Gambia

Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Banjul
-
Etniset ryhmät
- mandinkat 42 %, fulat 18 %, wolofit 16 %, jolat 10 %, serahulit 9 %, muut 5 %
-
Kieli
- englanti, mandinka, wolof, fula, muut alkuperäiskielet
-
Uskonto
- muslimit 90 %, kristityt 8 %, perinteiset uskonnot 2 %
-
Väkiluku
- 2 miljoonaa
-
Valtiomuoto
- tasavalta
-
Pinta-ala
- 11 295 km2
-
Valuutta
- Dalasi
-
BKT per asukas
- 1 677 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 28. helmikuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Gambia on pitkä ja kapea maa, jonka pituus on 470 kilometriä. Maa on Senegalin valtion ympäröimä ja sijaitsee laaksoalueella noin 25–75 metriä merenpinnan yläpuolella. Gambiajoki virtaa maan halki ja laskee Atlantin valtamereen. Joki on maan tärkein kuljetuskanava, ja joen ranta-alueet muodostuvat suosta ja mangrovemetsästä. Asutuksen sijainti jokilaaksossa altistaa maan tulville. Gambian ilmasto on trooppinen monine kuivuuskausineen ja sateet ovat epäsäännöllisiä. Metsien hävittäminen ja aavikoituminen aiheuttavat maalle ongelmia, samoin huonosta juomavedestä aiheutuvat sairaudet koettelevat väestöä.
Historia
Gambiajoen alueet ovat olleet asutettuja jo tuhansia vuosia sitten. Ennen kuin portugalilaiset tulivat Gambiajoen alueelle oli alue 1200-luvulla osa Malin valtakuntaa. Portugalilaiset aloittivat tuottoisan orjakaupan 1400-luvun puolivälissä. He myivät kauppaoikeutensa brittiläisille 1588. Kauppatoiminta keskittyi kullan, norsunluun ja orjien välittämiseen. Brittiläiset ja ranskalaiset taistelivat alueen omistuksesta pitkiä jaksoja, mutta vuoden 1783 rauhansopimuksella Gambiasta tuli brittiläinen protektoraatti.
Gambia itsenäistyi vuonna 1965, ja kansanäänestyksellä perustettiin Gambian tasavalta 1970. Tuolloin presidentiksi nousi silloinen pääministeri Dawda Kairaba Jawara. Hänet valittiin viisi kertaa presidentiksi vuoden 1994 sotilasvallankaappaukseen asti; ryhmä nuoria upseereja teki verettömän kaappauksen luutnantti Yahya Jammehin johdolla. Kansainvälinen yhteisö tuomitsi sotilasvallankaappauksen, ja kaikki ulkopuolinen taloudellinen tuki Gambialle pysäytettiin.
Ekologinen jalanjälki

0,6
Yhteiskunta ja politiikka
Presidentti Jammeh on ollut vallassa vuodesta 1994 lähtien. Kaksi vuotta kaappauksen jälkeen presidentti muutti maan näennäisesti demokratiaksi. Jammeh voitti lavastetut vaalit 1996 ja hänen oma puolueensa APRC sai 55,8 % äänistä. Oppositiopuolueet sallittiin vuonna 2001. Oppositio syytti presidenttiä vaalivilpistä ja myös siitä, että Jammeh pakotti ihmiset vaaliuurnille maan turvallisuusjoukkoja hyväksikäyttäen. Hän voitti vaalit 2011, mutta hävisi ne yllättäen Adama Barrowlle vuonna 2016. Jammeh tunnusti häviönsä, mutta sitten hän pyörsi puheensa ja alkoi vaatia uusi vaaleja.
Presidentti Jammeh hallitsi maataan pelolla ja taikauskolla. Hänen johtamansa salainen poliisi teloitti ja kidutti ihmisiä, jotka vuosikymmenten aikana ovat uskaltaneet arvostella diktaattoria. Jammeh oli vallassa 22 vuotta. Uusi presidentti Barrow alkaa selvittää edeltäjänsä Jammehin valtion kassan kavaltamista ja ihmisoikeusrikoksia. Gambian ihmisoikeustilanne onkin ollut viime vuosina heikko. Erityisesti toimittajat, mutta myös poliitikot joutuvat väkivallan ja kidutuksen kohteiksi.
Kansakunta on nuorta: 60 % väestöstä on alle 25-vuotiaita. Syntyvyys on suurta, 2.8 %. Gambia on Afrikan maista tiheimmin asuttuja. Melkein puolet asuu kaupungeissa, ja tästä aiheutuu melkoisia ongelmia. Lukutaito on miehillä 64 prosenttia, naisilla 47,6 prosenttia. Gambialaisista 90 % kuuluu sunnimuslimeihin.
Inhimillisen kehityksen indeksi
171 av 186
Talous ja kaupankäynti
Gambian luonnonvarat ovat vähäiset, ja vain 1/7 maasta on viljelyskelpoista. Kuitenkin noin 70 % maan väestöstä työskentelee maanviljelyksen parissa, ja suuri osa tuotannosta menee viljelijöiden omaan käyttöön. Maan talous on erittäin riippuvainen maapähkinätuotannosta, josta saadaan noin 90 % maan vientituloista. Suuri osa maapähkinäsadosta puristetaan öljyksi.
Turismi on tärkeä elinkeino. Vuonna 2014 Ebola-virus karkotti matkailijoita, mutta nyt turismi kukoistaa. Ala on usein ulkomaalaisten yrittäjien johtama.
Kiina on ylivoimaisesti Gambian tärkein vienti- ja tuontimaa. Presidentti Jammeh oli aikoinaan siirtynyt uusliberalistisen talouspolitiikan kannalle, mikä on johtanut valtiollisten yritysten yksityistämiseen. Taloudellinen kasvu Ebolan jälkeen on ollut melko voimakasta ja inflaatio suhteellisen alhainen. Gambia harjoittaa paljon läpikulkukauppaa Senegaliin, mutta siitä suuren osan arvellaan tapahtuvan salakuljetuksena.
Työttömyys on korkeaa, yli 30 %, ja alle puolet elää vain noin dollarilla päivässä. Työttömyys ajaa gambialaisia siirtolaisiksi, ja eritoten Espanja on monen kohdemaa, koska siellä kaivataan viljelystöihin tottuneita. Gambia on Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS) jäsen, yhdessä Ghanan, Nigerian, Sierra Leonen ja Guinean kanssa. Maa houkuttelee ulkomaisia investointeja edullisin ehdoin.
Lähteet:
African Economic Outlook - Gambia
Kimmo Kiljunen, Maailman maat, 284-285
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Gambia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
2 416 668
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden





4,9
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.




















































52
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.

1 677
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä










1
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden

0,3
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen










7,8
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä










5,08
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?









