Filippiinit
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Manila
-
Etniset ryhmät
- tagalogit 28 %, cebuanot 13 %, ilokanot 9%, bisaya/binisaya 7 %, hiligaynon ilonggo 7 %, bikol 6 %, waray 3 %, muut 25,3 % (2000)
-
Kieli
- filippiino, englanti, tagalog, sebuano, ilocano, hiligaynon, ilokano, bicol, waray, pampango, pangasinan
-
Uskonto
- roomalaiskatoliset 81 %, muslimit 5 %, evankelis-luterilaiset 3 %, muut/ei eritellyt/ateistit 11 % (2000)
-
Väkiluku
- 107 000 000
-
Valtiomuoto
- Tasavalta
-
Pinta-ala
- 300 000 km2
-
Valuutta
- Filippinien peso
-
BKT per asukas
- 8 390 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 12. kesäkuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Filippiinit on saaristovaltio, joka koostuu ylui 7100 saaresta. Suurin osa suurimpien saarien maa-alueesta koostuu vuoristoalueista ja ylätasangoista ja muutamista laskuvesialueista. Saaret, joilla on yli 20 toimivaa tulivuorta, sijaitsevat keskellä läntistä Tyynen meren puolta dominoivaa taifuunivyöhykettä. Saaret ovat alttiita luonnonkatastrofeille kuten maanjäristyksille, tulivuortenpurkauksille ja taifuuneille. Ilmasto on trooppinen, erittäin kostea ja lämpötilat ovat korkeita vuoden ympäri. Sadekausi kestää kesäkuusta marraskuuhun suhteellisen voimakkaine sateineen. Filippiinit kärsivät monista ympäristöongelmista, jotka leimaavat köyhiä maita kaikkialla maailmassa. Näitä ovat metsien liikahakkuut, puhtaan juomaveden puute ja laaja ilmaston saastuminen. Lisäksi yli puolet saarten koralliriutoista on vahingoittunut tai tuhoutunut saastepäästöjen ja kalastuksen seurauksena.
Historia
Nykyistä Filippiinien saarten aluetta asuttivat alunperin australo-melanesialaiset kansanryhmät, jotka saapuivat maasillan kautta Aasiasta useita tuhansia vuosia sitten. 800-luvulla saarilla oli kulttuuri- ja talousyhteyksiä Japaniin, Malesiaan ja Indonesiaan. Myöhemmin saariryhmä sai myös kontakteja Intian suuntaan, minkä johdosta suurin osa asukkaista kääntyi islamin uskoon 1200-luvulla. Ensimmäisen länsimaisen kontaktin Filippiinit saivat vuonna 1521, kun tutkimusmatkailija Fernão de Magalhães vieraili saarilla. Espanja otti saaret siirtomaakseen 1500-luvulla ja hallitsi Filippiinejä yli 300 vuoden ajan. Espanjalaiset toivat mukanaan katolisen uskonnon, rakensivat teitä ja yksinkertaista teollisuutta ja antoivat saarille latinalaista leimaa, mikä näkyy yhä tänäkin päivänä. Espanjalainen hallinto kesti vuoteen 1898 asti, kunnes amerikkalaiset ottivat alueen valtaansa Espanjan ja Amerikan välisen sodan ja lyhyen alueen asukkaita vastaan käydyn sodan jälkeen. USA hallitsi Filippiinejä toiseen maailmansotaan asti, jolloin Japani miehitti alueen. Filippiinit itsenäistyivät vasta vuonna 1946. Kaaos ja poliittiset levottomuudet antoivat leimansa itsenäistymisen jälkeisille ensimmäisille vuosille. Ferdinand Marcos nousi valtaan vuonna 1965 ja johti maata yhä enenevissä määrin diktatuurin suuntaan, kunnes hänet syrjäytettiin vallankaappauksella vuonna 1986.
Ekologinen jalanjälki
0,8
Yhteiskunta ja politiikka
Filippiinejä hallitsee presidentti, joka oli sekä valtion päämies, hallituksen johtaja että maan asevoimien ylin päällikkö. Presidentti valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan ja hän voi hallita vain yhden kauden ajan. Vuonna 2010 presidentiksi valittiin entisen oppositiojohtaja Benigno Aquinon ja presidentti Corazon Aquinon poika Benigno Aquino III. Poliittiset puolueet muodostuvat yksittäisten karismaattisten poliitikkojen ympärille ja ne myös hajoavat helposti, eikä poliittisessa järjestelmässä näy pysyviä linjauseroja eri puolueiden välillä. On hyvin tavallista, että poliitikot vaihtavat puoluetta vaalitappion jälkeen, ja puolueita perustetaan ja lopetetaan kiivaassa tahdissa. Maan johto on kuitenkin nyt vakaammalla pohjalla kuin koskaan ennen, jatkuvista vallankumousyrityksistä ja poliittisista kriiseistä huolimatta. Eteläisessä osassa maata on hallitus yli 30 vuoden ajan taistellut kommunistisia ja islamilaisia kapinallisryhmiä vastaan, ja molemmat osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Presidentti ja Morojen islamilainen vapautusrintama MILF allekirjoittivat vuonna 2014 rauhansopimuksen, jolla Eteläiselle Mindanaon saarelle perustetaan autonominen muslimialue, jonka nimeksi tulee Bangsamoro. Filippiinit on nykyisin kahtia jakautunut yhteiskunta, jonka pieni yläluokka johtaa maata ja saa suurimmat tulot, kun taas suuri osa muusta väestöstä elää köyhyydessä.
Inhimillisen kehityksen indeksi
108 av 188
Talous ja kaupankäynti
1960-luvulla Filippiinit oli Aasian toiseksi rikkain maa Japanin jälkeen. Ferdinand Marcosin kaksi vuosikymmentä kestäneen hallituskauden aikana maa ei enää pysynyt muiden etelä- ja itäaasialaisten maiden kuten Taiwanin, Japanin ja Etelä-Korean kehityksen tahdissa. 1990-luvun hyvän kasvukauden jälkeen maa joutui aasialaisen talouskriisin kouriin vuonna 1997, ja vasta viime vuosien aikana Filippiinien talous on kääntynyt kasvuun. Maalle antaa leimansa se, että teollistuminen alkoi vasta jonkin aikaa sitten. Suurin osa tuotannosta saadaan maatalouden, kalastuksen ja metsäteollisuuden aloilta, ja työvoimasta suurin osa työskenteleekin näillä sektoreilla. Tärkeimpiä vientituotteita ovat tekstiilit ja elektroniset laitteet. Filippiineillä on paljon lahjontaongelmia, jotka pelottavat monet suuret ulkomaalaiset investoijat pois maan talousmarkkinoilta. Yli 10 prosenttia maan asukkaista asuu ja työskentelee ulkomailla. Näiden työläisten kotimaahansa lähettämät rahasummat muodostavat kymmenesosan maan bruttokansantuotteesta (BKT).
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Filippiinit koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
111 046 910
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
2,5
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
27
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
8 390
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
1
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
1,3
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
4,7
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,82
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
