[[suggestion]]
Etelä-Korea
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Soul

Etniset ryhmät

Korealaiset

Kieli

Korea, englanti

Uskonto

Kristityt 26.3%, buddhalaiset 23.2%, muut 50.6% (1995)

Valtiomuoto

Tasavalta

BKT per asukas

36 532 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Etelä-Korea sijaitsee Korean niemimaan eteläisessä osassa ja 85 prosenttia maasta on vuoristoaluetta. Itärannikolla jyrkät vuoret kasvavat suoraan merestä, kun taas länsiosassa matalalla Keltaisella merellä on paljon saaria ja luonnonsatamia. Maassa vallitsee monsuuni-ilmasto kylmine talvineen ja lämpimine kesineen. Lämpötila laskee talvisin nollan alapuolelle yleisimmin sisämaan vuoristoalueilla. Taifuunit riehuvat usein tällä alueella. Etelä-Korea on viime vuosien aikana hakannut paljon metsää ja sen alkuperäiset metsäalueet ovat pääosin tuhottu. Maan muita ympäristöongelmia ovat happamat sateet, liikakalastus ja teollisuuden aiheuttama vesien saastuminen. Myös suurimpien kaupunkien ilman laatu on huono.

Historia

Korean historiaa värittää sen maantieteellinen sijainti Kiinan ja Japanin välissä. Monien vuosisatojen ajan Kiinan vaikutus Korean niemimaahan oli suurin, mutta 1800-luvun lopulta lähtien Japanin vaikutus sai yliotteen. Korea oli Japanin siirtomaa vuodesta 1895 toiseen maailmansotaan asti. Japanin hävittyä sodan Korea jaettiin kahteen osaan, minkä oli tarkoitus olla väliaikainen ratkaisu. Pohjoista osaa hallinnoi tuolloin Neuvostoliitto ja eteläistä USA. Pohjois- ja Etelä- Koreaan perustettiin toistensa kanssa kilpailevat hallitukset. Vuonna 1948 Etelä-Korea julistettiin ensimmäisenä itsenäiseksi valtioksi ja sen jälkeen Pohjois-Korea. USA ja Neuvostoliitto vetäytyivät pois maasta. Korean sota syttyi vuonna 1950 Pohjois-Korean hyökättyä etelään. Samalla kun USA ja useimmat YK:n jäsenmaat tukivat Etelä-Koreaa, sai Pohjois-Korea tukea Kiinan ja Neuvostoliiton taholta. Sodan loppuessa kolme vuotta myöhemmin, olivat valtioiden väliset rajat miltei samat kuin ennenkin. Valtioiden välistä rauhansopimusta ei ole vieläkään allekirjoitettu ja niiden välinen raja-alue on suljettu. Suljetun rajan takia n. 10 miljoonaa ihmistä ei voi pitää yhteyttä lähisukulaisiinsa.

Ekologinen jalanjälki

1 2 3 3

3,4

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Etelä-Korea ville vi trenge 3,4 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Etelä-Korean politiikkaa leimaa sen kireä suhde Pohjois-Koreaan. Molemmat maat toivovat Koreoiden yhdistymisen toteutuvan, mutta vielä tähän mennessä ei olla päästy yksimielisyyteen yhdistymisen toteuttamistavasta. Etelä-Korea on pelännyt joutuvansa hyökkäyksen kohteeksi uudelleen, ja näiden kahden maan välinen raja-alue onkin yksi maailman raskaimmin aseistetuista. Etelä-Korean perinteinen kova linja pohjoista naapurimaatansa kohtaan muuttui, kun Kim Dae Jung valittiin presidentiksi vuonna 1998. Hän aloitti niin kutsutun ”auringonpaistepolitiikan”, jossa Etelä-Korea lupautui auttamaan naapurimaatansa taloudellisesti sekä antamaan humanitääristä tukea ilman mitään ehtoja. Tuleeko tämä politiikka onnistumaan on vielä kyseenalaista, etenkin kun Pohjois-Korea on viime aikoina käyttänyt suurimman osan tuloistaan laajaan asevarusteluohjelmaan. USAn merkitys Etelä-Korealle on ollut tärkeä sekä taloudellisesti että poliittisesti. Amerikkalaisia sotilaita on raja-alueella yhä suuria määriä, mutta nämä on tarkoitus vetää pois alueelta lähitulevaisuudessa.

Inhimillisen kehityksen indeksi

22 av 186

Etelä-Korea er nummer 22 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Eteläkorealaisten poliitikkojen ja elinkeinojohtajien väliset läheiset suhteet ovat aiheuttaneet ongelmia maan politiikalle. Maassa on ilmennyt useita korruptioskandaaleja, ja kaksi maan aiempaa presidenttiä on vangittu talouspetosten ilmitulon johdosta. Tästä huolimatta Etelä-Korean talous on kehittynyt valtavasti viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Elintasoltaan Etelä-Korea on siirtynyt Aasian köyhimpien maiden joukosta yhdeksi Aasian suurimmista talousmahdeista. Tässä on onnistuttu yhdistämällä valtiollinen kontrolli markkinatalouden kanssa, sekä tuomalla raaka-aineita, joita jalostetaan erilaisiksi vientiartikkeleiksi. Nykyään maa on yksi maailman suurimmista laivanrakennusvaltioista ja se on myös yksi autojen ja erilaisten öljytuotteiden valmistuksen kärkimaa. Tämän lisäksi Etelä-Korea yksi maailman johtavista kalastusvaltioista, mutta tämä asema on tänään uhanalainen liikakalastuksen takia.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Etelä-Korea koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

0

Ihmistä maassa Etelä-Korea

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

Ei tilastoja saatavilla
lasta per nainen maassa Etelä-Korea

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3

3

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Etelä-Korea

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

10

36 532

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Etelä-Korea

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Etelä-Korea

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 5

11,6

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Etelä-Korea

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,0

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Etelä-Korea

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Etelä-Korea

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13 14

13,6

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Etelä-Korea

Likestilling

Arbeid