ala
- 53 000 000
-
BKT per asukas
- 14 420 Ostovoimapariteetti $
-
Muut maasivut
Maantiede
Etelä-Afrikka sijaitsee Afrikan mantereen eteläkärjessä. Idässä maata reunustaa Intian valtameri ja lännessä Atlantin valtameri. Maan itärannikon ilmasto on subtrooppisen kostea, kun taas länsiosien ilmasto on kuivempi ja laukeampi. Maisemaa dominoivat giganttiset sisämaan pöytävuoret, ja idässä kohoaa Lohikäärmevuoristo. Vuoret ulottuvat kaaren muodossa koilliselta raja-alueelta länteen Kapmaahan asti. Rannikkoalueilla sijaitsee kapeana kaistaleena hedelmällisempää maata. Etelä-Afrikan eläimistö ja kasvisto ovat hyvin moninaisia, ja siitä syystä monista suurista alueista on tehty suojeltuja kansallispuistoja. Etelä-Afrikan ehkä suurin ympäristöongelma on veden puute. Veden tarve kasvaa koko ajan, ja vesivarat ovat vähäiset. Happamat sateet aiheuttavat maaeroosiota ja viljelykelpoisen maan aavikoitumista.
Historia
Etelä-Afrikassa on tehty maailman vanhimpia arkeologisia löydöksiä. Luolamaalausten jäännöksiä on ajoitettu kauemmas kuin aikaan 20 000 vuotta eKr. Näiden oletetaan olevan nykyisen San-kansan esi-isien tekemiä. Sanit ovatkin vanhin Etelä-Afrikan yhä olemassa oleva kansanryhmä. Etelä-Afrikan historia on täynnä riistoa ja väkivaltaa. Maan eurooppalainen historia alkoi vuonna 1652, kun alankomaalaiset perustivat Kapmaahan siirtokunnan, joka toimi Euroopan ja Aasian välisen laivaliikenteen huoltotukikohtana. Siirtomaatoiminnan johdosta miltei kaikki alueen alkuperäiset asukkaat surmattiin tai otettiin eurooppalaisten orjiksi. Iso-Britannia miehitti myöhemmin Kapmaan siirtokunnan ja kielsi orjuuden, minkä takia hollantilaisperäiset asukkaat siirtyivät muualle perustamaan omia tasavaltojaan. Eurooppalaisten siirtomaaherrojen ja mustan väestön suhdetta leimasi sorto ja orjuus. Englantilaisten ja hollantilaisperäisten buurien välillä vallitsi taas jatkuva kilpailu. Syrjintä ja rasismi ovat täynnä sisältöä olevia sanoja Etelä-Afrikan modernin historian kuvauksessa. Etelä-Afrikan hallitseva Kansallis-puolue (NP) hyväksyi vuonna 1948 monia lakeja, jotka sortivat maan mustaa enemmistöä ja sulkivat nämä poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien ulkopuolelle. Tätä rotusyrjintää harjoittavaa hallintoa kutsuttiin apartheidiksi ja se lopetettiin 1990-luvulla massiivisen ulkomaisen painostuksen jälkeen. Tuolloin vapautettiin myös merkittävin oppositiojohtaja Nelson Mandela 28 vankeusvuoden jälkeen. Vuonna 1994 mustien vapautusliike ANC voitti maan ensimmäiset vapaat ja demokraattiset vaalit. Mandela valittiin presidentiksi. Mustan väestön taistelu tasa-arvoisuudesta oli lopultakin johtanut tulokseen, ja julkinen syrjintä loppui.
Ekologinen jalanjälki
1,9
Yhteiskunta ja politiikka
Vapautusliike African National Congress (ANC) on yhä hallitusvallassa Etelä-Afrikassa. Mandelan vetäydyttä politiikasta, ovat lukuisat lahjontasyytökset kukkineet uuden poliittisen johdon piirissä ja aiheuttaneet paljon hajaannusta ANC:n sisällä. Suurin oppositiopuolue, Democratic Allianse (DA), on saanut paljon kannatusta, mutta se ei siltikään ole vielä todellinen poliittinen vaihtoehto ANC:lle. Vaikka apartheidista ei enää näy merkkejä käytännön politiikassa, on sen perintö kuitenkin näkyvissä monilla muilla tavoin. Valkoisten ja mustien väliset sosiaaliset ja taloudelliset erot ovat yhä suuret, ja maassa on paljon rikollisuutta ja köyhyyttä. Työttömyys on yksi suurimmista haasteista maassa, jonka väestöstä 25,5 % on ilman työtä. Arviolta 21,5 % Etelä-Afrikan väestöstä on saanut AIDS/HIV-tartunnan, mutta lääkkeiden välitys on hidasta ja monet eivät saa lääkkeitä lainkaan. Treatment Action Campaign (TAC) on yksi tärkeimmistä toimijoista AIDS:in ja HIV:n leviämistä vastaan, ja se on saanut aikaan muutoksia maan politiikassa alueella.
Inhimillisen kehityksen indeksi
113 av 188
Talous ja kaupankäynti
Etelä-Afrikka on aina ollut Afrikan taloudellinen valtakeskus. Nykyisin se on Afrikan kehityksen vetureita. Maan osuus Afrikan kansantuotteesta on 40 %, ja se on suurin ulkomainen sijoittaja muissa Afrikan maissa. Maan mustan väestön keskiluokka on kasvussa ja entistä useammilla on mahdollisuus työhön ja koulutukseen. Kulta ja jalokivet vastaavat yhä puolta maan kokonaisviennistä, mutta maa on myös maailman suurin mangaanin, platinan ja kromin tuottaja. Vaikka Etelä-Afrikan talous on nousussa, ei kasvu ole yltänyt kaikkein köyhimpien hyödyksi. Maan sisäinen eriarvoisuus on yhä suurta, ja valkoiset omistavat varallisuudesta 70 %. Lähes 11 % maan asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Etelä-Afrikka oli vuoden 2010 jalkapallon MM-kilpailujen isäntävaltio. Lisääntyvä huomio ja onnistunut kilpailujen järjestäminen merkitsivät maalle paljon niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sosiaalisestikin
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Etelä-Afrikka koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
60 041 996
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
32
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
14 420
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
1
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
7,5
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
8,4
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,50
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
