[[suggestion]]
Georgia
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Tbilisi

Etniset ryhmät

Georgialaisia 86,8 %, azerbaidžanilaisia 6,2 %, armenialaisia 4,5 %, venäläisiä 0,7 %, muita 2,1 %

Kieli

Georgia, azer

Uskonto

Kristinusko 88,1 %, Islam 10,7 %, Muut 1,2 %

Väkiluku

3 979 773

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

69 700 km2

Valuutta

Lari

BKT per asukas

16 997 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

26. toukokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Georgian maantiede on maan verrattain pienestä koosta huolimatta hyvin monipuolinen. Maa voidaan jakaa neljään osaan: pohjoisen Suur-Kaukasuksen vuoristoon, etelän Vähä-Kaukasuksen vuoristoon sekä näiden väliin jääviin Suramin ylänköön idässä ja Kolkhisin alankoon lännessä.

Georgian kaksi suurta jokea, itään virtaava Kura ja länteen virtaava Rioni, ruokkivat Suramin ja Mustanmeren rannikon viljelysalueita, joskin ainoastaan rannikon peltoja voidaan pitää hedelmällisinä. Nekin olivat pitkään suomaata, jonka kuivaaminen on vaatinut merkittäviä rakennushankkeita. Lännen alankoalueilla ilmasto on subtrooppinen, mutta idän ylängöillä mannermaisempi eli vähäsateinen ja vuodenaikojen välisiltä eroiltaan suuri. Samalla, kun ylämaa-alueiden ilmasto on kuivan alppimainen, on alamaiden ilmasto hyvinkin runsassateinen vuoden ympäri.

Historia

Asutusta nykyisen Georgian alueella on esiintynyt ainakin jo 6000-luvulla eaa. Rannikolla sijaitsevan Kolkhisin kuningaskunnan arvellaan syntyneen noin 1300-luvulla eaa. Georgian rannikolle, ja noin 1000–550 eaa. helleenikreikkalaiset perustivat useita kauppakolonioita sen alueelle. Noin 300-luvulla eaa. Iberian (Kartli) kuningaskunta syntyi Suramin ylängöille. Varhaiset Georgian kuningaskunnat olivat Persian vallan alla 550–330 eaa. ja välttivät Aleksanteri Suuren valloitukset 336–323 eaa. Pontuksen vallan alle Kolkhis jäi vuonna 281 eaa. ja Rooman noin 100–65 eaa. Iberia puolestaan oli Armenian vallan alla 120–63 eaa., jolloin se hävisi Roomalle ja 200-luvulla Persialle.

Noin vuonna 888 Iberian kuningaskunta syntyi Bysantin vallan alle, mutta hajosi pian useisiin osiin ja itsenäistyi uudelleen vuonna 1010. Georgian kuningaskunta koki kultakautensa vuosina 1083–1213. Vuonna 1243 Georgiasta tuli Mongolian vasalli, joskin veristen kapinoiden aika kesti vuoteen 1330. Konstantinopolin jäätyä ottomaanivallan alle vuonna 1453 Georgiasta kehittyi poliittisesti etäinen, muslimivaltakuntien ympäröimä kristinuskon linnake, joka vuonna 1460 hajosi useisiin pienempiin kuningaskuntiin ottomaanien ja vuodesta 1500 lähtien Iranin alaisuuteen.

Seuraavina vuosisatoina Georgiasta muodostui taistelutanner ottomaanien ja iranilaisdynastioiden sekä vuodesta 1724 alkaen Venäjän välille sillä seurauksella, että alueellinen valta vaihtui kymmeniä kertoja. Venäjän–Persian sodassa 1804–1813 Venäjä valloitti läntisen Persian, ja vuoteen 1878 mennessä Venäjä onnistui valloittamaan loputkin Georgiasta. Venäläisvalloitusten ansiosta Georgia oli yhtenäinen ensimmäistä kertaa satoihin vuosiin, mutta samalla se menetti useiden valtakuntien aikana pitkään nauttimansa vasalliautonomian. Venäjän tavoitteena oli integroida Georgia osaksi kulttuurisesti ja uskonnollisesti verrattain samankaltaista imperiumiaan. Vuosituhantinen maaorjuuteen pohjautuva aatelisjärjestelmä lakkautettiin Georgiassa muun Venäjän osana vaiheittain vuodesta 1864 alkaen.

Venäjän vallankumousta seuranneessa kaaoksessa syntyneen ja kuukauden pituiseksi jääneen Transkaukasian tasavallan ajan jälkeen Georgia julistautui itsenäiseksi monipuoluedemokratiaksi 26.5.1918. Alkuvuonna 1918 ottomaani-imperiumi hyökkäsi Georgiaan ja Armeniaan. Taisteluiden seurauksena armenialainen Lori-provinssi jäi georgialaisten joukkojen haltuun. Kun Georgia kieltäytyi luovuttamasta provinssia Armenialle, maat sotivat sen hallinnasta vuoden lopulla ja muodostivat nykypäivän rajan maiden välille.

Helmikuussa 1921 Neuvostoliitto hyökkäsi ja valloitti Georgian, joka kuitenkin jatkoi sissikapinaa vuoteen 1924 asti. Kapinaan Neuvostoliitto vastasi tappamalla arviolta 50 000 georgialaista. 1922 Georgia liitettiin Transkaukasian neuvostotasavaltaan, jolloin osia siitä luovutettiin Turkille, Venäjälle, Armenialle ja Azerbaidžanille. Neuvostoliitto piti Georgiaa tiukassa kurissa ja yksin Stalinin vainoissa tapettiin 150 000 georgialaista. Vuonna 1978 Georgian kansallisidentiteettiliikkeen kasvu purkautui massiivisiksi protesteiksi, kun Neuvostoliitto yritti poistaa georgian asemaa tasavallan virallisena kielenä. Kapinaliike leimahti uudelleen perestroikan höllennettyämediakuria, ja useiden väkivaltaisten yhteenottojen jälkeen Georgia itsenäistyi 9.8.1991.

22.12.1991 oppositio toteutti aseellisen vallankaappauksen. Maan valtioneuvoston johtajaksi kutsutun, entisen neuvostojohtajan Shevardnadzen valtakausi alkoi tappioilla Venäjän tukemaa Abhasiaa ja Etelä-Ossetiaa vastaan, mikä antoi alun näiden alueiden nykypäivään asti jatkuville tunnustamattomille autonomioille. Shevardnadze pysyi vallassa vuoteen 2003, jolloin korruption ja vaalivilpin aiheuttamasta turhautumisesta syntynyt niin sanottu ruusukapina syöksi hänet vallasta.

Vuosina 2005–2007 Venäjä joutui hylkäämään Georgian tukikohtansa ja vetämään joukkonsa pois, mutta samalla Venäjä piti kuitenkin tiukasti kiinni Abhasian tukikohdastaan. 7.–8.8.2008 Georgia aloitti liikekannallepanon Etelä-Ossetiaan, minkä varjolla Venäjä aloitti jo samana päivänä täysimittaisen invaasion Georgiaan ilmaiskujen tukemana. Seuraavana päivänä Abhasia avasi oman rintamansa Georgiaa vastaan. Rauha solmittiin 12.8.2008 Georgian ja Venäjän välille, mutta siihen mennessä 192 000 georgialaista oli joutunut jättämään kotinsa Etelä-Ossetiassa. 13.8.2008 Venäjä tunnusti Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyden.

Sotaan pettynyt kansa vaati päivittäin toistuvin protestein presidentin eroa, mutta presidentti Saakashvili kieltäytyi lähtemästä. Vuonna 2010 hän teki sarjan valtaansa kasvattavia perustuslaillisia muutoksia. Vuonna 2012 valtaan noussut uusi Georgialainen unelma (GU) -puolueen hallitus alkoi pidättää edellisen hallituksen virkamiehiä ja politiikkoja näiden korruptoituneisuuden vuoksi ja Saakashvili pakeni maasta ennen kautensa päättymistä vuonna 2013. Vuonna 2015 GU hävisi vaalit, mutta kasvatti paikkamääräänsä, mikä laukaisi laajamittaiset protestit maan vaalijärjestelmää kohtaan. Joulukuussa 2018 Georgian ensimmäinen naispresidentti Salome Zurabishvili tuli valituksi GU:n tukemana.

Ekologinen jalanjälki

1 2

1,3

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Georgia asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 1,3 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Georgia on monipuoluetasavalta ja yhtenäisvaltio. Maan johdossa oleva presidentti valittiin vielä vuonna 2018 yleisvaaleilla kuusivuotiskaudelle, mutta vuodesta 2024 alkaen 300 valitsijamiestä valitsee presidentin. Vuonna 1992 Georgia omaksui käyttöön neuvostoaikaa edeltäneen, vuoden 1921 perustuslain ja päivitti sen vuonna 1995 antamaan presidentille merkittävät valtaoikeudet. Oikeuksia kuitenkin kavennettiin ruusuvallankumouksen yhteydessä vuonna 2003.

Vuonna 2019 kuukausia kestäneissä protesteissa kritisoitiin maan hallitusta, vaalijärjestelmää ja Etelä-Ossetian ja Abhasian tilannetta. Protestien vuoksi useat korkean tason johtohenkilöt erosivat ja uusi vaalijärjestelmä laadittiin otettavaksi käyttöön vuonna 2024. Maata vuodesta 2003 hallinnut Georgialainen unelma -puolue onkin korruption ja eriarvoisuuden vuoksi ollut pitkään erittäin epäsuosittu. Vuonna 2016 Georgia luokiteltiin maailman 57. demokraattisimmaksi valtioksi.

Georgian alueeseen lasketaan myös kolme itsenäisyyttään vaativaa enklaavia ja etnistä vähemmistöä, jotka ovat Abhasia, Etelä-Ossetia ja Adžaria. Kahden ensimmäisen osalta aseellinen vastarinta on jatkunut maiden itsenäistymisen ajoista asti, ja niiden itsenäisyyden tunnustaneella Venäjällä on edelleen merkittäviä joukkoja alueilla.

Tasa-arvo

Naisiin kohdistunut sukupuolittunut väkivalta on edelleen laajalle levinnyttä. Puolison väkivaltainen kohtelu, lapsiavioliitot ja pakkoaviot ovat edelleen yleisiä kaikissa yhteiskuntaluokissa. 6,9 prosenttia naisista kertoo joutuneensa puolisonsa pahoinpitelemäksi ja 3,9 prosenttia kohdanneensa seksuaalista väkivaltaa. 66,8 prosenttia kertoo tuntevansa jonkun uhriksi joutuneen. 4,6 prosentissa synnytyksistä synnyttäjä on 15–19-vuotias. Hoitopaikkoja on rajoitetusti ja lastenhoito jää usein naisten tehtäväksi. Vain 57,4 prosenttia aikuisista naisista tekee palkkatyötä.

Valtionhallinnossa 14,8 prosenttia on naisia, ja paikallishallinnossa vastaava luku on 13,5 prosenttia. Vuoden 2002 jälkeen naisten institutionaalinen ja lainsäädännöllinen asema on kohentunut, mutta tasa-arvoa lisäävien erityistoimien, kuten sukupuolikiintiöiden, hyödyntäminen on ollut vajavaista. Myös lakien käytännön tulkinnassa on havaittavissa järjestelmällistä puolueellisuutta. Sukupuoliroolit ja -odotukset muodostavatkin merkittävimmän esteen naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen tasa-arvoiselle kohtelulle.

Terveys ja puhtaus

Vaikka terveydenhuollon tila on maan yleiseen kehitystasoon nähden verrattain hyvä, on covid-19-pandemiakriisi johtanut terveydenhuoltojärjestelmän vakavaan ylikuormittumiseen. Terveydenhuoltotarvikkeista on puutetta niin lääkeaineiden, henkilökohtaisten suojavarusteiden kuin hygieniatarvikkeidenkin osalta. Erityisen haastava tilanne on syrjäseutujen ja etnisten vähemmistöjen kohdalla.

11,3 prosenttia alle viisivuotiaista lapsista kärsii aliravitsemuksesta johtuvasta vajaakasvuisuudesta, mutta sairauksien suhteen terveystilanne on hyvä. Vain noin prosentti alle viisivuotiaista lapsista jää vaille perusrokotteita. Hiviä esiintyy 0,4 prosentilla aikuisista.

Turvallisuustilanne

Georgian turvallisuustilanne on Abhasiaa ja Etelä-Ossetiaa sekä niiden raja-alueita lukuun ottamatta melko hyvä. Raja-alueilla räjähtämättömien miinojen ja räjähteiden riski on korkea, eikä alueille pääse kuin erikoisluvalla. Uuden konfliktin leimahtamisen riski on edelleen oleellinen, ja merkittävä määrä Venäjän joukkoja on edelleen sijoitettuina Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan. Suurimittaisten ja väkivaltaisten mielenosoitusten riski on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi.

Inhimillisen kehityksen indeksi

16

61 av 188

Georgia sijoittuu sijalle 61 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Vuonna 2019 Georgia oli maailman 116. suurin talous. Covid-19-pandemiakriisi on vaikuttanut Georgian talouteen voimakkaasti, ja riskit taloudellisen ahdingon pitkittymiseen ovat merkittävät. Maanviljely kattaa noin puolet Georgian BKT:sta ja työllistää noin neljänneksen työvoimasta. Viljelysala on kuitenkin Georgiassa kortilla ja usein pellot ovat jyrkkien rinteiden vuoksi vaikeasti hyödynnettävissä. Raskas teollisuus ja palvelusektori työllistävät kumpikin noin viidesosan työvoimasta.

Georgian tärkeimmät vientituotteet ovat raakakupari, autot, rautaoksidit, viini ja pakatut lääkkeet. Tärkeimmät vientikohteet ovat Venäjä, Azerbaidžan, Armenia ja Bulgaria. Georgian tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat autot, bensiini, raakakupari, pakatut lääkkeet ja maakaasu. Niitä tuodaan erityisesti Turkista, Kiinasta, Venäjältä, Yhdysvalloista ja Azerbaidžanista.

Itsenäistymistä seuranneet sodat Abhasiaa ja Etelä-Ossetiaa vastaan sekä niihin liittyvä putkilinjojen katkeaminen ja yleinen poliittinen epävakaus johtivat talouden nopeaan supistumiseen neuvostoaikoihin verrattuna. Suunnitelmatalouttaan vapauttava Georgia lähes kertaheitolla uudisti pankkijärjestelmän, loi uuden valuutan, vapautti tuotteiden hinnat markkinoille ja yksityisti valtionomaisuutta vauhdilla, usein myös luonnollisten monopolien osalta. Kiire ja vallan epätasainen jakautuminen johtivat kuitenkin yksityistetyn omaisuuden kertymiseen oikeassa paikassa oikeaan aikaan olleiden yksityishenkilöiden käsiin.

Kehitys

Koulutuksen ja terveydenhuollon taso ja saavutettavuus ovat Georgian yleiseen koulutustasoon nähden verrattain hyviä. Kouluilla ja julkisilla laitoksilla on pääsy internetiin, ja 64 prosenttia väestöstä on säännöllisiä internetin käyttäjiä. Lähes kaikilla ihmisillä on puhelin käytössään. Covid-19-pandemiakriisi on jouduttanut yhteiskunnan digitalisaatiota ja etäopetusmahdollisuuksien hyödyntämistä.

Georgia on kuluneen vuosikymmenen aikana kehittänyt energiasektorinsa luotettavuutta ja ympäristöystävällisyyttä merkittävästi. Hiili- ja öljyvarannoistaan huolimatta Georgian energiateollisuus pohjaa runsasvetisten Rioni- ja Kura-jokien alajuoksuineen mahdollistamaan vesivoimaan, ja paikallisia vesivoimaloita onkin kymmeniä. Raskas teollisuus kuluttaa kuitenkin vielä merkittävät määrät fossiilisia polttoaineita, ja syrjäseuduilla puunpoltto on yleinen energiamuoto.

Abhasian ja Etelä-Ossetian sodat 1990-luvun alussa jättivät yli 200 000 rekisteröityä maansisäistä pakolaista, jotka elävät edelleen vailla virallista asemaa. Vuoden 2008 Georgian ja Venäjän sota tuotti 30 000 pysyvää pakolaista lisää. Kun mukaan lasketaan maan ulkopuolelta saapuneet pakolaiset, on paperittomien pakolaisten kokonaismäärä 304 000. Pakolaisista 65 prosenttia asuu sukulaisten luona tai vuokra-asunnoissa, kun taas 45 prosenttia nojaa asuntoapuun, erityisesti pakolaiskeskuksiin. Pakolaisten lainsäädännöllinen asema on melko vakaa ja Georgia tarjoaa joitain koulutus- ja terveyspalveluita. Abhasian ja Etelä-Ossetian sisälle jääneiden pakolaisten asema sen sijaan on poikkeuksellisen heikko.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Georgia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

3 968 728

Ihmistä maassa Georgia

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 0

2,0

lasta per nainen maassa Georgia

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9

9

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Georgia

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

5

16 997

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Georgia

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

9 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Georgia

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 6

2,7

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Georgia

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 0

9,0

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Georgia

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 6 8 9 10

6,6

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Georgia

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

9,96

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Georgia

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

12,9

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Georgia

Tasa-arvo

Työ