Etiopia
Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu pääministeri lähti sotaan. Etiopiaa ravistelevat alueiden ja väestöryhmien väliset vihat. Viidentoista vuoden voimakas talouskasvu ei ole poistanut köyhyyttä. Etiopialla on rikas menneisyys. Ylänkömailla on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Kahvi on kotoisin Etiopiasta. Puolet etiopialaisista on nuoria. Nuorten asenteet ratkaisevat, onko moni-ilmeinen väestö Etiopialle tulevaisuuden voimavara vai repivien riitojen aihe.
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Addis Abeba
-
Etniset ryhmät
- Oromo 35%, amhara 28%, tigre 7%, somali 6%, sidama 4%, muut 20% (2016)
-
Kieli
- Oromo, amhara, somali, tigrinja, sidamo, wolaytta, gurage, englanti, arabia
-
Uskonto
- Etiopian ortodoksikristityt 44%, muslimit 34%, protestanttikristityt 18%, muut ja uskonnottomat 4% (2014)
-
Väkiluku
- 117 876 226 (2022)
-
Valtiomuoto
- Liittotasavalta
-
Pinta-ala
- 1 104 300 km2
-
Valuutta
- Etiopian birr
-
BKT per asukas
- 2 548 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 2. maaliskuuta (Italiaa vastaan käydyn Adwan taistelun voiton päivä, 1896), 28. toukokuuta (Mengistun diktatuurin eli Dergin kaatumisen päivä, 1991)
-
Muut maasivut
Maantiede
Etiopia on Afrikan sarvessa Punaisenmeren ja Adeninlahden lähellä. Etiopia on keskiafrikkalainen sisämaavaltio. Pohjoisia naapureita ovat Sudan, Eritrea ja Djibouti, idässä on Somalia, etelässä Kenia ja lännessä Etelä-Sudan. Etiopian keskellä on iso vuoristo- ja ylänköalue. Itä-Afrikan hautavajoaman repeämälaakso jakaa ylämaat kahteen osaan, läntisiin ja itäisiin ylänköihin. Korkeimmat vuoret kohoavat jylhinä ja jyrkkinä taivasta kohti kuin jättiläishampaat. Etiopian korkein kohta Ras Dejen (4620 m) on yksi läntisten ylänköjen Simienvuorten huipuista. Läntisten ja itäisten ylänköjen vuorilla on useita huippuja, jotka kohoavat yli neljän kilometrin korkeudelle merenpinnasta. Etiopian suurin järvi, Tanajärvi, sijaitsee läntisellä ylängöllä Simienvuorten lounaispuolella. Tana on Sinisen-Niilin lähde.
Itä-Afrikan hautavajoama avautuu kolmionmuotoiseksi Afarin syvänteeksi Itä-Etiopiassa Eritrean ja Djiboutin vastaisella rajalla. Siellä on Afrikan syvin painauma: Assaljärvi on 155 metriä merenpinnan alapuolella. Afarista on löydetty yli kolmen miljoonan vuoden ikäisiä apinaihmisten luita. Kuuluisin luuranko tunnetaan Lucyn nimellä. Etiopian länsirajalla on kuuma ja kuiva tasanko. Idässä Somalian rajalla on alava aavikko. Etiopian ilmasto ja kasvillisuus vaihtelevat paljon maan eri osissa. Alankoalueilla ilmasto on kuiva ja kuuma. Kasvillisuus on niukka. Maastossa kiemurtelevissa joenuomissa on vettä vain rankimpien sateiden jälkeen. Ylänkömailla on viileä ja kostea ilmasto. Runsassateisilla vuorilla kasvaa tiheä rehevä metsä. Korkeimmilla rinteillä on ruohikkoja. Kuivemmilla ylätasangoilla on puu- ja ruohosavannia. Niillä viihtyvät akaasiat ja sulkahirssi, hieman alempana kasvaa tasankoneula- ja mirhapuita, vihniötä ja verihirssiä.
Balevuoren kansallispuisto on Etiopian itäisellä ylämaalla. Alueella kasvaa kosso- ja mangrovepuita, villikahvia, keltiksiä, mäkikuismaa ja paalulobelioita. Sieltä saa alkunsa 40 jokea. Balevuorilla elää leijonia, susisakaaleja, grivettiapinoita, antilooppeja ja kameleontteja. Omon luonnonsuojelualueelta Etiopian eteläosasta on löydetty 195 000 vuotta vanhoja ihmiskalloja. Suojelualueella on kirahveja, norsuja, sarvikuonoja, seeproja ja paviaaneja. Etiopian luonto on uhanalainen. Polttopuiden hakkuut hävittävät metsiä. Eläimistö vähenee elinympäristön supistumisen ja metsästyksen takia. Viljelijät ja karjankasvattajat ovat asettuneet suojelualueille.
Historia
Etiopian luulöydöt osoittavat, että maassa on elänyt ihmisen esi-isiä kolme miljoonaa vuotta sitten ja heidän jälkeensä nykyihmisiä vähintään 200 000 vuotta. Balevuorilta on löydetty luola, missä ihmiset ovat asuneet ilmeisesti pitkiä aikoja noin 30 000 vuotta sitten. Etiopiassa aloitettiin maanviljely ja karjanhoito yli 4000 vuotta sitten. Kolme tuhatta vuotta sitten syntyi Aksum, vahva kuningaskunta, joka laajeni Pohjois-Etiopiasta alueelliseksi suurvallaksi. 300-luvulla etiopialaiset omaksuivat kristinuskon. 800-luvulta alkaen Etiopiassa kasvaneesta kahvista tuli suosittu juoma ja vähitellen myös kysytty vientituote. 1300-luvulta 1500-luvulle asti Etiopian hallitsijat kävivät sotia lähialueiden islamilaisia valtioita vastaan. Etiopia laajeni nykyisille rajoilleen 1800-luvun lopulla. Hallitsijat kukistivat ja orjuuttivat vähemmistökansoja. Kauan aikaa sitten syntyneet väestöryhmien vihat näkyvät ja tuntuvat nykypäivän Etiopiassa.
Vuonna 1896 etiopialaiset joukot torjuivat Italian yrityksen maan valtaamiseksi. 1900-luvun alussa kahvin vienti vahvisti tuntuvasti Etiopian taloutta. Maahan rakennettiin teitä, rautateitä, kouluja ja sähkön jakeluverkkoa. 1930-luvulla Haile Selassien valtakaudella laadittiin uusi perustuslaki, joka takasi yksinvaltiuden. Keisari julistettiin pyhäksi. Keisari nimitti parlamentin. Vuonna 1935 Italia valloitti Etiopian. Italian valta kaatui vuonna 1941. Vuonna 1973 nälänhätä tappoi satoja tuhansia etiopialaisia. Vuonna 1974 asevoimien sosialistinen neuvosto kaappasi vallan Haile Selassielta. Uusi hallinto, Derg, kansallisti pankit, tehtaat ja maaomaisuuden. Derg vainosi vastustajiaan kovin ottein. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International arvioi silloin, että Etiopiassa surmattiin 150 000 - 200 000 ihmistä. Jatkuvat nälänhädät ja ihmisten epätoivo synnyttivät uusia kapinoita hallitusta vastaan.
Vuonna 1991 Dergin johtaja Mengistu Haile Mariam pakeni Zimbabween. Hallitusta vastustava EPRDF-rintama valloitti Addis Abeban. Vuonna 1995 Etiopiasta tuli liittovaltio. Maassa järjestettiin ensimmäiset monipuoluevaalit. Etiopian yhteiskunnallinen ilmapiiri on edelleen ollut kireä ja epävakaa. 2000-luvulla maan talouskasvu on ollut maailman nopeimpia. Ihmisoikeuksien loukkaukset ovat jatkuneet. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Etiopia ei ole vapaa maa.
Ekologinen jalanjälki
0,6
Yhteiskunta ja politiikka
Vuonna 2018 Etiopian pääministeri Abiy Ahmed neuvotteli Eritrean presidentin Isaias Afwerkin kanssa ja onnistui lopettamaan maiden välillä vallinneen sotatilan. Vuonna 2019 Abiy Ahmedille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Vuonna 2020 Pohjois-Etiopian Tigrayn maakunnassa järjestettiin paikallisvaalit keskushallinnon tahdon vastaisesti ja Tigrayn asejoukot valtasivat Etiopian armeijan tukikohdan. Vuoden lopulla Etiopian armeija hyökkäsi maakuntaan. Sotilaat syyllistyivät joukkomurhiin, raiskauksiin ja siviilikohteiden tuhoamiseen. Hyökkäyksen aikana tapettiin 10 000 ihmistä. Lähes kaksi miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa. Vuonna 2021 Tigrayn asejoukot painostivat Etiopian armeijan vetäytymään maakunnasta. Tigrayn joukot ovat sen jälkeen solmineet liiton oromoväestön piirissä syntyneen kapinallisryhmän kanssa. Vuoden 2021 lopulla Tigrayn asejoukot etenivät kotialueeltaan kohti Addis Abebaa, mutta Etiopian armeija pakotti heidät perääntymään. Maaliskuussa 2022 saatiin aikaan tulitauko hallituksen joukkojen ja kapinallisten välillä.
Etiopian keskushallinnon ja alueiden sekä väestöryhmien väliset ristiriidat tulevat varmasti jatkumaan. Vuonna 2021 väkivaltaisia yhteenottoja esiintyi pohjoisimpien seutujen lisäksi Oromian, Amharan, Afarin ja Benishangul-Gumuzin alueilla. Etiopiassa on 70 kansanryhmää. Suuri osa väestöstä katsoo olevansa ensi sijassa oman kansanryhmänsä jäseniä eikä laajemmin ymmärrettynä etiopialaisia. Eri väestöryhmien välillä on ennakkoluuloja ja kaunoja. Valtio on kohdellut alueita eriarvoisesti sen mukaan, mihin ryhmään kuuluvat ihmiset johtavat maata. Yli 40% etiopialaisista on alle 15-vuotiaita. Maan tulevaisuus riippuu siitä, kuinka nuoret sukupolvet suhtautuvat ihmisten erilaisuuteen. Väestön moni-ilmeisyys voi olla Etiopialle suuri rikkaus, tai jatkuvien tuhoisien kiistojen aihe. Vuonna 2022 tehdyssä Afrikan nuorten mielipidekyselyssä yli 70% nuorista etiopialaisista arveli, että maan kehitys on nyt menossa väärään suuntaan.
Aida Muluneh on etiopialainen valokuvaaja, nainen, afrofuturisti. Hän kuvaa kirkkain, vaikuttavin värein. Aida otti upean kuvasarjan siitä, mitä vesi merkitsee hänelle. Kuvahakuvihje: Aida Muluneh burden of the day.
Inhimillisen kehityksen indeksi
172 / 188
Talous ja kaupankäynti
Maailmanpankki luokittelee Etiopian matalan tulotason maaksi. Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana Etiopian talouskasvu on ollut maailman nopeimpia. Vuonna 2020 kansantalous kasvoi yli 6%. Köyhyys on yhä yleistä, 27% etiopialaisista elää alle 1,9 dollarilla päivässä. Vuonna 2019 67% etiopialaisista sai toimeentulonsa maataloudesta, 9% työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 24% palvelualoilla. Vuonna 2020 yli 60% maatiloista oli alle hehtaarin suuruisia. Yleisin viljakasvi on tefheinä. Se tarvitsee hyvin vähän vettä. Tefheinän pienten siemenien jauhosta leivotaan litteitä injera-leipiä. Etiopian viljelijät ja karjatilalliset tuottavat myös maissia, vehnää, ohraa, durraa, kahvia, seesamia, kahvihernettä, perunaa, vihanneksia, maitoa, lihaa ja nahkaa. Kastelua käytetään vähän. Sadot ovat riippuvaisia sateista. Pitkäaikainen käyttö on kuluttanut viljely- ja laidunmaita heikentäen tuottavuutta. 85% Etiopian viljelymaista osoittaa vakavia kulumisen merkkejä. Rankkasateet huuhtovat rinteiltä parhaan mullan. Kuivuudet aiheuttavat sadonmenetyksiä, haittaavat karjataloutta ja horjuttavat väestön ruokaturvaa.
Viime vuosina Etiopiassa on rakennettu yli 20 teollisuusaluetta. Tavoitteena on lisätä teollisuuden osuutta kansantaloudessa ja luoda työpaikkoja kasvavalle kaupunkiväestölle. Tärkeitä teollisuusaloja ovat ruoanjalostus, tekstiili- ja vaateteollisuus, koneiden ja laitteiden valmistus sekä nahkateollisuus. Vuonna 2020 Etiopian viennin arvo oli 3,5 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 11 miljardia dollaria. Tärkeimpiä vientituotteita olivat kahvi 25%, öljykasvien siemenet 13% (seesami, soijapavut, keltiö), koneet ja laitteet 13%, vaatteet ja jalkineet 12%, vihannekset 7%, kulta 6% ja leikkokukat 5%. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Somalia, Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Saudi-Arabia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Intia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Yhdysvallat ja Kuwait. Maailmanpankki arvioi, että ulkomailla työskentelevät etiopialaiset lähettivät vuonna 2020 kotimaahan yli 400 miljoonaa dollaria. Vuonna 2020 Etiopiassa kävi 518 000 ulkomaista matkailijaa ja turismin tuottamat tulot olivat 2,2 miljardia dollaria.
Kartat
Tilastot
Maan Etiopia tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
120 812 698
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
4,0
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
49
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
2 548
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
2
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
0,2
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
5,4
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
1,3
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
5,18
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
