Etiopia

Maantiede

Etiopia on sisämaavaltio Afrikan sarvessa, Punaisenmeren ja Adeninlahden lähellä. Etiopian pohjoisia naapureita ovat Sudan, Eritrea ja Djibouti, idässä on Somalia, etelässä Kenia ja lännessä Etelä-Sudan. Etiopian keskellä on iso vuoristo- ja ylänköalue. Itä-Afrikan hautavajoaman repeämälaakso jakaa ylämaat kahteen osaan, läntisiin ja itäisiin ylänköihin. Korkeimmat vuoret kohoavat jylhinä ja jyrkkinä taivasta kohti kuin jättiläishampaat. Etiopian korkein kohta Ras Dejen (4620 m) on yksi läntisten ylänköjen Simienvuorten huipuista. Läntisten ja itäisten ylänköjen vuorilla on useita huippuja, jotka kohoavat yli neljän kilometrin korkeudelle merenpinnasta. Etiopian suurin järvi, Tanajärvi, sijaitsee läntisellä ylängöllä Simienvuorten lounaispuolella. Tana on Sinisen-Niilin lähde.

Itä-Afrikan hautavajoama avautuu kolmionmuotoiseksi Afarin syvänteeksi Itä-Etiopiassa Eritrean ja Djiboutin vastaisella rajalla. Siellä on Afrikan syvin painauma: Assaljärvi on 155 metriä merenpinnan alapuolella. Afarista on löydetty yli kolmen miljoonan vuoden ikäisiä esi-ihmisten luita. Etiopian länsirajalla on kuuma ja kuiva tasanko. Idässä Somalian rajalla on alava aavikko. Etiopian ilmasto ja kasvillisuus vaihtelevat paljon maan eri osissa. Alankoalueilla ilmasto on kuiva ja kuuma, ja kasvillisuus on niukka. Maastossa kiemurtelevissa joenuomissa on vettä vain rankimpien sateiden jälkeen. Ylänkömailla on viileä ja kostea ilmasto. Runsassateisilla vuorilla kasvaa tiheä rehevä metsä. Korkeimmilla rinteillä on ruohikkoja. Kuivemmilla ylätasangoilla on puu- ja ruohosavannia. Niillä viihtyvät akaasiat ja sulkahirssi. Hieman alempana kasvaa tasankoneula- ja mirhapuita, vihniötä ja verihirssiä.

Balevuoren kansallispuisto on Etiopian itäisellä ylämaalla. Alueella kasvaa kosso- ja mangrovepuita, villikahvia, keltiksiä, mäkikuismaa ja paalulobelioita. Sieltä saa alkunsa neljäkymmentä jokea. Balevuorilla on leijonia, susisakaaleja, grivettiapinoita, antilooppeja ja kameleontteja. Omon luonnonsuojelualueelta Etiopian eteläosasta on löydetty kaksisataa tuhatta vuotta vanhoja ihmiskalloja. Suojelualueella elää kirahveja, norsuja, sarvikuonoja, seeproja ja paviaaneja.

Etiopian luonto on uhanalainen. Polttopuiden hakkuut hävittävät metsiä. Eläimistö vähenee elinympäristön supistumisen ja metsästyksen takia. Viljelijät ja karjankasvattajat ovat asettuneet suojelualueille. Pitkäaikainen käyttö on kuluttanut viljely- ja laidunmaita heikentäen tuottavuutta. Lähes 85% Etiopian viljelymaista osoittaa vakavia kulumisen merkkejä. Rankkasateet huuhtovat rinteiltä parhaan mullan. Kuivuudet aiheuttavat suuria menetyksiä viljelijöille ja karjankasvattajille horjuttaen väestön ruokaturvaa. Asiantuntijat varoittavat, että eräät Etiopian järvistä ovat vaarassa kuivua.

Historia

Luulöydöt osoittavat, että Etiopiassa on elänyt ihmisen esi-isiä kolme miljoonaa vuotta sitten. Nykyihmisiä on asunut alueella ainakin kaksisataa tuhatta vuotta. Balevuorilta on löydetty luola, missä ihmiset ovat asuneet ilmeisesti pitkiä aikoja kolmekymmentä tuhatta vuotta sitten. Etiopiassa maanviljely ja karjanhoito aloitettiin neljä tuhatta vuotta sitten. Kolme tuhatta vuotta sitten syntyi Aksum, vahva kuningaskunta, joka laajeni Pohjois-Etiopiasta alueelliseksi suurvallaksi. 300-luvulla etiopialaiset omaksuivat kristinuskon. Kahvi on kotoisin Etiopiasta. 800-luvulta alkaen Etiopian kahvista tuli suosittu juoma ja kysytty vientituote. 1300-luvulta 1500-luvulle asti Etiopian hallitsijat kävivät sotia lähialueiden islamilaisia valtioita vastaan. Etiopia laajeni nykyisille rajoilleen 1800-luvun lopulla. Hallitsijat kukistivat ja orjuuttivat vähemmistökansoja. Kauan aikaa sitten syntyneet väestöryhmien vihat näkyvät ja tuntuvat nykypäivän Etiopiassa.

Yhteiskunta ja politiikka

Etiopian presidentti valitaan parlamentin ylä- ja alahuoneen yhteisessä istunnossa kuuden vuoden virkakaudelle. Vuonna 2024 presidentiksi valittiin entinen ulkoministeri Taye Atske Selassie. Presidentin asema on muodollinen. Varsinaista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Pääministeri Abiy Ahmed on johtanut Etiopiaa vuodesta 2018 lähtien. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Etiopia ei ole vapaa maa. Abiy Ahmedin noustessa pääministeriksi häntä pidettiin uudistajana. Hänen odotettiin ajavan poliittisen ilmaston vapauttamista ja maan nykyaikaistamista. Viime vuosina Abiy Ahmed on hallinnut itsevaltaisesti ja Etiopia on vajonnut alueellisiin sisällissotiin, joilla ei näytä olevan loppua. Vuonna 2024 Amharan ja Oromian epäsäännöllisten aseryhmien ja hallituksen joukkojen välisissä taisteluissa kuoli yhdeksän tuhatta ihmistä.

Etiopiassa on kaksikamarinen parlamentti. Parlamentin ylähuoneessa, liittovaltiohuoneessa, on 112 edustajaa, jotka valitaan osavaltioiden kokouksissa. Alahuoneessa, kansanedustajien huoneessa, on 547 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Vuonna 2021 vaaleihin osallistui 44 puoluetta. Näistä viisi sai edustajia parlamenttiin. Pääministeri Abiy Ahmedin Vaurauden puolue otti itselleen ylivoimaisen enemmistön 457 kansanedustajalla. Tigrayssa sekä Amharan ja Oromian eräillä alueilla vaaleja ei järjestetty väkivallan vuoksi. Vuonna 2021 valituista kansanedustajista 202 on naisia. Hallitusta vastustavat puolueet valittivat ennen vaaleja, että turvallisuusjoukot ja epäsäännölliset aseryhmät ovat sulkeneet puolueiden toimistoja sekä vanginneet ja tappaneet puolueiden johtajia ja kannattajia. Poliittinen väkivalta ja sorto ovat jatkuneet vaalien jälkeenkin.

Puolet etiopialaisista on alle 18-vuotiaita. Maan tulevaisuus riippuu siitä, kuinka nuoret sukupolvet suhtautuvat ihmisten erilaisuuteen. Väestön moni-ilmeisyys voi olla Etiopialle suuri rikkaus, tai jatkuvien tuhoisien kiistojen aihe. Pari vuotta sitten tehdyssä Afrikan nuorten mielipidekyselyssä yli kaksi kolmasosaa nuorista etiopialaisista arveli, että maan kehitys on menossa väärään suuntaan. Neljä viidesosaa etiopialaisista sanoo kannattavansa demokratiaa. Kuusikymmentä prosenttia väestöstä on sitä mieltä, että nykyinen vallankäyttö ei ole demokratiaa. Väkivalta herättää vihaa ja pelkoa. Vuonna 2024 ankara kuivuus aiheutti nälänhädän vaaran Etiopian eteläosissa. Vuonna 2025 neljä miljoonaa etiopialaista tarvitsee ruoka-apua sisällissotien ja kuivuuden kurittamilla alueilla.

Aida Muluneh on etiopialainen valokuvaaja, nainen, afrofuturisti. Hän kuvaa kirkkain, vaikuttavin värein. Aida teki upean kuvasarjan siitä, mitä vesi merkitsee hänelle. Kuvahakuvihje: Aida Muluneh water life.

Talous ja kaupankäynti

Etiopia on matalan tulotason maa. Parin viime vuosikymmenen aikana Etiopian talouskasvu on ollut maailman nopeimpia. Vuonna 2024 talous kasvoi yli seitsemän prosenttia. Maailmanpankki arvioi, että kolmasosa Etiopian väestöstä elää köyhyydessä. Yli kuusikymmentä prosenttia työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, noin kuusi prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja hieman alle kolmasosa työskentelee palvelualoilla. Etiopia on sisämaavaltio. Etiopian kauppatuotteet viedään ulkomaille Djiboutin sataman kautta. Addis Abeban ja Djiboutin välinen rautatieyhteys on taloudelle tärkeä valtimo.

Etiopian maatilat ovat usein pieniä. Yli puolet tiloista on alle hehtaarin kokoisia. Yleisin viljakasvi on tefheinä. Se tarvitsee hyvin vähän vettä. Tefheinän pienten siemenien jauhosta leivotaan litteitä injera-leipiä. Etiopian viljelijät kasvattavat myös maissia, vehnää, ohraa, durraa, kahvia, seesamia, kikhernettä, perunaa ja vihanneksia. Karjankasvatus on tärkeä elinkeino. Etiopiassa on 70 miljoonaa lehmää, 50 miljoonaa vuohta, 40 miljoonaa lammasta ja kahdeksan miljoonaa kamelia.

Etiopian maaperässä on kultaa, rautaa, hiiltä ja kuparia. Kaivosteollisuuden merkitys voi kasvaa suuresti lähivuosien aikana. Mineraalivarat tunnetaan vielä huonosti. Etiopia on lisännyt kaivosalan yhteistyötä kiinalaisten yhtiöiden kanssa. Etiopiaan on rakennettu toistakymmentä isoa teollisuusaluetta. Tavoitteena on lisätä teollisuuden osuutta kansantaloudessa ja luoda työpaikkoja kasvavalle kaupunkiväestölle. Tärkeitä aloja ovat elintarviketeollisuus, vaatteiden valmistus, kone- ja laitetuotanto, sekä nahanjalostus.

Etiopiassa käy vuosittain noin miljoona ulkomaalaista matkailijaa. Parin viime vuoden aikana turistimäärät ovat kasvaneet nopeasti. Hallitus toivoo matkailusta uutta talousveturia. Etiopiassa olisi paljon nähtävää matkailijoille. Matkanjärjestäjät ylistävät vanhoja kaupunkeja, upeita vuorimaisemia ja Lalibelan kiveen hakattuja kirkkoja. Addis Abeba on kiehtova ja särmikäs suurkaupunki. Addis Abeban Merkato on Afrikan isoin kauppatori. Omon laaksossa turistit tutustuvat värikkääseen paikalliskulttuuriin. Hararissa ihmetellään hyeenankesyttäjiä. Matkatoimisto varoittaa, että tiet voivat olla surkeita, silloin kun niitä on.

Vuonna 2023 Etiopian tavaraviennin kokonaisarvo oli 3,5 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 13 miljardia euroa. Kahvinmyynti tuotti kolmasosan kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat kulta, vaatteet ja jalkineet, pavut, öljykasvien siemenet (seesami, soijapavut, keltiö), vihannekset, leikkokukat, liha, nahka, sähkö sekä koneet ja laitteet. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina, Saudi-Arabia, Alankomaat, Saksa ja Somalia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Djibouti, Intia, Kuwait ja Saudi-Arabia. Ulkomailla asuvat etiopialaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä noin 500 miljoonaa euroa.