[[suggestion]]
Etelä-Sudan
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Juba

Etniset ryhmät

Dinka ja nuer (suurimmat ryhmät), muut: shilluk, azande, bari, kakwa, kuku, murle, mandari, didinga, ndogo, bviri, lndi, anuak, bongo, lango, dungotona, acholi, baka, fertit

Kieli

Englanti (virallinen kieli), arabia, Juban ja Sudanin arabia, 60 tunnustettua paikalliskieltä

Uskonto

Kristityt 60%, perinteiset uskonnot 33%, muslimit 6%, muut ja uskonnottomat 1% (2020)

Väkiluku

11 381 377 (2022)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

644 330 km2

Valuutta

Etelä-Sudanin punta

BKT per asukas

1 235 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

9. heinäkuuta

Muut maasivut

Maantiede

Etelä-Sudan on keskiafrikkalainen sisämaavaltio. Maan pohjoisnaapuri on Sudan, lännessä on Keski-Afrikan tasavalta, idässä Etiopia, etelässä Kongon demokraattinen tasavalta, Uganda ja Kenia. Suurin osa Etelä-Sudanista on rehevää tasankoa. Valkoinen-Niili virtaa etelästä pohjoiseen koko maan läpi ja pitkät sivujoet muodostavat haaraisen verkoston, joka syöttää kosteikkoja ja soita. Pääkaupunki Juba on Valkoisen-Niilin varrella. Etelä-Sudanissa on lämmin ilmasto. Sadekausi ajoittuu kesään, huhtikuusta elokuuhun. Silloin tuulet tuovat etelästä ja lounaasta kosteaa ilmaa. Talvella Saharan suunnalta puhaltavat tuulet pitävät ilman kuivana.

Valkoisen-Niilin liepeillä on Suddin kosteikko- ja suoalue, missä uomat kiemurtelevat lampareiden, ruovikkojen ja kaislikkojen lomassa. Saviperäiset tasamaat tulvivat sadekausien aikana suuriksi liejujärviksi. Talvisin kosteikot kutistuvat. Suddin seudut ovat kauan palvelleet karjan laitumina. Luonnoneläimistöön kuuluvat monet antilooppilajit, krokotiilit ja virtahevot. Antiloopit siirtyvät joka vuosi elinalueelta toiselle, kun laitumien kunto vaihtelee sateiden mukaan. Boman kansallispuistossa lähellä Etiopian rajaa vaelluksiin voi osallistua yli kaksi miljoonaa eläintä. Keväällä antiloopit vaeltavat Suddin kosteikoilta Boman halki Etiopiaan. Marraskuussa ne palaavat takaisin. Boman kasvillisuus on puu- ja ruohosavannia. Akasiat ovat puuston valtalajeja. Savanneilla elää norsuja, kirahveja, leijonia, gepardeja ja leopardeja.

Etelä-Sudanilla on suuria ympäristöhaasteita. Tuhotulvat ovat pakottaneet sadat tuhannet ihmiset jättämään kotinsa. Laidunmaiden kuluminen on synnyttänyt yhteenottoja karjankasvattajien välillä. Maatalous, puiden hakkuut ja laiton metsästys uhkaavat kansallispuistoja. Suojelualueille on myös myönnetty öljyn hyödyntämisoikeuksia. Pääkaupunki Juba on kasvanut nopeasti. Jätehuoltoa ei ole ehditty järjestää kasvuvauhdin tahdissa. Se aiheuttaa terveysongelmia. Muovijätteistä on tullut yhä näkyvämpi epäkohta.

Historia

Etelä-Sudanissa on elänyt ihmisiä jo kivikaudella. Lokabulon kalliosuojasta on löydetty yli 5000 vuotta vanhoja jälkiä asumisesta. Maasta on kaivettu 4000 vuotta vanhoja saviesineitä. Ihmisten elinkeinot ovat kehittyneet metsästyksestä ja keräilystä karjanhoitoon ja maanviljelyyn. Alueella on ollut monien kansanryhmien vaelluksia. Etelä-Sudanin nykyinen väestö on moni-ilmeinen. Maassa puhutaan yli 60 paikalliskieltä. Väestöryhmien välillä on esiintynyt vakavia vihoja, jotka vieläkin horjuttavat haurasta rauhaa.

Sudan itsenäistyi vuonna 1956. Etelä-Sudan oli tuolloin Sudanin osa. Itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenien aikana Sudania johtivat sotilashallitukset. Pohjoisen arabiankielisen islamilaisen Sudanin ja kulttuurillisesti enemmän afrikkalaisen ja kristillisen Etelä-Sudanin välillä esiintyi syviä ristiriitoja. Ensimmäinen sisällissota puhkesi vuonna 1955 ja se jatkui vuoteen 1972 asti. Sodassa ottivat yhteen pohjoisen Sudanin pyrkimykset arabialaistaa ja islamilaistaa etelää, sekä Etelä-Sudanin väestönosien vaatimukset itsenäisyydestään. Vuonna 1983 alkoi toinen sisällissota. Sudanin hallitus yritti heikentää Etelä-Sudanin aluehallintoa ja yleistavoitteena oli tehdä koko Sudanista islamilainen sharia-lain mukaan hallittu valtio. Vuonna 2005 solmittiin rauhansopimus, joka takasi Etelä-Sudanille kuusi vuotta kestävän itsehallinnon johdantona täyteen itsenäisyyteen. Sisällissodassa kuoli 1,5 miljoonaa ihmistä. Etelä-Sudan aloitti elämänsä itsenäisenä valtiona vuonna 2011. Presidentiksi valittiin Salva Kiir.

Itsenäisyyden alussa Etelä-Sudania hallitsi vapautusliike, SPLM, joka oli taistellut Sudania vastaan. Pian liikkeen sisällä syntyi ristiriitoja, joiden taustalla oli väestöryhmien välisiä epäluuloja, poliittisia kiistoja ja taloudellisiakin etupyyteitä. Dinkaväestöön kuuluva Kiir syytti nuer-kansaan kuuluvaa varapresidentti Riek Macharia vallankaappausaikeista. Tästä alkoi sisällissota eri asejoukkojen välillä. Vuoden 2013 ja vuoden 2018 välisenä aikana sodassa kuoli 380 000 ihmistä. Vuonna 2017 maassa oli nälänhätä. Etelä-Sudanissa on 1,6 miljoonaa maan sisäistä pakolaista ja 2,2 miljoonaa ihmistä on lähtenyt pakolaisiksi naapurimaihin.

Lisätietoja on Konfliktit-osiossa: Etelä-Sudan.

Ekologinen jalanjälki

8

0,9

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Etelä-Sudan asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,9 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2020 presidentti Salva Kiir ja varapresidentti Riek Machar muodostivat jälleen yhteishallituksen. Vuonna 2021 oli kulunut kolme vuotta siitä, kun sisällissodan pääosapuolet olivat päässeet sopimukseen rauhasta. YK:n turvallisuusneuvoston seurantaraportissa valitettiin, että Etelä-Sudanissa oli tapahtunut hyvin vähäistä edistystä. Rauhansuunnitelman toteuttaminen oli sujunut hitaasti. Väliaikaisen parlamentin jäsenten nimitykset olivat viivästyneet. Asevoimien järjestämisestä oli jatkuvia ja syviä erimielisyyksiä.

Etelä-Sudanissa toimii yhä useita aseryhmiä, jotka eivät ole allekirjoittaneet rauhansopimusta. Ryhmät ovat taistelleet toisiaan ja viranomaisia vastaan. Vuonna 2021 yhteenotoissa kuoli yli 200 ihmistä. Etelä-Sudanissa on 14 000 YK:n rauhanturvaajaa suojaamassa kansallisen sovinnon rakentamista. Suunnitelmien mukaan vuonna 2023 järjestetään presidentin- ja parlamenttivaalit.

YK:n Ihmisoikeusneuvostolle raportoineet tutkijat arvioivat, että Etelä-Sudanin valtion varoja hävisi vääriin tarkoituksiin ainakin 73 miljoonaa dollaria vuosina 2019 ja 2020. Vuodesta 2012 alkaen kavallusten yhteishinta on ollut 4 miljardia dollaria. Se on huimaava määrä näin köyhässä maassa. YK:n ihmisoikeustutkijat huomauttavat myös, että naisten ja tyttöjen asema Etelä-Sudanissa on hälyttävän surkea. Naiset ja tytöt joutuvat jatkuvasti ja kaikkialla väkivallan kohteiksi. Raiskaajat eivät joudu vastuuseen teoistaan. Sota on raaistanut miehet. Aseryhmille raiskaukset ja naisten pahoinpitelyt ovat sodankäynnin muoto. Puolet Etelä-Sudanin tytöistä pakotetaan naimisiin ennen kuin he ovat täyttäneet 18 vuotta. Perheet ovat hylänneet tyttöjä, jotka ovat tulleet raskaaksi raiskauksen seurauksena.

Millaista on elää maassa, joka on kokenut näin kovia: Rumbekin sepät naputtelevat karjankelloja ja koruja eri kokoisten ammusten hylsyistä. Runoilija Nyabuoy Gatbel muistaa, kuinka maissisäkit putoilivat taivaalta pakolaisleirin viereen, kun YK:n rahtikone lensi läheltä yli. YK:n lastenjärjestö UNICEF kutsui Etelä-Sudanin nuoria tuottamaan runoja siitä, mitä rauha on. Onko rauha paikka vai mielentila, Alou Yom Dut kysyy. Onko se arvaamaton kuin tuuli mihin ei voi takertua. Sandra Nybol tietää, miltä maa tuoksuu sateella. Se on toivon tuoksu. Siltä tuoksuu myös rauha. Karine Ropielle jokainen rauhanpäivä on tavallinen päivä: lapset juoksevat kouluun, isä ja äiti ovat siisteissä vaatteissa, sillä heillä on hyvä työpaikka. Nyalun Mai Gatwech uskoo, että rauha on ”nähdään”, eikä ”hyvästi”.

Etelä-Sudanissa elää 330 000 pakolaista. Noin 95% heistä on Sudanista ja muut ovat tulleet Keski-Afrikan tasavallasta, Kongon demokraattisesta tasavallasta tai Etiopiasta.

Inhimillisen kehityksen indeksi

7

188 av 188

Etelä-Sudan sijoittuu sijalle 188 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Etelä-Sudan on maailman köyhimpiä maita. Maailmanpankin mukaan 80% eteläsudanilaisista elää köyhyydessä. Väestön enemmistön ruokaturva on uhanalainen. Sodat ja laajamittainen pakolaisuus ovat supistaneet maataloutta. Kulkusirkkojen aiheuttamat tuhot, tulvat ja koronaepidemia ovat pahentaneet tilannetta. Öljyn hinnan vaihtelut ravistelevat Etelä-Sudanin taloutta. Neljä viidesosaa valtion tuloista on öljytuloja. Vuonna 2020 puolet toimeentulokyselyihin osallistuneista ihmisistä kertoi, että heidän tulonsa olivat vähentyneet vuoden aikana. Vuonna 2021 kansantalous kasvoi hitaasti, vain hieman yli 1%. Vuonna 2019 60% eteläsudanilaisista sai toimeentulon maataloudesta, 16 % työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 24% työvoimasta oli palvelualoilla. 20% väestöstä asuu kaupungeissa.

Vuonna 2020 Etelä-Sudanin viennin arvo oli 850 miljoonaa dollaria. Tuonnin arvo oli 1,1 miljardia dollaria. Öljyn osuus oli 83% viennin kokonaisarvosta. Toisen päävientituotteen kullan osuus oli 13%. Kiina osti lähes 80% Etelä-Sudanin viennistä. Pienempiä vientimaita olivat Uganda, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Italia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Uganda, Kenia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Kiina. Vuonna 2018 Etelä-Sudanin matkailutulot olivat 12 miljoonaa dollaria. Vuonna 2020 ulkomailla asuvat eteläsudanilaiset lähettivät kotimaahan 86,5 miljoonaa dollaria.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Etelä-Sudan koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

11 618 517

Ihmistä maassa Etelä-Sudan

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 4 3

4,4

lasta per nainen maassa Etelä-Sudan

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46 47 48 49 50
51 52 53 54 55 56 57 58 59 60
61 62 63 64 65 66 67 68 69 70
71 72 73 74 75 76 77 78 79 80
81 82 83 84 85 86 87 88 89 90
91 92 93 94 95 96 97 98

98

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Etelä-Sudan

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1

0,2

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Etelä-Sudan

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 9
6 7 8 9 10

4,9

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Etelä-Sudan

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

Ei tilastoja saatavilla
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Etelä-Sudan

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 5 5
6 7 8 9 10

3,45

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Etelä-Sudan

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5

4,7

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Etelä-Sudan

Työ