Etelä-Korea
Maantiede
Etelä-Korea sijaitsee Korean niemimaan eteläisessä osassa ja 85 prosenttia maasta on vuoristoaluetta. Itärannikolla jyrkät vuoret kasvavat suoraan merestä, kun taas länsiosassa matalalla Keltaisella merellä on paljon saaria ja luonnonsatamia. Maassa vallitsee monsuuni-ilmasto kylmine talvineen ja lämpimine kesineen. Lämpötila laskee talvisin nollan alapuolelle yleisimmin sisämaan vuoristoalueilla. Taifuunit riehuvat usein tällä alueella. Etelä-Korea on viime vuosien aikana hakannut paljon metsää ja sen alkuperäiset metsäalueet ovat pääosin tuhottu. Maan muita ympäristöongelmia ovat happamat sateet, liikakalastus ja teollisuuden aiheuttama vesien saastuminen. Myös suurimpien kaupunkien ilman laatu on huono.
Historia
Korean historiaa värittää sen maantieteellinen sijainti Kiinan ja Japanin välissä. Monien vuosisatojen ajan Kiinan vaikutus Korean niemimaahan oli suurin, mutta 1800-luvun lopulta lähtien Japanin vaikutus sai yliotteen. Korea oli Japanin siirtomaa vuodesta 1895 toiseen maailmansotaan asti. Japanin hävittyä sodan Korea jaettiin kahteen osaan, minkä oli tarkoitus olla väliaikainen ratkaisu. Pohjoista osaa hallinnoi tuolloin Neuvostoliitto ja eteläistä USA. Pohjois- ja Etelä- Koreaan perustettiin toistensa kanssa kilpailevat hallitukset. Vuonna 1948 Etelä-Korea julistettiin ensimmäisenä itsenäiseksi valtioksi ja sen jälkeen Pohjois-Korea. USA ja Neuvostoliitto vetäytyivät pois maasta. Korean sota syttyi vuonna 1950 Pohjois-Korean hyökättyä etelään. Samalla kun USA ja useimmat YK:n jäsenmaat tukivat Etelä-Koreaa, sai Pohjois-Korea tukea Kiinan ja Neuvostoliiton taholta. Sodan loppuessa kolme vuotta myöhemmin, olivat valtioiden väliset rajat miltei samat kuin ennenkin. Valtioiden välistä rauhansopimusta ei ole vieläkään allekirjoitettu ja niiden välinen raja-alue on suljettu. Suljetun rajan takia n. 10 miljoonaa ihmistä ei voi pitää yhteyttä lähisukulaisiinsa.
Ekologinen jalanjälki
3,4
Yhteiskunta ja politiikka
Etelä-Korean politiikkaa leimaa sen kireä suhde Pohjois-Koreaan. Molemmat maat toivovat Koreoiden yhdistymisen toteutuvan, mutta vielä tähän mennessä ei olla päästy yksimielisyyteen yhdistymisen toteuttamistavasta. Etelä-Korea on pelännyt joutuvansa hyökkäyksen kohteeksi uudelleen, ja näiden kahden maan välinen raja-alue onkin yksi maailman raskaimmin aseistetuista. Etelä-Korean perinteinen kova linja pohjoista naapurimaatansa kohtaan muuttui, kun Kim Dae Jung valittiin presidentiksi vuonna 1998. Hän aloitti niin kutsutun ”auringonpaistepolitiikan”, jossa Etelä-Korea lupautui auttamaan naapurimaatansa taloudellisesti sekä antamaan humanitääristä tukea ilman mitään ehtoja. Tuleeko tämä politiikka onnistumaan on vielä kyseenalaista, etenkin kun Pohjois-Korea on viime aikoina käyttänyt suurimman osan tuloistaan laajaan asevarusteluohjelmaan. USAn merkitys Etelä-Korealle on ollut tärkeä sekä taloudellisesti että poliittisesti. Amerikkalaisia sotilaita on raja-alueella yhä suuria määriä, mutta nämä on tarkoitus vetää pois alueelta lähitulevaisuudessa.
Inhimillisen kehityksen indeksi
22 av 186
Talous ja kaupankäynti
Eteläkorealaisten poliitikkojen ja elinkeinojohtajien väliset läheiset suhteet ovat aiheuttaneet ongelmia maan politiikalle. Maassa on ilmennyt useita korruptioskandaaleja, ja kaksi maan aiempaa presidenttiä on vangittu talouspetosten ilmitulon johdosta. Tästä huolimatta Etelä-Korean talous on kehittynyt valtavasti viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Elintasoltaan Etelä-Korea on siirtynyt Aasian köyhimpien maiden joukosta yhdeksi Aasian suurimmista talousmahdeista. Tässä on onnistuttu yhdistämällä valtiollinen kontrolli markkinatalouden kanssa, sekä tuomalla raaka-aineita, joita jalostetaan erilaisiksi vientiartikkeleiksi. Nykyään maa on yksi maailman suurimmista laivanrakennusvaltioista ja se on myös yksi autojen ja erilaisten öljytuotteiden valmistuksen kärkimaa. Tämän lisäksi Etelä-Korea yksi maailman johtavista kalastusvaltioista, mutta tämä asema on tänään uhanalainen liikakalastuksen takia.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Etelä-Korea koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
0
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
3
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
36 532
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
11,6
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
10,0
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
